Attribuointi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Caravaggio (1571-1610), attribuoitu, "Johannes Kastaja".

Attribuointi (lat. attribuere = omistaa jollekin) tarkoittaa taideteoksen tekijän päättelemistä tai olettamista silloin, kun tekijää ei varmasti tiedetä. Attribuointi tehdään esimerkiksi tyyliseikkojen ja materiaalitutkimuksen avulla tai taideteoksen ulkopuolisten tietojen, kuten esimerkiksi sopimusten, elämäkertatietojen tai signeerausten perusteella. [1]

Analyysia ja vertailua[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taideteoksen osoittaminen kuuluvaksi johonkin aikakauteen, maahan, koulukuntaan tai jonkin yksilön tuotantoon seuraa sen fyysisen, tyylillisen ja ikonografisten piirteiden analyysiä ja vertailua jo aikaisemmin kehittyneiden ryhmien kanssa (joihin pitäisi mielellään kuulua signeerattuja ja päivättyjä teoksia). Teoksen tekijyyden määrittely on vain yksi osa attribuointia. Analyysin pitäisi pystyä erottamaan ei vain ryhmän, vaan myös signeeratun teoksen niistä, joilla mestarin ote vaihtelee, kuten myös oppilaat, koulukunnan tai yleiset vaikutteet. [2]

Teos voidaan attribuoida erilaisten kriteerien mukaan. Dokumentaariset todisteet, kuten sopimukset voivat tuntua vakuuttavilta, mutta ne osoittavat käytännössä vain sen, että tietty taideteos oli vain olemassa, ei sitä, että kyseessä on dokumentoitu teos. Tavallisesti attribuointiin tarvitaan asiantuntijan taitoja, jotta todistetun tekijyyden omaavia ja epäilyksenalaisia teoksia voidaan verrata. [2]

Attribuoinnin asteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esimerkiksi Caravaggion useita teoksia on attribuoitu, jolloin teoksen tunnistetietojen yhteydessä saattavat olla englanninkieliset sanat attrib., attributed to tai ascribed to. Teos, joka on ”attribuoitu jollekin” tai ”osoitettu jollekin” tarkoittaa sitä, että teos ei ole taiteilijan tekemä, siis se ei ole taiteilijan omin käsin signeeraama. Jos teoksessa on signeeraus, se ei ole tae siitä, että teos olisi sen nimisen taiteilijan tekemä. Ainoa turvallinen attribuointi on sellainen, jossa on teoksen täydellisesti dokumentoitu historia sen tekoajasta alkaen, ja tutkittava teos vastaa kaikilta yksityiskohdiltaan dokumentoituja todisteita. [2]

Teos, joka on nimetty ”jonkin työpajalle” on sellainen, joka on tehty taiteilijan kontrolloinnin alaisena. ”Koulukunta” kertoo aikalaisseuraajasta, mutta ei taiteilijan työpajasta. ”Piiri” viittaa siihen, että tekijän yhteys taiteilijaan on vähemmän kiinteä kuin ”koulukunnan”. ”Seuraaja” viittaa taiteilijan jäljittelijään. Mikään näistä ei kuitenkaan ole synonyymejä sanalle ”kopio”. Asiantuntijakielessä käytetään sanaa ”mukaan”, joka tarkoittaa kaikenlaisten kopioiden luokittelua, sellaisten joiden tarkoitus on pettää niihin, joiden tarkoituksena se ei ole.[2]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Riitta Konttinen ja Liisa Laajoki: Taiteen sanakirja, s. 42. Otava, 2000.
  2. a b c d Paul Duro & Michael Greenhalgh: Essential Art History, s. 49-50. Bloomsbury, 1992. (englanniksi)

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]