Bengt Gottfried Forselius
Bengt Gottfried Forselius (1660 Harju-Madise – 19. marraskuuta 1688 Itämeri) oli virolainen opettaja ja seminaarin perustaja. Hänen isänsä oli Pohjois-Viroon muuttanut ruotsalainen pappi Johann Forselius, joka Suomessa opetettuaan siirtyi Viroon.[1][2]
Forselius opiskeli lakia Wittenbergin yliopistossa.[3] Hän perusti Tarttoon opettajaseminaarin, Forseliuksen seminaarin. Forselius kävi Tukholmassa useaan otteeseen hakemassa tukea toiminnalleen, sillä kartanonherrat vastustivat opetusta. Hän lähti jälleen 1688 esittelemään oppilaitosta Tukholmaan kuningas Kaarle XI:lle ja otti mukaansa kaksi poikaa Ignatsi Jaakin, joka oli Kambjasta, ja Pakri Hansu Jürin, joka oli Harju-Madisesta, esittelemään taitoja. He saivat kuninkaalta taidoistaan kultarahan, ja kuningas nimitti Forseliuksen Viron- ja Liivinmaan kansankoulujen tarkastajaksi, mutta hän hukkui paluumatkalla Itämerellä 19. marraskuussa 1688.[4]
Forseliuksen kunniaksi on 1989 perustettu B. G. Forseliuse Selts, jonka ensimmäinen puheenjohtaja oli Arnold Rüütel. Seura jakaa useita tunnustuksia, muun muassa B. G. Forseliuksen mitalia. Seuran suunnitelmissa on kunnostaa Forseliuksen synnyinkoti.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Toivo U. Raun: Estonia and the Estonians: Second Edition, Updated, viitattu 23.12.2016 (Google Books, rajoitettu käyttö)
- ↑ Kotivuori, Yrjö: Johan Forselius. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
- ↑ Cornelius Hasselblatt, Geschichte der estnischen Literatur: von den Anfängen bis zur Gegenwart
- ↑ a b B. G. Forseliuse Selts (Arkistoitu – Internet Archive)
| ||||||||||||||
