Blatina
| Blatina Viinirypäle (Vitis) | |
| Marjan väri | Black / Noir (tumma)[1] |
| Laji | Vitis vinifera Blatina Vitis vinifera Linné subsp. vinifera[2] |
| Blatina punaviini | |
| Viinin nimiä | Blatina Barrique, Blatina CZ, Blatina Buntic, Blatina Grand Cru, Blatina Grand Cru Special Edition Blatina de Broto, Blatina Vrhunska, Carsus Blatina, Impero Blatina, Plava Greda Blatina, Pinnes Blatina, Veteribus Blatina Barrique[3][4] |
| Synonyymejä | Blathina, Blatina Crna, Blatina Hercegovacka, Blatina Mala, Blatina Velika, Praznobačva, Zlorod[1] |
| Lajikkeet | Balkanin omia Vranac ja Trnjak, ulkomaisista: Merlot, Cabernet Sauvignon, Alicante Bouschet (e. Kambuša), Gamay ja Plavac Mali[5] |
| Alkuperä | Bosnia ja Hertsegovina |
| Alue | Mostarin alue, Hertsegovinassa |
Blatina (tieteellinen nimi Vitis vinifera Blatina t. Vitis vinifera Linné subsp. vinifera[2]) on yleisin tumma viinirypälelajike Bosnia ja Hertsegovinassa, jota viljellään samannimisen kuivan punaviinin että roséviinin valmistukseen. Blatina on punaviinirypäle, jota viljellään yksinomaan Hertsegovinassa.[6]
Kasvualue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Blatina-rypälelaji kasvaa Mostarin alueella. Ennen Jugoslavian romahtamista Mostar oli maan viininvalmistuskeskus, jonka kellarit ja viinitilat tuhoutuivat sisällissodan aikana. Nyt osa tuotannosta on kunnostettu ja niin Mostarissa, Stolacissa ja Čitlukissa kuin myös Trebižat-joen laakson hedelmällisellä maaperällä Ljubuškin kaupungin lähistöllä[7] valmistetaan taas muinaista punaviiniä nimeltä Blatina.[8][9] Blatina-rypälelaji kasvatus ei ole menestynyt muualla, huolimatta viininvalmistajien pyrkimyksistä levittää viinitarhoja muille alueille ja varmistaa säännöllinen sato ristipölyttämällä Blatinaa muiden lajikkeiden kanssa.[10]
Kasvattaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Blatina on naispuolinen rypälelajike[11], jonka köynnös tuottaa vain naaras- eli emikukkia, ja joka ei pölytä itseään. Sen takia sen viljelyksiin lisätään 15 prosenttia joko Balkanin omia Vranac ja Trnjak, Kroatian Plavac Mali tai ulkomaisia Gamay, Merlot, Cabernet Sauvignon ja Alicante Bouschet, paikallisella kutsumanimellä Kambuša -lajikkeita, jotka samalla pölyttävät Blatinaa.[12] Tämä viinirypälelaji vaatii paljon aurinkoa tyydyttävään happopitoisuuteensa ja huomattavan määrän vettä kasvamiseen. Siksi se suosii vähemmän kuivaa ja kohtalaisen kosteaa maaperää lämpimässä ilmasto-olosuhteissa ja antaa parhaat tulokset Neretva-, Trebižatin ja Trebišnjica-joen valuma-alueiden laaksoissa.[4] Blatina on herkkä sääoloille ja kosteuden runsaus voi vahingoittaa sitä.[13] Jos sateet korostuvat siemennyskaudelle, kukat voivat epäonnistua hedelmöitymisessä ja sato voi olla niukka. Siksi Blatinaa kutsutaan sarkastisesti “praznobačva” eli toimettomaksi tai “zlorod“ (ilkeys), tyhjäksi tynnyriksi tai huonoksi sadoksi.[12]
Ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suotuisissa olosuhteissa Blatina-viinirypälelajike tuottaa suuren sadon. Yksi viiniköynnös voi antaa jopa kaksi kiloa rypäleitä. Kypsyessä ryväät ovat löyhiä ja täynnä erikokoisia, enimmäkseen suuria marjoja[4] ja tertun paino voi olla jopa 300 grammaa. Kypsät marjat ovat pyöreitä, melko suuria, tummanvioletteja tai tummansinisiä, jossa violetti sävy.[13] Kuori on ohut ja marjamassa on mehukas. Sokeripitoisuus 19–22%, hyvänä vuonna jopa 24%, hapot 5–7 g / l ja uute 25–32 g / l.
Viinin valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koska köynnös ei voi monien muiden rypälelajikkeiden tapaan lisääntyä itsenäisesti, vaan tarhoihin on hedelmöitymistä varten istutettava muita lajikkeita, Blatina-viini on hyvin harvoin 100% lajikeviini. Viinin annetaan käydä rypäleen kuorissa ja viinitarhalla elävillä villihiivoilla yleensä tammitynnyreissä, joskus terästankeissa. Tätä viiniä vanhennetaan yleensä pari vuotta puutynnyreissä[10], mutta on hyvä antaa sen ikääntyä useita vuosia ja sen laatu on korkeimmillaan kypsytettynä 5 vuotta.[12] Vaikka tekniikat ovat muuttuneet, Blatinan käymiseen käytetään pääasiassa puisia tammitynnyrejä. Tuottajat ovat perinteisesti käyttäneet slaavilaisia, amerikkalaisia ja ranskalaisia tynnyreitä, mutta viimeaikainen suuntaus on käyttää Keski-Bosnian Prusacin-nimisessä pienessä kylässä käsintehtyjä tynnyreitä.[4] Viini pullotetaan suodattamattomana ja annetaan ikääntyä pulloissa 3 kuukauden verran ennen myyntiinlaskua.
