Brage-palkinto
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Brage-palkinto on norjalainen kirjallisuuspalkinto, jonka myöntää Den norske bokprisen -säätiö. Palkinnolla halutaan palkita uutta norjalaista kirjallisuutta.
Brage-palkintoa on jaettu vuodesta 1992 syksyisin seuraavissa palkintosarjoissa:
- kaunokirjallisuus aikuisille
- lasten- ja nuortenkirjallisuus
- tietokirjallisuus
- avoin luokka, vaihtelee vuosittain
Näiden luokkien lisäksi jaettiin palkintoa alkuvuosina myös runo-, oppikirjallisuus- ja kuvitussarjoissa sekä yleisen kirjallisuuden sarjassa.
Palkitut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1992 Karsten Alnæs, teoksesta Trollbyen
- 1993 – Øystein Lønn, teoksesta Thranes metode
- 1994 – Sigmund Mjelve, teoksesta Område aldri fastlagt
- 1995 – Ingvar Ambjørnsen, teoksesta Fugledansen
- 1996 – Bergljot Hobæk Haff, teoksesta Skammen
- 1997 – Liv Køltzow, teoksesta Verden forsvinner
- 1998 – Kjartan Fløgstad, teoksesta Kron og mynt
- 1999 – Frode Grytten, teoksesta Bikubesong
- 2000 – Per Petterson, teoksesta I kjølvannet
- 2001 – Lars Saabye Christensen, teoksesta Halvbroren
- 2002 – Niels Fredrik Dahl, teoksesta På vei til en venn
- 2003 – Inger Elisabeth Hansen, teoksesta Trask
- 2004 – Hanne Ørstavik, teoksesta Presten
- 2005 – Marita Fossum, teoksesta Forestill deg
- 2006 – Dag Solstad, teoksesta Armand V. Fotnoter til en uutgravd roman
- 2007 – Carl Frode Tiller, teoksesta Innsirkling
- 2008 – Per Petterson, teoksesta Jeg forbanner tidens elv
- 2009 – Karl Ove Knausgård, teoksesta Min kamp. Første bok
- 2010 – Gaute Heivoll teoksesta Før jeg brenner ned
- 2011 – Tomas Espedal teoksesta Imot naturen
- 2012 – Lars Amund Vaage teoksesta Syngja
- 2013 – Ruth Lillegraven teoksesta Urd
- 2014 – Rune Christiansen teoksesta Ensomheten i Lydia Ernemans liv
- 2015 – Lars Saabye Christensen teoksesta Magnet[1]:
- 2016 – Monica Isakstuen teoksesta Vær snill med dyrene[2]
- 2017 – Olaug Nilssen teoksesta Tung tids tale
- 2018 – Tore Kvæven teoksesta Når landet mørknar
- 2019 – Nina Lykke teoksesta Full spredning[3]
Lasten- ja nuortenkirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1992 – Ragnar Hovland, teoksesta Ein motorsykkel i natta
- 1993 – Torill Eide, teoksesta Skjulte ærend
- 1994 – Klaus Hagerup, teoksesta Markus og Diana. Lyset fra Sirius
- 1995 – Liv Marie Austrem ja Akin Düzakin, teoksesta Tvillingbror
- 1996 – Eirik Newth, teoksesta Jakten på sannheten
- 1997 – Harald Rosenløw Eeg, teoksesta Vrengt
- 1998 – Stein Erik Lunde, teoksesta Eggg
- 1999 – Erna Osland, teoksesta Salamanderryttaren
- 2000 – Rune Belsvik, teoksesta Ein naken gut
- 2001 – Anne Birkefeldt Ragde, teoksesta Biografien om Sigrid Undset. Ogsaa en ung Pige
- 2002 – Gro Dahle og Svein Nyhus, teoksesta Snill
- 2003 – Helga Gunerius Eriksen og Gry Moursund, teoksesta Flugepapir
