Braniff International Airways
| Braniff International Airways | |
|---|---|
 |
|
|
IATA: BN – ICAO: BNF
|
|
| Kutsukoodi | BRANIFF |
| Perustettu | 1928 |
| Lakkautettu | 1982 (ensimmäinen konkurssi) |
| Solmukohdat |
Love Fieldin lentoasema Dallasin kansainvälinen lentoasema |
| Kanta-asiakasohjelma | Braniff Travel Bonus Bonanza |
| Avainhenkilö(t) | Paul Revere Braniff |
Braniff International Airways (IATA: BN, ICAO: BNF, kutsukoodi: BRANIFF) oli vuonna 1928 perustettu yhdysvaltalainen lentoyhtiö. Se toimi konkurssiinsa 1982 asti, sitten pienimuotoisemmin nimellä Braniff, Inc. vuoteen 1989 ja vielä lyhyesti 1991–1992. Braniffin kotikenttiä olivat Love Field ja Dallasin kansainvälinen lentoasema Texasissa. Yhtiö lensi Pohjois- ja Etelä-Amerikan kohteisiin, 1970-luvun lopulla myös Aasiaan ja Eurooppaan.
Lentoyhtiön alku oli Paul R. Braniffin vuonna 1928 perustama Braniff Airways. Vuonna 1948 nimeksi tuli Braniff International Airways[1].
Vielä 1970-luvun lopulla Braniff oli monien yhdysvaltalaisten lentoyhtiöiden tavoin vakavarainen, mutta alkoi toimia tappiolla lentoliikenteen vapauttamisen 1979 jälkeen yrittäessään kasvattaa markkinaosuuttaan. Vuoden 1982 konkurssi jätti työttömiksi Braniffin 8 500 työntekijää. Braniffin konkurssi oli ensimmäinen isoa amerikkalaista lentoyhtiötä kohdannut sitten 1930-luvun.[2] Yhtiö käytti tuolloin Chapter 11 -yrityssaneerausmenettelyä ja kykeni Hyatt-hotelliyhtiön rahoituksella jatkamaan toimintaansa pienimuotoisemmin 60 koneella ja 40 lentokohteella, kunnes ajautui uudelleen selvitystilaan vuonna 1989. Sitä ennen vuonna 1987 Braniffin ja Hyattin omistaja Jay Pritzker yritti liittää vaikeuksiin ajautuneen Pan Amin osaksi Braniffiä, ja kauppa oli lähellä toteutumista[3].
Kolmannen kerran lentotoimintaa harjoitettiin Braniff-nimellä lyhyesti vuosina 1991–1992, omistajana sijoittaja Jeffrey Chodorow[4].
Braniff oli yhteistyökumppanina Finnairin aloittaessa 1970-luvun taitteessa lennot New Yorkiin.[5]
1970-luvun keskivaiheilla jotkin Braniffin koneet maalattiin taiteilija Alexander Calderin suunnittelemin kirkasvärisin kuvioin.[6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Taivaan merkit. Tekniikan Maailma, 15/1964, s. 16. Näköislehti (digitilaajille).
- ↑ Raivio, Jyri: Suurlentoyhtiö meni konkurssiin Yhdysvalloissa. Helsingin Sanomat, 14.5.1982, s. 28. HS Aikakone (digitilaajille).
- ↑ Pritzkeristä uusin vakava ostajaehdokas Pan Amille. Helsingin Sanomat, 25.11.1987, s. 30. HS Aikakone (digitilaajille).
- ↑ Hintasota kaatoi amerikkalaisen Braniff-lentoyhtiön. Helsingin Sanomat, 6.7.1992. HS Aikakone (digitilaajille).
- ↑ Taivaan merkit. Tekniikan Maailma, 6/1969, s. 18. Näköislehti (digitilaajille).
- ↑ Calder braniffinternational.com. Arkistoitu 15.1.2020. Viitattu 22.1.2020.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Braniff International Airways Wikimedia Commonsissa
