Anna Tauriala
Anna Tauriala (Anna Tauriala-Tegnér, o.s. Bade, 11. joulukuuta 1941 Helsinki – 6. helmikuuta 2007 Höllviken, Ruotsi) oli suomalainen lastenkirjailija ja kuvittaja. Hän valmistui Taideteollisesta oppilaitoksesta sisustusarkkitehdiksi 1966 ja graafikoksi 1973.
Anna Taurialan ensimmäisten kirjojen aiheet olivat arkirealistisia. Kansainvälisyyskasvatus, taaperokirjat ja ihmisen suojattomuuden ja haavoittuvuuden ymmärtäminen olivat hänelle tärkeitä aiheita. Ihminen ja ihmisiä -kirjan seksuaalikasvatusta ja ihmisen lisääntymistä käsittelevät sivut herättivät pahennusta julkisuudessa, mutta Rudolf Koivu -palkintolautakunta palkitsi kirjan kuvituksen vuonna 1975.
Myöhemmin Anna Tauriala jätti arkirealismin ja ryhtyi kirjoittamaan satuja.
Itse kirjoittamiensa kirjojen lisäksi Tauriala kuvitti myös muiden kirjoja, etenkin lasten oppikirjoja. Hänen kirjojaan on julkaistu Suomen lisäksi kymmenessä maassa.
Tauriala muutti Ruotsiin 1984. Hän keskittyi sen jälkeen enemmän maalaamiseen.
Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirjoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Leenan sairaalamatka (lastenkirja, 1971)
- Tina kan (1972, ruotsinkielinen alkuteos, teksti Thea Bank Jensen)
- Samuli satuinen on iloinen (kuvakirja, 1972, runot Vuokko Muje)
- Leena menee kouluun (lastenkirja, 1973)
- Valtterin puuhat 1–4 (katselukirjasarja, 1974)
- Ihminen ja ihmisiä (lasten tietokirja, 1974, teksti Vuokko Österlund)
- Sanojen jäljillä 2, syksy ja kevät (äidinkielen oppikirja, 1975, teksti Hauhia, Hellman, Tervomaa)
- Kun Leenan ällästä tuli ärrä (lastenkirja, 1975)
- Sini osaa jo (kuvakirja, 1976)
- Valtterin tarinoita 1–3 (kuvakirjasarja, 1977)
- Isän kaveri
- Minä ja leppäkerttu
- Salaperäiset joulupaketit
- Siellä missä kahvi kukkii (1978, kuvitus John Kihuria)
- Muruset 1–4 (katselukirjasarja, 1979)
- Muru muistaa maistaa
- Murun tutut jutut
- Murun eläinystävät
- Murun märät jutut
- Nenu-nenua (Valtterin tarinoita 4, kuvakirja, 1979)
- Maan henki ei nuku koskaan (saturomaani, 1979)
- Leena ja hammashurjat (lastenkirja, 1980)
- Iikkujen iloinen aapinen (kuvakirja, 1981)
- Muruset 5–6 (katselukirjasarja, 1981)
- Muru ja mutteri
- Muru ja Leppis Peppis
- Sini käy kaupassa (kuvakirja, 1981)
- Sanojen jäljillä aapinen, syksy ja kevät (äidinkielen oppikirja, 1981, työryhmä Hauhia, Mattila, Tervomaa, Tiisala, Tauriala)
- Penni ja Topo hoidossa (katselukirja, 1983)
- Penni ja Topo neuvolassa (katselukirja, 1983)
- Iltasatujen aarteet (satukokoelma, 1984)
- Tittimaan ipanat (saturomaani, 1984)
- Pieni torvensoittaja (saturomaani, 1985, kuvitus Waldemar Bade)
- Saara-sarja (katselukirjasarja, 1986)
- Saara ja possut
- Saara ja kisu
- Saara ja hauva
- Saara ja pupu
- Kuka laulaa metsässä? (runokuvakirja, 1989, kuvitus Anna Tauriala ja Matleena Tauriala)
- Ruusutyttö ja sammakko (saturomaani, 1991, kuvitus Matleena Tauriala)
Animaatioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kun Leenan ällästä tuli ärrä (1976), Yleisradio
Lastennäytelmiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pieni torvensoittaja (1995), YLE Radioteatteri
- Jo-Jo-Joonas (2000), ohjaus Maarit Pyökäri, Oulun kaupunginteatteri
Äänikirjoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Sukelletaan satuihin (satuja, 2004)
Palkintoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1969 International Design Award, American Institute of Interior Designers (Poppa leikkielementti ja liuku, valmistaja P.O.Korhonen)
- 1972 Vuoden kirjavalio -palkinto (kuvitus kirjaan Samuli Satunen on iloinen)
- 1974 Paras suomalainen leikkikalu (Puulelusarja Nakurit, valmistaja Aarikka)
- 1975 Rudolf Koivu -palkinto (Ihminen ja ihmisiä)
- 1976 Arvid Lydecken -palkinto (Kun Leenan ällästä tuli ärrä)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||