- 2004 – Harald Rosenløw Eeg, teoksesta Yatzy
- 2005 – Arne Svingen, teoksesta Svart elfenben
- 2006 – Stian Hole, teoksesta Garmanns sommer
- 2007 – Linn T. Sunne, teoksesta Happy
- 2008 – Johan Harstad, teoksesta Darlah – 172 timer på månen
- 2009 – Maria Parr, teoksesta Tonje Glimmerdal (illustrert av Åshild Irgens)
- 2010 – Hilde Kristin Kvalvaag, teoksesta Fengsla
- 2011 – Inga Sætre, teoksesta Fallteknikk
- 2012 – Kari Stai teoksesta Jakob og Neikob. Tjuven slår tilbake
- 2013 – Brynjulf Jung Tjønn teoksesta Så vakker du er
- 2014 – Annette Münch teoksesta Badboy: Steroid
- 2015 – Torun Lian teoksesta Reserveprinsesse Andersen (illustrert av Øyvind Torseter)[1]
- 2016 – Anders N. Kvammen teoksesta Ungdomsskolen[2]
- 2017 – Maria Parr teoksesta Keeperen og havet
- 2018 – Anna Fiske teoksesta Elven
- 2019 – Ane Barmen teoksesta Draumar betyr
Tietokirjallisuus, asiaproosa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1992 – Arne Forsgren (red), teoksesta Rockleksikon
- 1993 – Trond Berg Eriksen, teoksesta Reisen gjennom helvete. Dantes inferno
- 1994 – Einar-Arne Drivenes, Marit Anne Hauan og Helge A. Wold, teoksesta Nordnorsk kulturhistorie
- 1995 – Espen Dietrichs og Leif Gjerstad, teoksesta Vår fantastiske hjerne
- 1996 – Arild Stubhaug, teoksesta Et foranskutt lyn. Nils Henrik Abel og hans tid
- 1997 – Anne Wichstrøm, teoksesta Kvinneliv, kunstnerliv. Kvinnelige malere i Nørge før 1900
- 1998 – Leif Ryvarden/Klaus Høiland, teoksesta Er det liv, er det sopp
- 1999 – Torbjørn Færøvik, teoksesta India – Stevnemøte med skjebnen
- 2000 – Johan Galtung, teoksesta Johan uten land. På fredsveien gjennom verden
- 2001 – Atle Næss, teoksesta Da jorden stod stille – Galileo Galilei og hans tid
- 2002 – Ivo de Figueiredo, teoksesta Fri mann. Johan Bernhard Hjort – en dannelseshistorie
- 2003 – Knut Kjeldstadli (red.), teoksesta Norsk innvandringshistorie I–III'
- 2004 – Tor Bomann-Larsen, teoksesta Folket. Haakon & Maud II
- 2005 – Odd Karsten Tveit, teoksesta Krig og diplomati. Oslo–Jerusalem 1978–1996
- 2006 – Bent Sofus Tranøy, teoksesta Markedets makt over sinnene
- 2007 – Frank Rossavik, teoksesta Stikk i strid. Ein biografi om Einar Førde
- 2008 – Bjørn Westlie, teoksesta Fars krig
- 2009 – Kjetil S. Østli, teoksesta Politi og røver
- 2010 – Tone Huse, teoksesta Tøyengata
- 2011 – Simen Ekern, teoksesta Roma
- 2012 – Torbjørn Færøvik teoksesta Maos Rike. En lidelseshistorie
- 2013 – Steffen Kverneland for tegneserien Munch
- 2014 – Marte Michelet teoksesta Den største forbrytelsen
- 2015 – Morten Strøksnes teoksesta Havboka. Eller kunsten å fange en kjempehai fra en gummibåt på et stort hav gjennom fire årstider[1]
- 2016 – Åsne Seierstad teoksesta To søstre[2]
- 2017 – Thomas Reinertsen Berg teoksesta Verdensteater
- 2018 – Helene Uri teoksesta Hvem sa hva?
