Rooman keisari

Wikipedia

Rooman valtakunta
Osa historian artikkelisarjaa Rooman valtakunnan hallinto
Ajanjaksot
Rooman kuningaskunta 753 eaa. – 510 eaa. Rooman tasavalta 510 eaa. – 27 eaa. Rooman keisarikunta 27 eaa. – 476 jaa.
Länsi-Rooma 330 – 476	Itä-Rooma 330 – 1453
Virkamiehet
Konsuli Preetori Prokonsuli Propreetori	Ediili Kvestori Tribuuni Censori
Poikkeusvirat
Diktaattori Magister equitum Sotatribuuni-konsuli	Kuningas Triumviraatti Decemviri
Arvonimet
Keisari
Legaatti Dux Officium Prefekti Vicarius Vigintisexviri	Liktori Magister militum Imperaattori Princeps senatus Pontifex maximus Tetrarkki
Instituutiot ja lait
Rooman senaatti Cursus honorum Rooman kansankokoukset	Rooman laki Rooman kansalaisuus Imperium

Rooman keisari Augustus. Keisari on esitetty paljasjalkaisena kuin jumalat. Rintapanssarissa on kuvattu hänen urotöitään. Vasemmalla alhaalla Cupido ratsastaa delfiinillä.

Rooman keisari on historioitsijoiden käyttämä nimi Rooman valtakunnan hallitsijoista Rooman tasavallan kaaduttua. Varsinaista Rooman keisarin virkaa ei ollut, vaan kyse oli useiden virkojen ja valtuuksien yhdistelmästä, joka muuttui vuosisatojen kuluessa.

Keisarikunnan alkuaikoina aiemmat tasavaltalaiset muodot suurelta osin säilyivät. Tätä vaihetta keisariuden historiassa kutsutaan prinsipaatiksi. Myöhemmin 300-luvulla keisarius muuttui yksinvaltiuden suuntaan, josta käytetään nimitystä dominaatti, mutta keisariudesta ei silti muodostunut monarkiaa sen nykyisessä merkityksessä. Keisari oli primus inter pares, ensimmäinen vertaistensa joukosta, eikä hänellä ollut de jure valtaa. Monet keisarit eivät olleet hallitsijoita myöskään de facto, sillä aikojen saatossa todellista valtaa käyttivät usein esimerkiksi byrokraatit ja sotilaat, joille keisari oli kätevä nukkehallitsija.

Keisarin auktoriteetti pohjautui tasavaltalaisiin virkoihin. Tyypillisesti keisari valitutti itsensä sekä konsuliksi että censoriksi. Hän johti myös senaattia princeps senatuksen (senaatin pään) viran haltijana ja pontifex-pappien kollegiota pontifex maximuksen viran haltijana. Näiden virkojen haltijana hänellä oli suuri henkilökohtainen arvovalta (dignitas ja auctoritas). Henkilökohtaisesti keisarilla oli myös imperium maius (suurempi imperium) ja tribuuninoikeudet. Tämän yhdistelmän johdosta keisarilla oli ylin tuomiovalta, veto-oikeus kaikkiin päätöksiin ja täydellinen koskemattomuus.

Keisarin tavallisia titteleitä olivat imperaattori, caesar ja augustus, joista ensimmäinen on tasavaltalainen sotapäällikön kunnianimi ja kaksi viimeistä on johdettu henkilönimistä. Alkuaikoina keisareilla ei ollut varsinaista univormua, myöhemmin he käyttivät purppuraviittaa ja diadeemia.

Sana keisari tulee Gaius Julius Caesarin nimestä. Hän oli diktaattori, ennen kuin Augustus tuli keisariksi. Joskus Caesarin on tulkittu olleen ensimmäinen keisari, mutta hän kuitenkin toimi periaatteessa vanhan tasavaltalaisen järjestelmän puitteissa. Nykyisen käsityksen mukaan vasta Augustus vei tämän pitkään kestäneen valtion muutoksen niin pitkälle, että voidaan puhua varsinaisesta keisariudesta.

[muokkaa] Katso myös

• Luettelo Rooman keisareista
• Julius Caesar
• Bysantin keisari
• Historia Augusta
• damnatio memoriae
• keisari
• pretoriaanikaarti
• usurpaattori

[muokkaa] Aiheesta muualla

• De Imperatoribus Romanis: An Online Encyclopedia of Roman Rulers and their Families

Tämä antiikin Roomaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty vieraskielisen Wikipedian artikkelista, ja siitä puuttuvat lähdemerkinnät tai lähdemerkinnät tarvitsevat tarkistamista. Voit auttaa Wikipediaa etsimällä sopivat lähteet tai tarkistamalla lähteet.