Arto Annila
Arto Jaakko Annila (s. 5. marraskuuta 1962 Helsinki) on suomalainen fyysikko ja entinen biofysiikan professori.[1]
Arto Annilan isä on metsäeläintieteen professori Erkki Annila. Arto Annila tuli ylioppilaaksi vuonna 1982 ja opiskeli Teknillisessä korkeakoulussa. Hän valmistui diplomi-insinööriksi vuonna 1988 ja väitteli tekniikan tohtoriksi 1991. Hän suoritti myös filosofian maisterin tutkinnon Helsingin yliopistossa 1996.[2] Annila työskenteli Teknillisen korkeakoulun kylmälaboratoriossa 1986–1991, VTT:n tehtävissä 1991–2001[1] ja Helsingin yliopiston biofysiikan professorina 2001–2016. Annila on julkaissut tieteellisiä artikkeleita muun muassa proteiinien rakenteesta[2].
Annila irtisanottiin vuonna 2016 Helsingin yliopiston biofysiikan professorin virastaan. Oman käsityksensä mukaan hän joutui irtisanotuksi, koska oli opetustoiminnassaan ja julkaisuissaan esittänyt uudenlaisia ja kiistanalaisia näkemyksiä kvanttimekaniikasta.[3][4].
Annila esitteli näkemyksiään mm. vuonna 2014 Yliopisto-lehdessä,[5] jossa hän kertoi kehittäneensä kokonaisvaltaiseksi luontokäsitykseksi kutsumansa kaiken teorian. Teorian mukaan alkeishiukkaset koostuvat eri tiloissa olevista fotoneista. Esimerkiksi elektroni voidaan Annilan mukaan ymmärtää 138 fotonina, jotka ovat kiertyneet toruksen muotoon. Hänen mukaansa teoria selittää fotonien avulla kaikki neljä perusvuorovaikutusta, joista gravitaatio saa selityksen ilman pimeää ainetta, pimeää energiaa, tai oletusta kaareutuneesta aika-avaruudesta. Teoria selittää myös evoluution. [5] Helsingin yliopistossa työskennelleet fyysikot Olli Taanila, Kimmo Tuominen ja Aleksi Vuorinen kritisoivat Annilan teoriaa Yliopisto-lehteen kirjoittamassaan vastineessa. Heidän mukaansa Annilan ajatukset eivät kuvaa vakavasti otettavaa tieteellistä teoriaa, vaan ovat ”pähkähulluja”. [6]
Annila on esitellyt näkemyksiään laajemmin kirjassaan Kaiken maailman kvantit (2019),[7] jonka englanninkielinen laitos on julkaistu omakustanteena vuonna 2020.[8] Kirjassa hän selostaa aineen rakennetta ja evoluutiota monitieteisestä näkökulmasta teoriansa pohjalta.[9] Hän on myös julkaissut tuloksiaan kansainvälisissä julkaisuissa, mutta teoria ei ole herättänyt suurempaa keskustelua.[5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Kuka kukin on 2003, s. 57. Helsinki 2002. ISBN 951-1-18086-X
- ↑ a b Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 61. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8.
- ↑ Puttonen, Mikko: Helsingin yliopiston irtisanomiskeskustelut käynnissä: ensimmäinen professori sai kutsun Helsingin Sanomat. 2.3.2016. Viitattu 30.10.2020.
- ↑ Annila, Arto: Kaiken maailman kvantit: Luonnontieteen maailmankuvan tarkistus, s. 383–384. Tampere: Vastapaino. ISBN 978-951-768-747-8.
- ↑ a b c Maailma on yksi Helsingin yliopisto. 25.4.2014. Arkistoitu 24.1.2022. Viitattu 24.1.2022.
- ↑ Taanila, Olli &Tuominen, Kimmo & Vuorinen, Aleksi: Pähkähulluja ajatuksia. Yliopisto-Lehti, 2014. Helsingin yliopisto. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Annila, Arto: Kaiken maailman kvantit. Vastapaino, 2019.
- ↑ Annila, Arto: Back to reality: A revision of the scientific worldview. Omakustanne, 2020. Teoksen verkkoversio (viitattu 21.1.2022).
- ↑ Huhtanen, Jouni: Avauksia uudenlaiseen tiedekäsitykseen. (Kirja-arvostelu.) Tieteessä tapahtuu, 2020, 38. vsk, nro 4, s. 76–78. Artikkelin verkkoversio.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||
