Arpalahti (Sauvo)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Arpalahti (ruots. Brittsböle[1]) on kylä Sauvon kunnassa Varsinais-Suomessa. Kylä sijaitsee kunnan itäosassa Salon rajan tuntumassa.

Arpalahden kylä rajautuu idässä Rikaniemeen, etelässä Ruonanlahteen ja lännessä Kaukorantaan. Kylässä on vain muutamia tiloja.[2][3]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kylä on ruotsalaisen oikeuden kylänä perustettu 1200–1300-lukujen aikana. Se kuului Ruonankartanon läänin Träskbyn verokuntaan.[3] Vuonna 1540 kylässä oli vain yksi talo, joka jakautui 1580-luvulle tultaessa kahdeksi tilaksi, Nedergårdiksi eli Alastaloksi sekä Övergårdiksi eli Ylitaloksi. Ne olivat ensin kruununtiloja, jotka Kristiina Horn osti rälssiksi vuonna 1647. Ne palautuivat kruunulle 1700-luvun alussa ja ostettiin perinnöksi vuonna 1763.[4]

Vuosina 1772–1773 kylässä suoritettiin isojako. Tuohon aikaan Alastalo ja Ylistalo sijaitsivat toisistaan hieman erillään. Isojaon aikoihin kylän pellot sijaitsivat kylätontin ympärillä, niityt Ruonanlahden rannoille sekä kylävainioiden pohjoispuolelle. Nykyinen Arpalahden tila muodostettiin kylän kahdesta kantatilasta ja sijaitsee nykyään vanhan kylätontin tuntumassa.[3]

Arpalahden kylässä sijaitsee 1950-luvulla toiminnassa ollut kalkkikivilouhos.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Luoto, Jukka & Alifrosti, Kari: Sauvon historia I. Salo: Sauvon kunta, 1990. ISBN 952-90-2568-8.
  • Saarento, Paula & Saukoniemi, Tellervo (toim.): Sauvon kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta. Saarijärvi: Sauvon kunta, Turun maakuntamuseo, Varsinais-Suomen liitto, 2008. ISBN 978-951-595-127-4.
  • Seppänen, Hannu, Ahtola, Timo, Alanen, Juhani, Karimerto, Pekka & Kaunismäki, Jukka: Karbonaattikivitutkimuksia Sauvossa vuosina 1995-2001. tutkimusraportti. Geologian tutkimuskeskus / Etelä-Suomen yksikkö, 2012. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 1.1.2024).

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Sauvon historia I, s. 394.
  2. Kansalaisen karttapaikka Maanmittauslaitos. Viitattu 14.2.2023.
  3. a b c Sauvon kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta, s. 93.
  4. Sauvon historia I, s. 346.
  5. Seppänen ym. 2012, s. 5