Carl Jularbo

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Carl Jularbo (Karl Oskar Karlsson)
Jularbo.jpg
Carl Jularbo 1920-luvulla
Syntynyt 6. kesäkuuta 1893
Avesta, Ruotsi
Kuollut 13. helmikuuta 1966 (72 vuotta)
Nacka, Ruotsi
Taiteilijanimet Calle Jularbo
Aktiivisena 1899 - 1960-luku
Tyylilajit tanssimusiikki
Ammatit viihdemuusikko
Soittimet harmonikka
Levy-yhtiöt Odeon, Sonora, Cupol

Carl "Calle" Jularbo (oik. Karl Oskar Karlsson, 6. kesäkuuta 1893 Avesta13. helmikuuta 1966 Nacka) oli ruotsalainen harmonikansoittaja, jota on nimitetty jopa Ruotsin "harmonikkakuninkaaksi".[1]

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karl Karlsson syntyi köyhään torppaan Bergslagenissa Avestan lähistöllä. Hänen isänsä oli kulkukauppias ja perhe kuului niin sanottuihin "tattareihin" eli Ruotsin kiertolaisiin, yhteiskunnan ulkopuolella paljolti aikanaan olleeseen väestöryhmään. Karl-poika alkoi soittaa harmonikkaa jo viisivuotiaana kotona keittiössä ja naapuritaloissa pidetyissä tansseissa.[2]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jularbo kiersi jo vuodesta 1900 lähtien Norjassa ja Ruotsissa pidettyjä soittokilpailuja, usein voitokkaasti[1].

Elinaikanaan hän nosti harmonikan suosion maassaan vaatimattomasta kansansoittimesta aikansa suosikkisoittimeksi. Häntä myös vastustettiin - esimerkiksi säveltäjä Hugo Alfvén kehotti polkemaan harmonikat palasiksi.[2] Jularbo on Carl Jularbo -museon tietojen mukaan Skandinavian eniten levytyksiä tehnyt solistimuusikko 1 577 gramofonitaltioinnillaan, vaikka hän ei koskaan opetellut nuotteja.[3] Hän kiersi eritoten Norjassa ja Ruotsissa ja hänen konserttinsa saavuttivat kansanpuistoissa jatkuvasti yleisöennätyksiä.[2] Hänelle tunnusomainen soittotyyli oli melodian ehättäminen hieman bassosäestyksen edelle, mitä jäljiteltiin sittemmin laajalti.[1]. Jularbolla oli ilmiömäinen sävelmuisti ja sen johdosta laaja repertuaari, eikä hän opetellut koskaan lukemaan nuotteja.[4]

Jularbon tunnetuksi tekemiä melodioita olivat eritoten Elämää suomalaismetsissä (ruots. Livet i Finnskogarna), Avestaforsens brus ja Drömmen om Elin. Jularbon loppuvuosia varjosti tapahtuma, jossa nämä sävelmät paljastuivat muiden tekemiksi, vaikka niitä oli pidetty Jularbon sävellyksinä. Jularbon piti allekirjoittaa lausunto, jossa hän sanoi, ettei ollut säveltänyt kyseisiä lauluja. Elämää suomalaismetsissä oli tanskalainen kansansävelmä, Drömmen om Elin oli alun perin Borgholmsvalsen ja Avestaforsens brus -sävelmä oli alun perin ollut Vals från Ovanåker. Jularbon poika Ebba on sanonut isänsä puolustukseksi, että plagiointi ei välttämättä ole ollut tietoista, vaan Jularbo olisi saattanut ohimennen kuulla laulut, jotka hänen hyvä sävelmuistinsa on taltioinut ja ne olisivat jälkikäteen sävellystyön yhteydessä pulpahtaneet esiin hänen omina teoksinaan.[2]

Jularbon omat muistelmat Med Dragspel i Högsätet ilmestyivät 1946[1]. Hänestä on tehty myös elokuva Kalle Karlsson från Jularbo vuonna 1955 sekä julkaistu hänen elämästään kertovaa kirjallisuutta. Avestan vanhassa kaupungissa sijaitsee Carl Jularbo -museo, joka avattiin hänen 100-vuotissyntymäpäivänsä kunniaksi 1993[4].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Suuri Musiikkitietosanakirja 3 He-Kuud, s. 134. Keuruu: Weilin + Göös ja Otava, 1990. ISBN 951-35-4727-2.
  2. a b c d Boken om Calle Jularbo lokaltidningen.net. 16. toukokuuta 2005. Arvika. Viitattu 12. maaliskuuta 2008. (ruotsiksi)
  3. Carl Jularbo museum in English www.avesta.se. Avesta kommun. Viitattu 21.5.2010. (englanniksi)
  4. a b Carl Jularbo Museum www.avesta.se. Avesta kommun. Viitattu 12. maaliskuuta 2008. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]