Karl Ove Knausgård

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Karl Ove Knausgård
Karl Ove Knausgård Oslon kirjamessuilla 2010.
Karl Ove Knausgård Oslon kirjamessuilla 2010.
Henkilötiedot
Syntynyt6. joulukuuta 1968 (ikä 55)
Oslo, Norja
Kansalaisuus norjalainen
Ammatti kirjailija
Kirjailija
Äidinkielinorja
Tuotannon kielinorja
Esikoisteos Ute av verden
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Karl Ove Knausgård [ˈkɑːɭ ˈuːvə ˈknæʉsˌgɔːɾ] (s. 6. joulukuuta 1968 Oslo) on norjalainen kirjailija.[1]

Norjassa palkittu kirjailija on ollut ehdokkaana Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon saajaksi kahdesti, 2005 ja 2010.[2] Knausgårdin esikoisteos Ute av verden herätti suurta huomiota ja sai norjalaisten kriitikoiden palkinnon Kritikerprisenin. Hänen toinen teoksensa En tid for alt oli ehdokkaana Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon saajaksi.[1]

Knausgårdilla on neljä lasta ruotsalaisen kirjailijan Linda Boström Knausgårdin kanssa. He avioituivat vuonna 2007, mutta Boström kertoi 25.11.2016 julkaistussa Dagens Nyheter -lehden haastattelussa parin eroavan. Teostaan Taisteluni varten Knausgård loi romaanihenkilön Linda Boström Knausgårdin pohjalta, ja käsittelee parin suhdetta teoksessaan autofiktiivisesti.[3] Knausgård asuu Ruotsissa.[4]

Taisteluni-sarja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Knausgård on kirjoittanut kuusiosaisen, kolmetuhatsivuisen omaelämäkerrallisen romaanisarjan Taisteluni, jonka neljäs ja viides osa ilmestyivät norjaksi keväällä 2010 ja viimeinen osa vuonna 2011. Sarjan yhteydessä häntä on verrattu muun muassa Kalle Päätaloon. Knausgård kuvaa teoksissaan yksityiskohtaisesti arkielämää, mutta hänen tyylinsä on norjalaiskirjallisuudelle ominaisesti esseististä ja hän sijoittaa arjen tapahtumien keskelle mietelmiä ajan, muistin ja olemassaolon luonteesta. Knausgårdin suku on harkinnut kunnianloukkaussyytteen nostamista Knausgårdia ja hänen kustantajaansa Oktoberia vastaan.[2] Sarjan ensimmäinen osa voitti vuonna 2009 norjalaisen Brage-palkinnon. Teos oli ehdolla myös Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon saajaksi vuonna 2010.[5]

Knausgård herätti Norjassa paheksuntaa verratessaan romaanisarjansa päätösosassa Utøyan joukkosurman Norjassa herättämiä tunteita Saksan 1930-luvun tuntemuksiin. Osassa on Adolf Hitleriä koskeva essee, jossa Knausgård yrittää ymmärtää silloisen Saksan tapahtumia. Oscar Rossin mukaan hän ei arvota tapahtumia vaan vertaa massapsykologista tunnetta ja tarvetta. Knausgård on itse luonnehtinut päätösosaa ”kirjalliseksi itsemurhaksi”. Hän on myös ilmoittanut, ettei ole enää ”kirjailija”, mikä on Norjassa tulkittu niin, ettei hän enää kirjoita.[6]

Suomessa Taisteluni: Ensimmäinen kirja julkaistiin syksyllä 2011[6] ja seuraavat osat sen jälkeen vuoden välein. Kuudes osa ilmestyi keväällä 2016. Teokset on suomentanut Katriina Huttunen.[4]

Taisteluni-kirjojen Pohjoismaissa nostattamaa hälyä ei ole ymmärretty Yhdysvalloissa, mitä norjalaistaustainen kirjailija Siri Hustvedt on selittänyt sillä, että Norjassa koetaan kirjassa esitetyn kaltaisista asioista kirjoittaminen häpeällisenä. Myös kirjan otsikko, jonka katsotaan viittaavan Hitlerin teokseen Taisteluni on Yhdysvalloissa hyväksytty, ja ensimmäinen osa ilmestyi nimellä My Struggle.[7] Britanniassa sarjan avausosa julkaistiin nimellä A Death in the Family,[8] ja Saksassa nimenä on Sterben.[9]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Norjaksi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ute av verden, romaani, 1998
  • En tid for alt, romaani, 2004
  • Min kamp 1–3, romaanisarja, 2009
  • Min kamp 4–5, romaanisarja, 2010
  • Min kamp 6, romaanisarja, 2011
  • Alt, som er i himmelen (Thomas Wågeströmin kanssa) – valokuvakirja, 2012
  • Sjelens Amerika, esseitä, 2013)
  • Nakken, Thomas Wågeströmin kanssa, kuvateos, 2014
  • Hjemme/Borte Fredrik Ekelundin kanssa, kirjeitä, 2014
  • Om høsten, romaani, 2015
  • Om vinteren, romaani, 2015
  • Om våren, romaani, 2016
  • Om sommeren, romaani, 2016
  • Så mye lengsel på så liten flate, essee, 2017
  • I kyklopenes land, esseitä, 2018
  • Fuglene under himmelen, novelleja, 2019
  • Morgenstjernen, romaani, 2020
  • Skogen og elva. Om Anselm Kiefer og kunsten hans, essee, 2021

Suomennetut teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Helle Therese Kongsrud, Kari Hesthamar: Knausgaard til NRK: Nå skal jeg nyte tanken på at jeg ikke er forfatter mer. NRK. Viitattu 30.6.2012. (norjaksi)
  2. a b Rossi, Oscar: Norjalaiskirjailija urakoi kuin Päätalo. Helsingin Sanomat 28.3.2010, s. C 2.
  3. Anders Malm: Knausgårds kone snakker ut 15.12.2011. Norsk rikskringkasting. Viitattu 5.7.2015.
  4. a b Karl Ove Knausgård Like. Viitattu 22.2.2016.
  5. Karl Ove Knausgård: Taisteluni I Like. Viitattu 3.3.2016.
  6. a b Oscar Rossi: Verilöylystä toipuva Norja suuttui romaanille. Helsingin Sanomat, 1.12.2011, s. C 2.
  7. Kuiskaaja: Mistä kaikesta Norjassa vaietaan. Helsingin Sanomat 30.6.2012, s. C 3.
  8. Tim Martin: Hay Festival: Karl Ove Knausgard on A Death in the Family. The Telegraph 1.2.2012. Viitattu 30.6.2012. (englanniksi)
  9. Urban-Halle, Peter: Sein Kampf. Dradio.de 30.3.2011. Viitattu 30.6.2012. (saksaksi)

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Claus Elholm Andersen: "På vakt skal man være": Om litterariteten i Karl Ove Knausgårds Min kamp. Väitöskirja. Nordica Helsingiensia, 39. Helsingfors: Helsingfors universitet, 2015. ISBN 978-951-51-0905-7. Teoksen verkkoversio. (tanskaksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]