Basilius Marttinen
Basilius Marttinen eli Marttis-Pasu (17. elokuuta 1871 Kuivasmäki, Petäjävesi – 1943) oli suomalainen kulkukauppias ja arkkiveisujen tekijä. [1]
Marttisen vanhemmat olivat talollisenpoika Kalle Eerikinpoika (s. 1843) ja Amanda Hermanintytär (s. 1849). Perhe asui Kuivasmäen kylässä Heikkilän talon torpassa josta käytettiin nimeä Mustonen tai Marttinen. Vuonna 1890 Basilius pahoinpiteli torppari Filemon Isokivenmäkeä lyömällä tätä kirveellä selkään mutta hänet vapautettiin tarpeellisten todistusten puuttuessa. Vuonna 1895 hänet tuomittiin väärän asiakirjan tekemsestä 3 vuodeksi kuritushuoneeseen. Vuonna 1905 Marttinen aloitti palvelijoiden välittämisen Keski-Suomesta Oulun seudun maalaistaloihin. Hän jatkoi tätä välitystoimintaa aina syksyyn 1907 saakka. Marttista syytettiin siitä että hän peri kyllä palvelijoita hakeneilta isänniltä pestirahan mutta ei välittänyt kaikissa tapauksissa ketään palveluspaikkaan.[1][2]
Marttinen osti syksyllä 1907 torpan Ylivieskasta ja alkoi harjoittaa sieltä käsin kuparisepän ammattia ja kulkukauppaa. Paikkakuntalaisten huomiota kiinnitti se että Marttiselle tuli runsaasti kirjeitä ja hän käsitteli suuria rahamääriä. Marttisella oli myös torpassaan useita naisseuralaisia ja hänen väitettiin harjoittaneen myös paritusta. Marttinen vangittiin 23. maaliskuuta 1908 ja tällöin selvisi että hän oli johtanut laajaa huijaustoimintaa. Marttinen ja hänen apurinsa käyttivät tekaistua toiminimeä K. Pitkäkangas Maalaistuotteiden osto- ja myyntiliike Oulu ja ilmoittelivat keskisuomalaisissa lehdissä ostavansa erilaisia maataloustuotteita, riistaa, nahkoja ym. Toiminimi ilmoitti tilittävänsä rahat myyjille vastaanotettuaan tavarat mutta rahasuorituksia ei koskaan tullut. Pidätettäessä Marttinen ilmoitti olevansa oikeutettu harjoittamaan kyseistä liiketoimintaa koska hän kuului "työväen johtomiehiin".[1][3]
Myöhemmin 1920- ja 1930-luvuilla Marttinen kiersi Petäjävedellä ja lähikunnissa myyden kirjoittamiaan arkkiveisuja ja erilaista rihkamatavaraa sekä itse valmistamiaan puukauhoja ja -lusikoita. Hän toimi myös ompelukoneiden tilausmyyjänä. Kertoman mukaan Marttinen ei antanut valokuvata itseään ainakaan edestä päin. [1]
Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nimellä B. Marttinen:
- Uusi surullinen laulu : miesmurhista Petäjävedellä. Tekijä, Pori 1925
- Kaksi uutta laulua ; kok. B. Marttinen. Toimittaja, Petäjävesi 1928
- Surullinen laulu "Kuru" laivan haaksirikosta joka laiva upposi Näsijärvellä syyskuun 7 p:nä 1929 jossa kuoli 136 henkeä. Tekijä, Petäjävesi 1929
- Toinen uusi laulu miesmurhista Petäjävedellä : (jossa lukuisien murhien lisäksi tammikuun 29 p:nä 1930 ampui poliisi Sulo Kauppinen Joonas Sipisen) : laulu Vetelin hiivasta. Tekijä, Pori 1931
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Lea Lerkkanen : Sisukkaat ukot ja jalkavat akat : Petäjäveden Kuivasmäki - Kumpujärvi - Töysänperä - Heikkilänperä -alueen kyläkirja. Kuivasmäki-Kumpu -kyläyhdistys, Petäjävesi 2008