Bibliofilia

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Lukutoukka – Carl Spitzwegin maalaus vuodelta 1850.

Bibliofiili (kreikan sanoista biblion ’kirja’ ja philos ’ystävä’) tarkoittaa kirjojen ystävää, keräilijää tai tutkijaa. Bibliofiiliä ei välttämättä kiinnosta niinkään teoksen kaunokirjallinen arvo,lähde? vaan kirjan ulkoasu (painotapa, paperityyppi, sidonta), ikä, harvinaisuus (esimerkiksi pieni painosmäärä) tai jokin muu erityispiirre, joka vaikuttaa sen keräilyarvoon.lähde?

Bibliofiili saattaa keräillä kirjoja myös niiden aihepiirin (esimerkiksi jonkin kuuluisan henkilön elämäkerrat) vuoksi. Itse kirjojen lisäksi bibliofiili on myös usein kiinnostunut teosten alkuperäisistä käsikirjoituksista.

Aiheeseen liittyviä käsitteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • bibliopaatti (synonyymi bibliomaanille)
  • bibliolatri (synonyymi bibliomaanille)
  • bibliofobi (kirjoja pelkäävä henkilö)
  • biblioklasti (kirjoja vihaava ja niitä tuhoava)

Joitakin tunnettuja bibliofiilejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hosiaisluoma, Yrjö: Kirjallisuuden sanakirja. WSOY sanakirjat. Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 951-0-27401-1.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Bibliophilos. Helsinki: Bibliofiilien seura, 1942–. ISSN 0355-1385.
  • Bonnet, Jacques: Kirjaston henget. (Des bibliothèques pleines de fantômes, 2008.) Suomentanut Jyrki Kiiskinen. Helsinki: Tammi, 2011. ISBN 978-951-31-4873-7.
  • De Bury, Richard: Filobiblon: Rakkaus kirjoihin. (The philobiblon, 1345.) Suomentanut Kaisa Luntinen. Helsinki: Artemisia Edizioni, 2004. ISBN 951-97294-3-7.
  • Kuitunen, Kalevi: Kirjahulluja. Helsinki: C. Hagelstamin antikvaarinen kirjakauppa, 1998. ISBN 951-97360-3-4.
  • Kuitunen, Kalevi: Kirjatoukan tietolipas. Helsinki: C. Hagelstamin antikvaarinen kirjakauppa, 1994. ISBN 952-90-5860-8.
  • Kuitunen, Kalevi: Näkymätön sensuuri ja muita kirjoitelmia. Helsinki: C. Hagelstamin antikvaarinen kirjakauppa, 1996. ISBN 951-97360-1-8.