Arcticaborg

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Arcticaborg
АРКТИКАБОРГ
Antarcticaborg
АНТАРКТИКАБОРГ
Tyyppi jäätämurtava huoltoalus
Tunnuskirjaimet UNA (Arcticaborg)
UNB (Antarcticaborg)
Rakennustelakka Kvaerner Masa-Yards, Helsingin Uusi Telakka
Rakennusnumero 496 (Arcticaborg)
497 (Antarcticaborg)
Tilattu joulukuussa 1997
Luovutettu 12. lokakuuta 1998 (Arcticaborg)
16. lokakuuta 1998 (Antarcticaborg)
Tekniset tiedot
Pituus 65,1 m
Leveys 16,6 m
Korkeus 4,4 m
Syväys 2,9 m
Uppouma 2093 t
Bruttovetoisuus 1453 brt
Koneisto Dieselsähköinen
Nopeus 24 km/h
Nopeus 13 kn
Hyttipaikkoja 20
Hyttejä 12
Miehistö 11
Muuta Perpendikkelipituus 57,68 m
Kantavuus 650 t
Paaluveto 32 t

Arcticaborg (samoin kuin sen sisaralus Antarcticaborg) on jäätämurtava öljynporaustasanteiden huoltotehtäviin tarkoitettu laiva, joka on suunniteltu toimimaan ympärivuotisesti Kaspianmeren pohjoisosissa. Alankomaalaisen Wagenborg Kazakhstan BV:n omistaman aluksen työllistää Offshore Kazakhstan International Operating Company.

Arcticaborg liikennöi aluksi Alankomaiden lipun alla tunnuskirjaiminaan PJRT. Vuonna 2004 alus siirrettiin Kazakstanin lipun alle ja se sai tunnuskirjaimikseen UNA. Myös Antarcticaborg siirrettiin 2004 Alankomaiden lipun alta Kazakstanin lipun alle, jolloin tunnuskirjaimet PJRZ vaihtuivat UNB:ksi.

Laiva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaksitoiminen laiva on suunniteltu kulkemaan avovedessä ja ohuessa jäässä keula edellä. Vaikeammissa jääoloissa se liikkuu perä edellä. Keula edellä se pystyy etenemään 60-senttisessä jäässä ja takaperin kulkiessaan metrisessä kiintojäässä. Myöskään jäävallit eivät laivaa pidättele, vaikka ne Kaspianmerellä toisinaan ulottuvat merenpohjaan asti.

Koska laiva murtaa jäätä perällään, on kansirakennus sijoitettu lähelle keulaa, jotta hytit olisivat vähämeluisessa paikassa. Kaikissa hyteissä on oma pesuhuone sekä päällikön ja konemestarin hyteissä lisäksi erillinen päivähuone.

Kuivalasti kuljetetaan suurella (350 m²) ja avoimella lankkupäällysteisellä peräkannella. Peräkannen alapuolisen ruuman luukut on mitoitettu niin, että niistä mahtuu 20 jalan kontti. Öljynporauksessa tarvittavien irtoaineiden ja nesteiden kuljettamista varten laivassa on erilliset säiliöt. Sementtiä laiva voi kuljettaa 110 tonnia viidessä säiliössä. Sementinpuhallusjärjestelmän on toimittanut Merewido ja sen tarvitsemat kompressorit Atlas Copco.

Hydraulik & Maschinenbau Buxtehude on rakentanut aluksen kansinosturin, jonka ulottuma on 19,5 metriä ja nostokyky 4 tonnia. Laivaa voidaan käyttää myös perinteisenä jäänmurtajana avustamaan muiden alusten jäissäkulkua, sillä sen varusteisiin kuuluu myös 100 kilonewtonin Ten Horn -hinausvintturi. Hinaushaarukkaa laivassa ei ole.

Laiva on varustettu myös tulipalojen sammutukseen. Kvaerner Eureka -palopumput syöttävät paloruiskuihin vettä 1 500 kilopascalin paineella 1 500 kuutiometriä tunnissa.

Koneisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dieselsähköisessä koneistossa on kaksi Wärtsilä 6L26 -dieselmoottoria, jotka kierrosnopeudella 1 000 kierrosta minuutissa tuottavat tehoa 2 x 1 950 kilowattia eli yhteensä 3,9 megawattia. Kahden van Kaick DGS -päägeneraattorin teho on 2 x 2 250 kVA ja jännite 690 volttia. Varsinaisena propulsiokoneistona on kaksi 360 astetta kääntyvää ABB Azipod 11-ruoripotkuria, joiden teho on 2 x 1 620 kW. Myös koneiston sähköpäätaulut ja säätöautomaatio ovat ABB:n toimittamia.

Satamadieselgeneraattorissa ja hätädieselgeneraattorissa on Valmet 612 -dieselmoottori ja Stamford-generaattori. Uudisrakennuksen keulassa on 150 kilowatin ohjailupotkuri.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Navigator 1998:7 s. 10–11 ja 1999:5 s. 33
  • Svensk Sjöfarts Tidning 1998:47 s. 37