Billy Coutu
Wilfrid ”Billy” Arthur Coutu (usein virheellisesti Couture, 1. maaliskuuta 1892 Ontario, Kanada – 28. helmikuuta 1978 Ontario, Kanada) oli kanadalainen jääkiekkoammattilainen. Hän oli pelipaikaltaan puolustaja ja pelasi NHL:ssä kymmenen kauden ajan. Hän sai vuonna 1927 elinikäisen pelikiellon NHL:ssä hyökättyään jääkiekkoerotuomarin kimppuun. Kielto purettiin kahden ja puolen vuoden jälkeen, mutta Coutu ei ikinä enää palannut NHL:ään.
Pelaajaura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
NHL-uransa aikana Coutu edusti Montreal Canadiensia, Hamilton Tigersia ja Boston Bruinsia. Hän aloitti uransa Canadiensissa ensimmäisellä NHL-kaudella 1917–1918, jolloin joukkue hävisi finaaleissa Torontolle. Kaudeksi 1920–1921 Coutu siirtyi Hamilton Tigersiin, mutta palasi jo seuraavaksi kaudeksi Canadiensiin, jossa pelasi seuraavat viisi kautta. Kaudella 1923–1924 Coutu oli Canadiensin joukkueessa voittamassa Stanley Cupin.
Coutu toimi joukkueensa kapteenina kaudella 1925–1926, jonka jälkeen hänet kaupattiin Boston Bruinsiin. Ensimmäissä harjoituksissaan uudessa joukkueessa hän taklasi joukkuetoveriaan Eddie Shorea niin, että tämä loukkasi korvansa. Muutamat lääkärit olisivat amputoineet korvan, mutta lopulta löytyi lääkäri, joka ompeli korvan paikoilleen. Coutu sai 50 dollarin sakon, mutta myöhemmin rahat palautettiin.
Kauden 1926–1927 neljännessä finaaliottelussa Coutu aloitti tappelun, mahdollisesti päävalmentajansa Art Ross'n käskystä, lyömällä tuomari Jerry LaFlammea. Tämän seurauksena Coutu sai elinikäisen pelikiellon NHL:ssä.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Billy Coutu The Internet Hockey Databasessa (englanniksi)