Argos (taruolento)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hermes ojentaa Argoksen pään Heralle, Jacopo Amigoni.

Argos (muinaiskreikaksi Ἄργος, lat. Argus), myös Argos Panoptes ('kaikkinäkevä'), oli kreikkalaisessa mytologiassa satasilmäinen jättiläinen, jonka silmistä ainoastaan kahden tarvitsi nukkua kerrallaan ja muut jatkoivat vartioimista. Hera asetti Argoksen vartioimaan Io-neitoa, johon Zeus oli rakastunut. Argos vartioikin lehmäksi muuttunutta Ioa tunnollisesti, mutta vapauttaakseen rakkautensa kohteen Zeus lähetti Hermeen surmaamaan Argoksen.

Paimeneksi pukeutunut Hermes alkoi keskustella Argoksen kanssa, ja pian Argos pyysikin Hermestä soittamaan kanssansa. Hermes jatkoi tarinoitaan ja soittoaan, kunnes Argoksen kaikki silmät olivat yksi kerrallaan nukahtaneet. Välittömästi tämän jälkeen Hermes sivalsi jättiläiseltä pään irti yhdellä iskulla.

Kun Hera sai tietää Argoksen kuolemasta, hän otti tämän silmät haltuunsa ja levitti ne riikinkukon viuhkamaiseen pyrstöön.[1]

Sanaa argos voidaan käyttää myös vertauskuvallisesti, jolloin se tarkoittaa tarkkasilmäistä, valpasta vartijaa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ovidius: Muodonmuutoksia i.712–723 (engl. käännös).
Tämä mytologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.