Bertil Rönnmark
| Bertil Rönnmark | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Bertil Vilhelm Rönnmark |
| Syntynyt | 24. joulukuuta 1905 Jämshög, Blekinge |
| Kuollut | 1. heinäkuuta 1967 (61 vuotta) Enskede |
| Kansalaisuus | Ruotsi |
| Uran tiedot | |
| Laji | ammunta |
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
Maa:  Ruotsi
| |||
| Ammunta | |||
 Olympialaiset
| |||
 Kultaa |
Los Angeles 1932 | 50 m pienoiskivääri, makuu | |
| MM-kilpailut | |||
| Kultaa |
Lwow 1931 | 50 m pienoiskivääri, makuu | |
| Kultaa |
Granada 1933 | 300 m sotilaskivääri, asennot | |
| Kultaa |
Granada 1933 | 300 m vapaakivääri, polvi | |
| Kultaa |
Rooma 1935 | 300 m vapaakivääri, makuu | |
 Hopeaa |
Luzern 1939 | 50 m pienoiskivääri, polvi | |
 Pronssia |
Helsinki 1937 | 300 m vapaakivääri, polvi | |
Bertil Vilhelm Rönnmark, (24. joulukuuta 1905 Jämshög, Blekinge - 1. heinäkuuta 1967 Enskede), oli ruotsalainen kivääriampuja, jonka menestysvuodet olivat 1930-luvulla. Ammatiltaan hän oli apteekkari.[1]
Ura huippukivääriampujana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Bertil Rönnmark tuli jo nuorena tunnetuksi taitavana ampujana nousten 1930-luvulla maailman huippuampujien joukkoon kaikkiaan hän saavutti yhden olympiakullan ja neljä henkilökohtaista MM-kultaa, yhden hopean ja yhden pronssin vuosina 1931-1939.[1] [2]
Vuoden 1931 ammunnan MM-kisoissa Puolan Lwowissa hän voitti pienoiskiväärin makuuammunnan ME-tuloksella 395. Vastaavan lajin polviammunnassa hän sijoittui hopealle. Seuraavana vuonna Los Angelesin olympialaisissa hän voitti myös pienoiskiväärin myös makuuasennon, kuten Lwowin MM-kisoissa, Meksikon Gustavo Huetin sijoittuessa samalla tuloksella toiseksi.[1]
Vuoden 1933 MM-kisoissa Espanjan Granadassa Rönnmark saavutti uransa parhaan MM-kisatuloksensa voittaessaan vapaakiväärin polven kultaa ME-tuloksella 381, sotilaskiväärin asentojen kultaa, pienoiskiväärin makuun hopeaa Britannian Henry Longhurstin voittaessa tuloksella 396, josta Rönnmark jäi pisteen. Lisäksi hän saavutti vapaakiväärin makuun pronssin. Rönnmarkin kokonaissaavutus Granadassa joukkuemitalit mukaanlukien oli kahdeksan mitalia sarjalla kolme kultaa, kaksi hopeaa ja kolme pronssia. Rooman vuoden 1935 MM-kisoissa Rönnmark saavutti yhden henkilökohtaisen voiton eli vapaakiväärin makuun kullan sekä neljä joukkuemitalia. Vuoden 1936 Berliinin olympialaisissa kivääriampujilla oli lajina edelleen vain pienoiskiväärin makuu, kuten Los Angelesissakin. Rönnberg sijoittui jaetulle 8:lle sijalle tuloksella 295 mestaruuden mennessä Norjan Willy Røgebergille, joka ampui pelkkiä 10:jä lopputuloksella 300. Suomalainen Bruno Frietsch oli samalla jaetulla 8:lla sijalla Rönnmarkin kanssa.[1]
Rönnberg saavutti vielä seuraavissa 1930-luvun MM-kisoissa eli 1937 Helsingin Malmilla ja 1939 Sveitsin Luzernissa henkilökohtaiset mitalit eli pronssia Helsingissä vapaakiväärin polvella edellään Viron Elmar Kivistik ja Suomen Kullervo Leskinen sekä Luzernissa pienoiskiväärin polvella hopeaa edellään Unkarin László Buday.[1]
Mitalit MM-kisoissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Henkilökohtainen kilpailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
Joukkuekilpailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
Huippu-uran jälkeinen aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rönnmark siirtyi 1940-luvulla sotavuosien aikaan Ruotsin ampujainliiton johtotehtävin vuosiksi 1940-1945.[1]
Ammatiltaan Bertil Rönmark oli apteekkari: hän oli valmistunut farmaseutiksi Kristianstadissa vuonna 1928 ja proviisoriksi Tukholmassa vuonna 1931. Vuosian 1937-1943 hän työskenteli Apteekkien valvontalaboratoriossa. Vodesta 1949 hänellä oli oma apteekki Tukholmassa. Vosina 1943-1946 hän toimi Ruotsi farmaseuttiliiton puheenjohtajana.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g Rönnmark, Bertil Vilhelm runeberg.org. Viitattu 14.8.2023 (ruotsiksi).
- ↑ Bertil Rönnmark Sveriges Olympiska Komitté. Viitattu 14.8.2023 (ruotsiksi).
- ↑ Athlete: Bertil Vilhelm ROENNMARK ISSF. Viitattu 14.8.2023 (englanniksi).