Avvakum

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pajarinrouva Morozova vierailee Avvakumin luona vankilassa. 1800-luvun miniatyyri.
Avvakumin kaste tulella, Grigori Mjasojedov (1897)

Avvakum Petrovitš (ven. Авваку́м Петро́вич; 1620 tai 1621 – 14.4.1682) oli esipappi ja yksi vanhauskoisuuden perustajista Venäjällä.

Avvakum toimi vuonna 1652 esipappina Jurjevetsissa ja sittemmin Moskovan Kazanin katedraalin pappina. Hän vastusti jyrkästi patriarkka Nikonin uudistuksia, minkä takia hänet vuonna 1653 karkoitettiin Tobolskiin ja Venäjän Kauko-Itään. Vuonna 1663 tsaari Aleksei Mihailovitš kutsui Avvakumin takaisin Moskovaan. Hän ei kuitenkaan luopunut näkemyksistään, vaan jatkoi taistelua kirkon uudistuksia vastaan ja sai paljon kannattajia. Vuonna 1664 Avvakum karkoitettiin Mezeniin. Vuonna 1667 hänet kutsuttiin Moskovaan. Kirkolliskokouksessa Avvakumilta riistettiin papinvirka, hänet tuomittiin kirkonkiroukseen ja karkotettiin Pustozjorskin linnoitukseen. Siellä hän vietti 15 vuotta maakuoppaan rakennetussa hirsisalvoksessa. Pustozjorskissa Avvakum jatkoi kirjallista toimintaansa ja kamppailua virallista kirkkoa vastaan. Vuonna 1682 Avvakum lähimpine tovereineen poltettiin tsaarin määräyksestä.

Avvakum oli aikansa huomattava kirjailija. Hänen omaelämänkertansa (Žitije protopopa Avvakuma) on elävän kielensä ja kuvauksensa ansiosta yksi venäläisen kirjallisuuden merkkiteoksista.[1] Vanhauskoiset pitävät Avvakumia marttyyrinä ja pyhimyksenä.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Žitije protopopa Avvakuma, im samim napisannoje, i drugije jego sotšinenija. Moskva, 1960.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Bolšaja Sovetskaja Entsilopedija, tom 1, s. 49–50. Moskva: Sovetskaja Entsiklopedija, 1970.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]