- 2019 – Torgrim Eggen teoksesta Axel. Fra smokken til Ovnen[3]
Avoin sarja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1996 – Esseet: Sven Kærup Bjørneboe, teoksesta Jerusalem, en sentimental reise
- 1997 – Lasten kuvakirjat: Liv Marie Austrem ja Akin Düzakin, teoksesta Tvillingsøster
- 1998 – Kaunokirjallisuuden käännökset: Christian Rugstad, teoksesta José Saramago – Det året Ricardo Reis døde
- 1999 – Elämäkerrat: Anders Heger, teoksesta Mykle. Et diktet liv
- 2000 – Krim og spenning: Karin Fossum, teoksesta Elskede Poona
- 2001 – Lyriikka: Annie Riis, teoksesta Himmel av stål
- 2002 – Nuortenkirjat: Synne Sun Løes, teoksesta Å spise blomster til frokost
- 2003 – Matkakirjat: Torbjørn Færøvik, teoksesta Kina. En reise på livets elv
- 2004 – Novellit: Arne Lygre, teoksesta Tid inne
- 2005 – Sarjakuvat: John Arne Sæterøy («Jason»), teoksesta La meg vise deg noe…
- 2006 – Skolebøker for 1.–10. trinn: Kathinka Blichfeldt, Tor Gunnar Heggem og Ellen Larsen, teoksesta Kontekst. Basisbok i norsk for ungdomstrinnet
- 2007 – Lasten tietokirjat: Jon Ewo og Bjørn Ousland, teoksesta Fortellingen om et mulig drap
- 2008 – Runous: Øyvind Rimbereid, teoksesta Herbarium
- 2009 – Kaunokirjallisuuden käännökset: Bjørn Alex Herrman, teoksesta Herman Melville – Moby-Dick
- 2010 – Kuvakirjat aikuisille ja lapsille: Stian Hole, teoksesta Garmanns hemmelighet
- 2011 – Elämäkerrat: Arnhild Skre, teoksesta Hulda Garborg: Nasjonal strateg
- 2012 – Nuortenkirjat: Linn T. Sunne, teoksesta Lille ekorn
- 2013 – Aikuisten tietokirjat: Yann de Caprona, teoksesta Norsk etymologisk ordbok
- 2014 – Novellit ja esseet: Ingvild H. Rishøi teoksesta Vinternoveller
- 2015 – Rikoskirjallisuus: Kjell Ola Dahl teoksesta Kureren[1]
- 2016 – Lasten ja nuorten tietokirjat: Gudny Ingebjørg Hagen (kirjoittaja) ja Malgorzata Piotrowska (kuvittaja) teoksesta Fest og feiring[2]
- 2017 – Runous: Cecilie Løveid teoksesta Vandreutstillinger
- 2018 – Tieteen popularisointi: Anja Røyne teoksesta Menneskets grunnstoffer
- 2019 – Kuvakirjat aikuisille ja lapsille: Martin Ernstsen teoksesta SULT[3]
Kunniapalkinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1992 – Sigmund Skard
- 1993
- 1994 – Halldis Moren Vesaas
- 1995 – Anne-Cath. Vestly
- 1996 – Kjell Askildsen
- 1997 – Jan Erik Vold
- 1998 – Dag Solstad
- 1999 – Kjell Aukrust
- 2000 – Eldrid Lunden
- 2001 – Jon Bing
- 2002 – Jostein Gaarder
- 2003 – Karsten Alnæs
- 2004 – NORLA – Senter for norsk skjønn- og faglitteratur i utlandet
- 2005 – Jon Fosse
- 2006 – Kari Risvik ja Kjell Risvik
- 2007 – Guri Vesaas, kustannustoimittaja
- 2008 – Kjartan Fløgstad
- 2009 – Tor Åge Bringsværd
- 2010 – Herbjørg Wassmo
- 2011 – Kolbein Falkeid
- 2012 – Knut Faldbakken
- 2013 – Folkebibliotekene i Norge
- 2014 – Vigdis Hjorth
- 2015 – Einar Økland[1]
- 2016 – Elisabeth Aasen[2]
- 2017 – Kari Grossmann
- 2018 – Klaus Hagerup
- 2019 – Edvard Hoem[3]
Aiemmat palkintosarjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Oppikirjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1992 – Askeland ym., teoksesta Soria Moria
- 1993 – Tore Linné Eriksen, teoksesta Norge og verden fra 1850–1940
- 1994 – Benestad ym., teoksesta Tallenes tale – Matematikk for 5 timers grunnkurs
- 1995 – Astrid Carlson, Svein Olav Drangeid og Truls Lind, teoksesta Humanbiologi
Runoteokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1992 – Paal-Helge Haugen, teoksesta Sone 0
- 1993 – Jan Erik Vold, teoksesta IKKE
- 1995 – Øyvind Berg, teoksesta Forskjellig
Kuvateokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1992 – Sissel Solbjørg Bjugn/Fam Ekman, teoksesta Jente i bitar
- 1993 – Else Færden/Sissel Gjersum, teoksesta Garnnøstet som forsvant
Yleinen kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1992 – Ida Blom ym., teoksesta Cappelens kvinnehistorie
- 1993 – Tordis Ørjasæter, teoksesta Menneskenes hjerte. Sigrid Undset – en livshistorie
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Vinnere 2015, (Arkistoitu – Internet Archive) Brageprisen
- ↑ a b c d e Brageprisen til Åsne Seierstad og Monica Isakstuen Aftenposten. (norjaksi)
- ↑ a b c d Siri Ekestad Bauge: Vinnere av Brageprisen 2019 22.11.2019. Brageprisen. Arkistoitu 16.6.2019. Viitattu 17.4.2020. (norjaksi)