Arokorppi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Arokorppi
Brown-necked raven.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut Passeriformes
Heimo: Varikset Corvidaee
Suku: Varikset Corvus
Laji: ruficollis
Kaksiosainen nimi
Corvus ruficollis
(Lesson, 1830)
Levinneisyyskartta
Corvus ruficollis map.jpg
Alalajit
  • Corvus ruficollis ruficollis
  • Corvus ruficollis edithae
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Arokorppi Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Arokorppi Commonsissa

Arokorppi (Corvus ruficollis), myös pronssikorpiksi kutsuttu[2], on korppia muistuttava varislintu.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linnun pituus on noin 50 cm ja paino 500-830 g. Korppia 10 % pienempi arokorppi on musta kuten korppi mutta ruumiinrakenteeltaan enemmän varismainen. Nokka ei ole niin jykevä kuin korpilla, pyrstö on lyhyempi sekä siivet ja keltaiset koivet ovat pidemmät kuin korpilla. Niskassa näkyy oikeassa valaistuksessa pronssinruskea värisävy. Sukupuolet ovat samanvärisiä, koiras on hiukan kookkaampi. Nuori lintu muistuttaa vanhaa höyhenpuvultaan. Äänet ovat varismaisia.[3]

Esiintyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laaja esiintymisalue ulottuu Pohjois-Afrikan länsireunasta Koillis-Afrikkaan, Lähi-itään ja Arabian niemimaalle, Pakistaniin ja Transkaspiaan. Pesii myös Kap Verden saarilla.[3] Lajin kanta on elinvoimainen.[1] Sitä ei ole tavattu Suomessa. Laji on pääasiassa paikkalintu, mutta osa Keski-Aasian pohjoisimmista populaatioista muuttaa etelämmäs talven tullessa, ja nuoret yksilöt vaeltelevat syksyisin.[3]

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elää aavikoilla ja aroilla. Pohjois-Afrikassa erittäinkin Artemisia-tyypisillä ruoho- ja Zizyphus-tyyppisillä harvapuustoisilla aavikoilla, idässä taatelipalmuja ja tamariskia kasvavilla avomailla. Kap Verdellä laji asuu myös ihmisen seuralaisena.[3]

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pesä on yleensä kohtalaisen matalalla puun latvassa, 1,7-7 m korkealla. Suosittuja pesäpuita ovat akasiat, atlantinpistaasi (Pistacia atlantica) sekä esimerkiksi Arthrophytum- ja Calligonum-lajien puut. Pesä voi olla myös pensaassa, kalliojyrkänteellä, rakennuksessa, pylväässä jne. Pesä on samantapainen risuista tehty rakennelma kuin korpin pesä, jonka puolisot rakentavat yhdessä. Käyttää usein vanhaa pesäänsä. Naaras munii 1-7 munaa, autiomaassa vain 2-3. Muna painaa keskimäärin 23,6 g. Haudonta-aika on 18-23 päivää, naaras hoitaa pääosan haudonnasta. Poikaset kuoriutuvat usein eriaikaisesti ja ne ovat lentokykyisiä noin 6 viikon ikäisinä.[3]

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaikkiruokainen. Ruokavalioon kuuluvat niin hyönteiset, liskot, linnunmunat, -poikaset ja aikuiset, pikkunisäkkäät jäniksen kokoisiin saakka, kalat, siemenet, taatelit ja muut hedelmät ja marjat sekä raadot ja ruoantähteet.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b BirdLife International: Corvus ruficollis IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. Viitattu 3.3.2014. (englanniksi)
  2. Mullarney, Killian; Svensson, Lars; Zetterström, Dan & Grant, Peter: Lintuopas – Euroopan ja Välimeren alueen linnut. Otava, 2008. ISBN 951-1-15727-2.
  3. a b c d e f Perrins, C. M. (toim.) 1994: Handbook of the Birds of Europe, the Middle East and North Africa. Vol. VIII. – Oxford University Press. Hong Kong. ISBN 0-19-854679-3