Babylonin torni

Pieter Brueghelin näkemys "Babylonin tornista" v. 1563.

Babylonin torni (vanhassa raamatunkäännöksessä Baabelin torni, heprean sanasta Bābhel, 'sekaannus', assyrialais-babylonialaisesta sanasta bāb-ili, 'Jumalan ovi') oli muun muassa Raamatun Ensimmäisen Mooseksen kirjan kertomuksen (1. Moos. 11) mukaan korkea torni, jota Nooan jälkeläiset mahdollisesti Nimrodin johdolla ryhtyivät rakentamaan vedenpaisumuksen jälkeen Mesopotamiaan Babylonin eli Baabelin kaupunkiin, jonka mukaan tornin nimikin tulee.

Baabel eli Babylonin kaupunki sijaitsi Eufratin varrella 1900 eaa. noin 90 kilometriä Bagdadista etelään lähellä nykyistä Hillaa Etu-Aasiassa. Raamatun tornin esikuva oli pyhitetty Marduk-nimiselle jumalalle, joka oli Babylonian tärkein jumala. Mardukin pääpyhäkkö oli seitsentasanteisen tornin, Baabelin tornin huipulla, pyhäkössä nimeltä Esagila. Saksalaisten kaivaukset 1900-luvulla paljastivat muun muassa Baabelin tornin, Semiramiin riippuvien puutarhojen perustukset ja kaksi kuninkaanpalatsia.

Raamatussa kerrotaan, miten ihmiskunta tunsi olevansa yhdistynyt, yksikielinen ja yksimielinen, ja he halusivat rakentaa tornin tavoittaakseen taivaan. Siksi Jumala sekoitti ihmisten kielet ja ihmiset hajaantuivat ympäri maailmaa. Näin Babylonin tornin kertomus on Raamatun selitys ihmisroduista ja ihmiskunnan jakautumisesta eri kansoihin, joilla on omat kielensä.

Ensimmäisestä Mooseksen kirjasta löytyvä traditio on peräisin 900-luvulta eaa.^lähde? Kaksoisvirtainmaan arkeologinen tutkimus on löytänyt Baabelin tornin rakentamisesta todisteita tuolta ajalta. Babylonin kaupungissa oli paljon^lähde? suuria temppeleitä ja ziggurateja, porraspyramideja^lähde?. Ei ole selvinnyt, mikä näistä on toiminut innoituksena Babylonin tornin tarinalle. Babylonian kuningas Nebukadressar II kertoo viimeistelleensä vanhan temppelin^lähde?, jonka joku muinainen kuningas^lähde? rakensi, mutta jota ei koskaan saatu valmiiksi ja joka oli jätetty rapistumaan.

Marduk-jumala ja lohikäärme.

Mesopotamian temppelitornit, Baabelin torni keskellä Babylonissa

Marduk-jumalan temppeli

Vanhan testamentin Baabelin tornin eli Babylonin tornin esikuvan huipulla oli Marduk-jumalan temppeli, josta käsin Mardukin papisto käytti häikäilemättä valtaansa kansaa alistaen. Torni oli seitsemänkerroksinen ja noin 90 metriä korkea zikkurat. Tämä temppelitorni oli hallitsevalla paikalla Babylonin kaupungissa, jossa aivan kaikki oli rakennettu suojelusjumala Mardukin kunniaksi. Babylonin torni liittyy oleellisesti Babylonian uskontoon ja Mardukin palvontaan sekä papiston vallankäyttöön. Tornia käytettiin tähtitieteellisiin havaintoihin.

