Atte ja Leila Kalevan sieppaus
Atte ja Leila Kalevan sieppaus oli noin puoli vuotta kestänyt panttivankitapaus Jemenissä. Ääri-islam-aiheesta väitöskirjaa tehnyt upseeri Atte Kaleva teki tutkimustaan Jemenissä, kun hänet ja hänen vaimonsa Leila Kaleva sekä itävaltalainen Dominik Neubauer siepattiin 21. joulukuuta 2012 Jemenin pääkaupungissa Sanaassa. Panttivangit pääsivät vapauteen toukokuussa 2013 Jemenin naapurimaan Omanin kautta. Omanin sulttaani Qabus ibn Said al Said toimi asiassa välittäjänälähde?, ja hänen kerrottiin maksaneen lunnasrahoja sieppaajille noin 15 miljoonaa euroa.[1]
Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Turistien sieppaukset saivat alkunsa vuonna 2003 amatöörimäisessä ja improvisoidussa sieppausten sarjassa, jossa vangeiksi joutui yhteensä 32 eurooppalaista. Tuolloin yksi siepatuista kuoli nestehukkaan, mikä säikäytti eurooppalaiset virkamiehet ja sai heidät maksamaan lunnasrahoja, mistä tuli yleinen käytäntö. Vuoteen 2012 mennessä sieppauksista oli tullut terrorismin rahoituksen merkittävin lähde. Al-Qaida keräsi sieppauksilla noin 66 miljoonan dollarin lunnaat vuonna 2013. Yhdestä henkilöstä maksettiin jopa 10 miljoonaa dollaria. [2]
2000-luvun alkuvuosina oli ollut tavallista, että vankeja teloitettiin, mutta vuonna 2014 entistä harvempi menetti henkensä, koska toiminnasta oli tullut al-Qaidalle rahan lähde. Vuosien 2008–2014 siepatuista kuoli 15% – osa epäonnistuneissa pelastusoperaatioissa.[2]
Euroopan maat kiistävät maksavansa lunnaita, mutta todellisuudessa hallitukset siirtävät rahat sieppaajille monien välikäsien kautta, joskus kehitysavuksi naamioituna tai esimerkiksi suurten valtionyhtiöiden nimissä. Jemenissä välikäsinä toimivat Oman ja Qatar.[2]
Yhdysvallat ja Yhdistynyt kuningaskunta keiltäytyivät maksamasta lunnaita. Sen seurauksena harva Yhdysvaltain tai Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisista selvisi sieppauksesta elossa, kun taas eurooppalaisista pidettiin vankeudessa suhteellisen hyvää huolta ja kymmeniä vapautettiin vahingoittumattomina. Lunnaiden maksaminen kuitenkin kannusti uusiin eurooppalaisten sieppauksiin ja teki samalla Euroopasta terrorismin keskeisen rahoittajan. Yhdysvaltojen ja Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisten sieppaamista taas alettiin välttää. [2]
Kalevoiden sieppaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joulukuussa 2012 ulkoministeriö oli kehottanut välttämään Jemeniin matkustamista ulkomaalaisiin kohdistuvan kidnappausuhan ja maan epävakaan tilanteen vuoksi[3]. Puolustusministeri Carl Haglundin mukaan Atte Kalevan matka Jemeniin yritettiin estää kaikin keinoin[4][5]. Puolustusvoimat, Porin prikaatin komentaja, ulkoasiainministeriö ja poliisihallinto olivat kaikki vahvasti suositelleet Kalevalle, että hänen ei tulisi lähteä Jemeniin[4][5]. Tästä huolimatta hän päätti lähteä matkaan[4][5].
Jemenissä eri heimot ovat jo pitkään kaapanneet turisteja. Parhaimmillaan kaapattuja on kohdeltu ritarillisesti ja vieraanvaraisesti heimon kunnian säilyttämiseksi. Kun vankeja on viime vuosina alettu myydä al-Qaidalle, on panttivankien asema muuttunut paljon vaarallisemmaksi. Tosin nykyisetkin kaappaukset ovat usein kaappareille vain lunnasrahojen tavoittelemista. Myös Kalevoiden ensimmäiset jemeniläiset sieppaajat myivät vankinsa Arabian niemimaan al-Qaida-järjestölle.[6]
Kaappauksen aikana pariskunta onnistui ottamaan talteen yhden kaappaajan hiuksen. Sen avulla sieppaajan henkilöllisyys selvitettiin myöhemmin. Hius oli australialaisen Christopher Havardin. Hän oli käännynnäinen, joka kuului al-Qaidaan. Ennen tunnistushetkeä hänet oli vuonna 2013 tapettu Jemenissä lennokki-iskulla.[7]
Vapautus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
New York Times kertoi, että Qatar ja Oman maksoivat kahdesta suomalaisesta, yhdestä itävaltalaisesta ja yhdestä sveitsiläisestä yhteensä 20,4 miljoonaa dollaria.[2]
Ulkoministeri Erkki Tuomiojan mukaan Suomi ei maksanut vapauttamisesta mitään, ei pyytänyt ketään muutakaan maksamaan, eikä myöskään luvannut mitään maksuja. Tuomiojan mukaan ulkoministeriöllä ei ole lunnaiden maksajista varmaa tietoa. Myöskään keskusrikospoliisilla ei ole tietoa lunnaiden maksamisesta. [8]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Ville Similä: Atte Kaleva ei ota kantaa väitteisiin lunnasrahoista Helsingin Sanomat. 30.7.2014. Arkistoitu 3.8.2014. Viitattu 5.8.2014.
- ↑ a b c d e Rukmini Callimachi: Paying Ransoms, Europe Bankrolls Qaeda Terror The New York Times. 29.7.2014. Viitattu 3.3.2024. (englanniksi)
- ↑ Suomalaispariskunta siepattu Jemenissä Kaleva.fi. Viitattu 27.12.2019.
- ↑ a b c Haglund: Jemenin-matka yritettiin estää Yle Uutiset. Viitattu 26.12.2019.
- ↑ a b c Uusi Suomi: Lehdet: Puolustusvoimat varoitti Atte Kalevaa Uusi Suomi. Viitattu 26.12.2019.
- ↑ Hannu Pesonen: Kalevoiden vapauttamisen kummisetä: Sulttaani Qaboos on suurvaltojen ja terroristien luotettu (Maksullinen artikkeli) Suomen Kuvalehti. 1.8.2014. Otava Media. Viitattu 4.8.2014.
- ↑ HS: Sieppaaja oli australialainen - Kalevien neuvokas hiusvarkaus auttoi jäljille Ilta-Sanomat. 12.11.2014. Arkistoitu 15.11.2014. Viitattu 14.12.2014.
- ↑ Ville Similä HS, Johanna Sjöholm HS: Tuomioja: Suomi ei pyytänyt ketään maksamaan lunnaita suomalaisista Helsingin Sanomat. 30.7.2014. Viitattu 3.3.2024.