Viinin ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Blatinasta valmistetut viinit ovat yleensä täyteläisiä, tiheitä ja moniulotteisia.[6] Se on vahva ja raikas kuiva punaviini, joka sisältää 12 - 13,5% alkoholia ja 25 - 32 g / l uutetta.[12] Blatinan väri on tumma, tiiviin runsaanpunainen ja aromi kirkas, johon usein liittyy tasapainoinen mineraalisuus. Tämä on eteläinen viini, jolla on tyydyttävä kokonaishappopitoisuus, yleensä 5 - 7 g / l, ja täyteläinen, tiiviin hedelmällinen maku, johon yli vuoden tammitynnyreissä ikääntynyt Blatina on saanut marjallisia, luumu- tai kirsikka- ja suklaamakuisia vivahteita.[13]
Blatina on erinomainen alkuruoaksi tarjottavan Slavoniasta peräisin olevan mausteisen savustetun makkaran tai kypsien juustojen, mm. paikallisen Livanjski sirin kanssa. Yleensä tätä viiniä suositellaan nauttia voimakkaasti maustettujen aterioiden, hyvin erilaisten liha- ja riistaruokien, erityisesti naudan paahtopaistin, kinkku- ja kalapadan kera. Tarjoilulämpötila sopivimmillaan on 18-20 °C ja nautitaan hienosti muotoilluista laseista tai puisesta kannusta maaseudun tunnelmassa.[10][12]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Jancis Robinson, Julia Harding, José Vouillamoz: Blatina. Bosnia and Herzegovina’s most important red variety. (Blatina. Bosnian ja Hertsegovinan tärkein punainen lajike) Wine Grapes: A Complete Guide to 1,368 Vine Varieties, Including Their Origins and Flavours. Viitattu 12.6.2020. (englanniksi)
- ↑ a b Blatina 14.7.2014. Internet Archive. WayBack Machine. Arkistoitu 18.7.2014. Viitattu 12.6.2020. (englanniksi)
- ↑ Dr Matthew Horkey: Bosnia Herzegovina Wine – Blatina & Žilavka From The Blaž Festival (Bosnia ja Hertsegovinan viini - Blatina & Žilavka Blaž-festivaalilta) 29.11.2018. Exotic wine travel. Drink adventurously. Viitattu 12.6.2020. (englanniksi)
- ↑ a b c d Žilavka and Blatina (Žilavka ja Blatina) 2018. Don’t Miss Travel Magazine. Built with love in Bosnia & Herzegovina. Arkistoitu 12.6.2020. Viitattu 12.6.2020. (englanniksi)
- ↑ Herzegovinian Wines (Hertsegovinan viinit) Etno Herceg selo Medjugorje. Arkistoitu 12.6.2020. Viitattu 12.6.2020. (englanniksi)
- ↑ a b Wine Variety Red Wine. Blatina (Viinilaji: punaviini. Blatina) tasteatlas. AtlasMedia Ltd. (EU). Viitattu 12.6.2020. (englanniksi)
- ↑ HEPOK Blatina 2005 12.8.2007. Internet Archive. WayBack Machine. Viitattu 12.6.2020. (englanniksi)
- ↑ Регионы виноделия. Босния и Герцеговина (Viinialueet. Bosnia ja Hertsegovina) Вино и виноделие.. Viitattu 12.6.2020. (venäjäksi)
- ↑ Jelena Arsenievitš: Виноделие в Республике Сербской (Viininvalmistus Serbian tasavallassa) 09.1.2020. «Балканист». balkanist.ru. Viitattu 12.6.2020. (venäjäksi)
- ↑ a b c Wines of Illyria. Carski Emporia Brand (Illyrian viinit. Carski Emporia -merkki) 2018. Wines of Illyria. Arkistoitu 12.6.2020. Viitattu 12.6.2020. (englanniksi)
- ↑ Blatina 14.7.2014. Internet Archive. WayBack Machine. Arkistoitu 14.7.2014. Viitattu 12.6.2020. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Blatina Herzegovina. Wine Route. Viitattu 12.6.2020. (englanniksi)
- ↑ a b c Elena Arsenievitš: Блатина. Автохтонный герцеговинский сорт чёрного винограда (Blatina. Herzegovinan kotoperäinen tumma rypälelajike) Боснию и Герцеговину. Культура. Виноделие. (ru: Bosnia ja Hertsegovina. Kulttuuri. Viininteko.) Здружение за земјоделци „Современо Земјоделство“, (bs: Viljelijöiden yhdistys "Nykyaikainen maatalous"). Arkistoitu 12.6.2020. Viitattu 12.6.2020. (venäjäksi)