Arkeologiset kaivaukset

Saksalainen tutkimusretkikunta teki Robert Koldeweyn johtamana tutkimuksia Babylonissa vuosina 1899–1917. He käyttivät etsinnöissään oppaina erityisesti Babyloniassa noin vuonna 460 eaa. käyneen kreikkalaisen historioitsija Herodotoksen ja Persian kuninkaan Artakserkses II:n lääkärin Ktesiaan kirjoituksia. Kaupunki, jonka Herodotos näki, oli valtava huomioon ottaen muinaisen ajankohdan. Baabel eli Babylon oli 2,6 neliökilometrin kokoinen alue, jonka läpi Eufrat virtasi. Kaupungin muuri oli niin leveä, että kaksi nelivaljakon vetämää vaunua pystyi siinä hyvin ohittamaan toisensa. Koldewey löysi muureja, jotka vastasivat Herodotoksen kuvausta. Myös 19 metriä leveä Juhlakulkuekaduksi nimetty katu kaivettiin esiin. Katu oli päällystetty valkoisilla kalkkikivi- ja punaisilla breksialaatoilla. Katua reunustivat molemmin puolin siniset tiiliseinät, joita 60 leijonankuvaa koristi. Leijona oli Ishtar-jumalattaren vertauskuva.

Juhlakulkuekadun leijonia

Juhlakulkuekatu johti Ishtarin portin kautta Nebukadnessar II:n uudelleen rakennuttamaan Babylonian pääjumalan Mardukin temppeliin, jossa oli kokonaan kullalla verhottu sali. Temppelin takana oli valtava zikkurat, jonka kuningas ennallisti kahdeksan tai yhdeksän kerroksiseksi lähes 100 metriä korkeaksi temppelitorniksi. Toiseen kerrokseen johtivat kolmoisportaat, mutta muualle noustiin leveää ramppia pitkin. Herodotoksen kertoman mukaan ylhäällä oli tyhjä pyhäkköhuone, missä oli suuri sohva ja kultainen pöytä. Vain perustan ääriviivat ovat enää jäljellä tuosta suurimmasta zikkuratista, jonka kaupunkilaiset nimittivät Etemenankiksi, mutta Nebukadnessarin vangitsemat juutalaiset nimittivät Baabelin torniksi. Tämä torni mainitaan ensimmäisen kerran kirjoituksessa, joka on vuodelta 680 eaa., mutta rakennus on valmistunut ilmeisesti huomattavasti aikaisemmin. Hammurabin ajoilta jo tiedetään valtavista palatseista ja zikkuratista Baabelin torni. Baabelin torni oli 90 metriä korkea torni.

Lähteet

• Raamattu: 1 Moos. 11:1-9 – Kertomus Babylonin tornista
• Mesopotamia Coloria.netissä
• Antti Vallius: Mesopotamian taide
• Konttinen, Matti (toim.): Antiikin kansoja ja valtioita, Vuodesta 970 eKr. vuoteen 277 eKr, s. 78. Ihmiskunnan värikkäät vaiheet. Suomennos Heikki Kaskimies. Valitut Palat, 1998. ISBN 951-584-369-3.
• Jorma O. Tiainen ja Pekka Mäkelä (toim.): Tietojätti. Gummerus 1993, uudistettu painos. ISBN 951-20-4372-6
• Matti Eskola (toim.): Kodin uusi tietosanakirja Osa I. Weilin & Göös 1990. ISBN 951-35-4904-6
• Jennifer Westwood (toim.): Muinaisten kulttuurien arvoitukset, Maailman selittämättömät pyhät paikat, symboliset maisemat, muinaiset kaupungit ja kadonneet maat. Otava 1998. ISBN 951-1-09924-8
• Hugh Honour & John Fleming: Maailman taiteen historia. Otava 2001. ISBN 951-1-16753-7

Sialkin zikkuratin, porraspyramidin malli, joka on tehty tietokoneella

Zikkuratin ramppi Urissa, missä on parhaiten säilynyt temppelitorni

Katso myös

• Baabelin kala
• Babylon
• Babylonia
• Babylonin vankeus
• Enmerkar ja Arattan herra
• Mesopotamian taide
• Zikkurat
• Marduk

Aiheesta muualla

• 1 Moos. 11:1-9 eri kielillä