Apollonios Tyroslainen (kirja)
| Apollonios Tyroslainen | |
|---|---|
| Historia Apollonii regis Tyri | |
 Sivu romaanin keskiaikaisesta käsikirjoituksesta kuvituksineen, noin vuodelta 1000. |
|
| Alkuperäisteos | |
| Kirjailija | tuntematon |
| Kieli | latina / muinaiskreikka(?) |
| Genre | romaani |
| Julkaistu | 400–500-luku jaa. |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Apollonios Tyroslainen (lat. Historia Apollonii regis Tyri, ”Kertomus Apollonioksesta, Tyroksen kuninkaasta”) on myöhäisantiikin aikainen romaani. Sen kirjoittajaa ei tunneta.[1][2][3]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Romaanin kirjoitusajankohtaa ei tunneta tarkasti. Myöskään sen kirjoittajasta ei tiedetä mitään. Nykyisin teksti tunnetaan vain latinankielisenä versiona, mutta se perustuu lajityyppinsä sekä kielensä yksityiskohtien perusteella mitä todennäköisimmin kreikankieliseen esikuvaan. Romaani ajoitetaan yleensä 400–500-luvuille. Ajoitus perustuu siihen, että se hyödyntää Symphosiuksen 300- tai 400-luvulla kirjoittamaa arvoituskokoelmaa Aenigmata, sekä siihen, että varhaisin viittaus romaaniin on Venantius Fortunatuksen teoksessa Carmina noin vuodelta 566–568. Alkuperäinen kreikankielinen teksti on voitu kirjoittaa jo 100-luvun lopulla tai 200-luvun alussa. Romaani muistuttaa paljon Ksenofon Efesoslaisen Efesoslaista kertomusta.[1][2][3][4]
Romaanin vanhin säilynyt latinankielinen käsikirjoitus on peräisin 800- tai 900-luvulta. Romaanilla oli laaja vaikutus keskiajan ja renessanssiajan kirjallisuuteen. Muun muassa William Shakespearen komedia Perikles, Tyroksen prinssi on muunnelma romaanista.[1][3]
Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Romaani kertoo nimihenkilönsä rakkauksista, seikkailuista ja vastoinkäymisistä, ja päättyy onnelliseen loppuun. Sen keskeisenä teemana on se, että paha saa palkkansa, mutta rakkaus ja uskollisuus palkitaan.
Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Päähenkilö Apollonios Tyroslainen on Antiokian kuninkaan Antiokhoksen tyttären kosija. Kuningas pitää tyttärensä kosijat loitolla esittämällä näille arvoituksia, joiden ratkaisija saisi tyttären käden, mutta epäonnistunut menettää päänsä. Apollonios ratkaisee arvoituksen, mutta siitä hänelle paljastuu, että kuninkaalla on insestinen suhde tyttäreensä. Hän pakenee kotikaupunkiinsa Tyrokseen vaarallisesta tiedosta pelästyneenä.[1][3]
Apollonios haaksirikkoutuu ja menee naimisiin Kyrenen kuninkaan Arkhistrateen tyttären kanssa. Kuultuaan Antiokhoksen kuolemasta hän lähtee merimatkalle kohti Antiokiaa, koska on jostakin epäselvästä syystä oikeutettu sen kruunuun. Hänen vaimonsa synnyttää merimatkan aikana tyttären, mutta kuolee itse synnytyksessä. Vaimon ruumis lasketaan merimiesten vaatimuksesta mereen arkussa. Apollonios luovuttaa tyttärensä Tarsian muiden hoitoon Tarsoksessa. Monien vuosien ja matkustelun jälkeen huoltajien petollisuus paljastuu hänelle, sillä hän löytää tyttärensä ilotalosta, tosin puhtautensa säilyttäneenä. Hän kohtaa myös vaimonsa; käy ilmi, että tämä olikin valekuollut, ja ajelehti arkussa maihin. Näin perhe on jälleenyhdistynyt 14 vuotta kestäneen eron jälkeen. Lopulta Apollonioksesta tulee Antiokian, Kyrenen ja Tyroksen kuningas.[1][3]
Huomioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kertomuksen alkuosa, joka liittyy kuningas Antiokhokseen, ja loppuosa, joka kertoo Apollonioksen muista seikkailuista, eivät sovi täysin yhteen. Tämän vuoksi on arveltu, että ne olisivat olleet alun perin kaksi erillistä kertomusta, jotka on liitetty yhteen latinankielistä versiota muodostettaessa. Koska alkuosan arvoitukset ovat latinaksi kirjoittaneelta Symphosiukselta, nekään eivät ole ainakaan sellaisenaan peräisin alkuperäisestä kreikankielisestä versiosta.[3]
Kertomukseen on sen nykyisin säilyneessä muodossa liitetty paljon kristillisiä elementtejä, jotka eivät ole kuuluneet alkuperäiseen versioon. Toisaalta sitä ei ole puhdistettu kokonaan viittauksista pakanalliseen kulttuuriin, mikä näkyy muun muassa kultti- ja hautaustoimitusten kuvauksista.[2][3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Reardon, B. P. (toim.): Collected Ancient Greek Novels, s. 736–738. Second Edition (First Edition 1989). Berkeley: University of California Press, 2008. ISBN 9780520256552. Teoksen verkkoversio.
- ↑ a b c Historia Apollonii regis Tyri Brill's New Pauly. Brill. Viitattu 6.4.2020.
- ↑ a b c d e f g Apollonius of Tyre Encyclopaedia Britannica. 1911. Viitattu 6.4.2020.
- ↑ Venantius Fortunatus: Carmina vi. 8, II. 5-6.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Apollonius von Tyros. Toimittanut ja kääntänyt Samuel Singer. Georg Olms Verlag, 1974. ISBN 3487405369.
- The Story of Apollonius King of Tyre. Teoksessa Reardon, B. P. (toim.): Collected Ancient Greek Novels. Second Edition (First Edition 1989). Berkeley: University of California Press, 2008. ISBN 9780520256552.
- Historia Apollonii regis Tyri/Die Geschichte vom König Apollonius. Herausgegeben und übersetzt von Franz Peter Waiblinger. München: Dtv, 1994. ISBN 978-3423093248.
- Archibald, Elizabeth: Apollonius of Tyre: Medieval and Renaissance Themes and Variations : Including the Text of the Historia Apollonii Regis Tyri with an English Translation. Boydell & Brewer Ltd, 1991. ISBN 0859913163.
- Kortekaas, G.: The Story of Apollonius, King of Tyre: A Study of its Greek Origin and an Edition of the Two Oldest Latin Recensions. Mnemosyne, Supplements. Brill, 2004. ISBN 9047405668.
- Kortekaas, G.: Commentary on the Historia Apollonii Regis Tyri. Mnemosyne, Supplements. Brill, 2006. ISBN 9047411803.
- Panayotakis, Stelios: ”The Story of Apollonius, King of Tyre”: A Commentary. Texte und Kommentare, nide 38. Walter de Gruyter, 2012. ISBN 311021413X.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Apollonios Tyroslainen Wikimedia Commonsissa
- Historia Apollonii regis Tyri. The Latin Library. (latinaksi)
| Varsinaiset säilyneet romaanit |
Dafnis ja Khloe · Efesoslainen kertomus · Etiopialainen kertomus · Kallirhoe · Leukippe ja Kleitofon |
|---|---|
| Muuta proosafiktiota |
Aleksanteri-romaani · Apollonios Tyroslainen · Babylonialainen kertomus · Foinikialainen kertomus · Herpyllis · Iolaos · Kalligone · Khione · Metiokhos ja Parthenope · Miletoslainen kertomus · Ninos ja Semiramis · Sesonkhosis · Thulen takaiset ihmeet · Tinufis · Tosi tarina |