Anders Ohls

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Anders Ohls (1. marraskuuta 1873 Mustasaari22. heinäkuuta 1961 Björköby) oli suomalainen keksijä.

Lapsuus ja nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun Anders Ohls oli kouluikäinen Björköllä ei ollut koulua, joten hän opetteli itse kirjoittamaan ja laskemaan. Vuodesta 1877 Björköllä toimi kesäisin kiertävä koulu.

Paikkakunnalla ei ollut muita työmahdollisuuksia kuin saaristomaanviljelijänä tai kalastajana toimiminen. Ohlsin ollessa 10-12-vuotias hän auttoi siskonsa kanssa näissä töissä solmimalla verkkoja, joita käytettiin silakoiden kalastamiseen. Yhdessä verkossa oli 40 800 solmua. Koska työ oli tylsää ja pitkäveteistä, Ohls alkoi miettiä helpompaa tapaa solmia verkkoja ja teki konesolmintakokeiluja rautalanganpätkillä ja pellinpalasilla.

Anders Ohlsin ollessa 21-vuotias kylässä asui nainen jolla oli neulekone. Tämän innoittamana Ohls alkoi kehittää samantyyppistä konetta verkonvalmistusta varten. Testikoneen hän rakensi puusta, rautalangasta ja pellinpalasista. Kone toimi hyvin ja herätti laajaa kiinnostusta. Koneesta kuullut diplomi-insinööri Oskar Gros purjehti Vaasasta Björkölle nähdäkseen koneen. Gros laati koneesta piirustukset konepajalla valmistamista varten.

Työura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ohlsin verkonsolmintakoneesta tehdyt piirrokset lähetettiin Pietariin, jossa rakennettiin kaksi konetta. Ohls matkusti paikan päälle viimeistelemään koneet kuntoon. Kaupungissa ei oltu kiinnostuneita verkkojen valmistuksesta, joten Ohls otti koneet mukaansa Björkölle.

Björköllä Anders Ohls rakensi isomman koneen jossa oli 300 sukkulaa. Koneesta tuli kuitenkin liian painava ja raskas käsin veivattavaksi. Tätä varten hän osti moottorin Wickström-Veljesten Moottoritehtaalta Vaasasta.

Vuonna 1936 insinööri Jarl Lindeman Oy Aino Lindeman Ab:tä tuli Björkölle ja kysyi Anders Ohlsilta mahdollisuudesta valmistaa koneita kaksoissolmuilla. Ohls perehtyi poikansa Antonin kanssa kaksoissolmuisten verkkojen solmintatapaan, minkä jälkeen he rakensivat prototyypin. Tämä johti yhteistyöhön yrityksen ja Anders Ohlsin välillä. Kone valmistui vuonna 1938. Verkot lähetettiin testattaviksi Kanadan Vancouveriin, missä ne saivat hyväksynnän sikäläisiltä suomalaisilta kalastajilta sekä viranomaisilta. Anders Ohls ja Oy Aino Lindeman Ab jakoivat osakepääoman puoliksi. Ohls jakoi edelleen omat osakkeensa poikiensa kanssa, jotta hekin saisivat töitä. Yhteistyössä sovittiin myös Anders Ohls Fiskeredskapsfabrik -nimisen tehtaan rakentamisesta. Tehdas toimi vuoteen 1980 asti.

Verkonvalmistuksen lisäksi Ohls perusti Björkö Ångsåg och Kvarn -nimisen yrityksen vuonna 1902. Tämän lisäksi hän oli Björkön kalasavustamon ja jääkellarin johtaja. Ohls osallistui myös Raippaluodon kunnan politiikkaan ja valittiin kunnan ensimmäiseksi kunnanvaltuuston puheenjohtajaksi vuonna 1932. Tässä toimessa hän oli yli kymmenen vuoden ajan.

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Anders Ohls oli naimisissa kahdesti. Hänen ensimmäinen vaimonsa oli Amanda Djup, jonka kanssa Ohls sai kaksi tytärtä ja kaksi poikaa. Ohlsin toinen vaimo oli Augusta Doktar, ja hänenkin kanssaan Ohls sai neljä lasta: tyttären ja kolme poikaa.

Ohls oli aktiivinen kunnassa ja tämän lisäksi hän kuului nuorisoyhdistykseen, raittiusyhdistykseen ja vapaaehtoiseen palokuntaan. Hän oli kiinnostunut muun muassa maalaamisesta, valokuvauksesta sekä luonnosta. Hänen kiinnostuksensa luontoa kohtaan näkyi hänen kirjoittamassaan saaristolaiselämästä kertovassa kirjassa sekä lintujen suojelualueessa, joka perustettiin hänen aloitteestaan Björkögrundenille sekä Valassaarille.

Anders Ohls kuoli kotonaan Björköllä 22. heinäkuuta 1961 ollessaan 87-vuotias.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Henry Ericsson: Ohls, Anders i Uppslagsverket Finland (webbupplaga, 2012). CC-BY-SA 4.0
  • ”Anders Ohls” Bokserien Finlandssvenska tekniker band IV. Helsingfors; Tekniska föreningen i Finland. 2003.