Alusvaate

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Alusvaate on muiden vaatteiden alla käytetty vaate, joka yleensä on kosketuksessa kantajansa ihon kanssa. Jotkin vaatteet, kuten t-paita, soveltuvat käytettäväksi sekä alus- että päällysvaatteena. [1]

Alusvaatteiden tehtäviä ovat:

  • suojata ihoa päällysvaatteiden karheudelta
  • estää päällysvaatteita likaantumasta ihon eritteistä, sekä
  • toimia lämmikkeenä kylmällä säällä.[1]

Alusvaatteisiin kuuluvat alushousut ja aluspaidat sekä naisilla lisäksi alushameet, bodyt ja teddyt. Body on naisten tiukka, yksiosainen alusvaate, joka ulottuu housuosasta yläosan olkaimiin. Teddy on yksiosainen, väljä alusasu, jossa myös on housu- ja paitaosa yhdessä.[1]

Joidenkin uskontojen, kuten juutalaisuuden ja mormonismin, perinteeseen kuuluu erityisten alusvaatteiden kantaminen.lähde?

Stringit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Stringit

Stringit ovat sekä naisten että miesten käyttämä alus- ja uimahousumalli. Se on pieni, kankainen tai nahkainen vaatekappale, jossa olennaista on jalkojen, yleensä pakaroiden, välistä kulkeva narumaisen ohut osa, joka on kiinni lanteiden ympäri kulkevassa osassa.[1] Stringien etuna on muun muassa saumojen näkymättömyys housujen läpi sekä vähäisempi hiostavuus, kun kangasta on vähemmän kuin perinteisimmissä malleissa.

Krinoliini[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Krinoliini

Krinoliini on naisten alusvaate, jota käytettiin erityisesti biedermeier- ja viktoriaanisella kaudella, noin vuosina 1830–1870. Krinoliini on alushame, jota käytettiin hameen levittämiseksi kellomaiseksi. Varhaisimmat krinoliinit valmistettiin paksusta jouhikankaasta (krin-jouhi ja linen-palttina) , 1850-luvulla keksittiin metallisilla vanteilla tuettu krinoliini. Krinoliinin koko vaihteli muodin mukaan. Se oli suurimmillaan 1860-luvun alussa, minkä jälkeen se alkoi pienentyä ja hameen painopiste siirtyi taakse ja alettiin käyttää ns. turnyyriä.

T-Paita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: T-paita

T-paita on yleensä napiton, kaulukseton ja taskuton paita, jossa on lyhyet hihat ja pyöreä kaula-aukko. T-paidan nimen alkuperä on epäselvä.

T-paitoja käytettiin alun perin aluspaitoina, mutta nykyään niitä käytetään tavallisesti myös ylävartalon ainoana asusteena (lukuun ottamatta naisia, jotka yleensä käyttävät rintaliivejä paidan alla). T-paitoja on useita eri malleja sekä miehille että naisille ja eri ikäryhmille. T-paidat on usein koristeltu erilaisilla teksteillä tai kuvilla.

Rintaliivit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Rintaliivit

Rintaliivit ovat rintoja tukeva naisten alusvaate. Rintaliivit muistuttavat bikinien yläosaa, mutta bikineissä se on osa uimapukua eikä niitä kutsuta rintaliiveiksi.

Bokserit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Bokserit

Bokserit ovat alusvaatemalli, jossa on perinteisten alushousujen lisäksi pienet lahkeet.[1]

Sortsit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Sortsit

Sortsit tai shortsit ovat vaate, jota sekä miehet että naiset käyttävät lantion alueen ja reisien yläosan peittämiseen. Joidenkin sortsien lahkeet ulottuvat pohkeiden puoliväliin asti, mutta shortsit eivät kuitenkaan peitä jalan koko pituutta.


Lämmittävät alusvaatteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alusasu on kerrospukeutumisen kivijalka. Mikäli kantaja valitsee alusasunsa väärin, ei sen päälle puettavat väli- ja kuorikerros auta asiaa. Alusasuksi sopii parhaiten luonnonkuitu: villa, silkkivilla, silkki tai puuvilla.Lämmittävän ja hengittävän alusasun päälle puetaan lisäkerroksia tarpeen mukaan suojaamaan tuulelta ja sateelta, ja talvella lämmin toppa- tai untuvakerros.Monta ohutta kerrosta lämmittää paremmin kuin yksi paksu. Hyvä alusasu toimii toisen ihon tavoin ja edistää lämmön kulkua molempiin suuntiin.lähde?

Suomessa on pitkä historia alusasujen valmistamisessa ja suomalaisia alusasuja myydään ja markkinoidaan maailmanlaajuisesti siellä missä sään takia tarvetta on.lähde?

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Hannelore Eberle, Hermann Hermeling, Marianne Hornberger, Roland Kilgus, Dieter Menzer, Werner Ring, suom. Pirjo Luoto ja Irma Boncamper: Ammattina vaate, s. 221. Alkuteos Fachwissen Bekleidung. WSOY, 2002. ISBN 951-0-26522-5.