Alfredo Reinado

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Alfredo Alves Reinado (myös Reinhado) (196711. helmikuuta 2008) oli Itä-Timorin armeijan majuri ja kapinallisjohtaja. Hän erosi armeijasta 4. toukokuuta 2006 liittyäkseen saman vuoden maaliskuussa erotetun 600 sotilaan joukkoon. Hän oli sotilasarvoltaan korkein armeijasta lähtijä. Nämä sotilaat olivat erotettu sen takia, että he syyttivät saaren länsiosan asukkaita suosittavan armeijassa itäosista tulleiden kustannuksella.

Reinadosta tuli yksi johtavista Itä-Timorin hallituksen vastaisista kapinallisjohtajista. 11. helmikuuta 2008 Reinado komensi vallankaappaus- ja presidentin salamurhayrityksessä hyökkäystä presidentti José Ramos-Hortan virka-asuntoon eli niin sanottuun Tuhkapalatsiin. Hän sai surmansa valtausyrityksen yhteydessä käydyssä tulitaistelussa.

Sotilasura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1975 Itä-Timoriin hyökännyt Indonesian armeija kaappasi nuoren Reinadon, joka joutui lopulta toimimaan kantojuhtana Sulawesissä ja Kalimantanissa.[1]

Noin vuonna 1990 Reinado pakeni Australiaan, jonka länsiosan telakoilla hän työskenteli. Itä-Timorissa itsenäistymisestä järjestetyn kansanäänestyksen jälkeen Reinado palasi kotimaahansa ja liittyi sen armeijan. Hänet nimitettiin Itä-Timorin merivoimien päälliköksi. Merivoimat koostuivat tuolloin vain ainoastaan kahdesta partioveneestä, jotka oli saatu lahjoituksena Portugalin merivoimilta.[1]

»Heinäkuussa 2004 Alfredo menetti komentajuutensa jouduttuaan tappeluun poliisin kanssa ja seuraavana vuonna hänet lähetettiin merivoimien kolmen kuukauden koulutuskurssille Australian päällystökouluun. Hänen raportoitiin sekaantuneen nuorempiin timorilaisiin naissotilaisiin, ja kurinpitotoimenpiteenä hänet kutsuttiin takaisin kotiin sekä erotettiin merivoimista ja siirrettiin sotilaspoliisiin johtajaksi, mikä oli selvä arvon alennus. Jo syntynyt välirikko Reinadon ja ja hänen esimiestensä kanssa paheni entisestään, joten hänen eroamisessaan toukokuussa 2006 oli taustalla ilmeisesti myös henkilökohtaisia syitä armeijan toimia kohtaan tuntemansa suuttumuksen lisäksi.[2]»

Reinadon käytöksen takia armeijan Itä-Timorin komentaja prikaatikenraali Taur Matan Ruak komensi tämän tehtäviin armeijan pääesikuntaan pääkaupunki Diliin.

Reinadon isä ja sisko asuvat Australiassa. Seuraavien vuosien aikana Reinado matkusti Australiaan saamaan sotilaskoulutusta maan puolustusvoimilta. Hän opiskeli Australiassa sotilasjohtamista lokakuussa 2003 ja hätätilanne johtamista elokuussa 2004. 2005 hän sai valmiiksi kolmen kuukauden merivoimien koulutuksen Australian päällystökoulussa (Australian Command and Staff College) Canberrassa.[3].[4] Reinado sai koulutusta myös Portugalin ja Brasilian armeijoilta. Lopulta hänet määrättiin sotilaspoliisiin, jossa hän toimi 33 sotilaspoliisista koostuneen joukkueen johtajana.

Kapinallinen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

4. toukokuuta Reinado ja 20 hänen joukkueensa jäsentä yhdessä neljän mellakkapoliisin kanssa poistui kasarmeilta ja liittyivät vuoristossa majaileviin kapinallisiin. He vievät mukanaan kaksi täyttä kuorma-autollista aseita ja ammuksia.[1] [5]

Haastattelusssa Reinado sanoi, että päätös lähteä kasarmeilta ja liittyä kapinallisiin syntyi 28. huhtikuuta tapahtuneen tapauksen jälkeen. Tällöin armeija oli avannut tulen työttömistä nuorista ja kapinallissotilaista koostuneeseen mielenosoittavaan väkijoukkoon. Hän oli vakuuttunut siitä, että pääministeri Mari Alkatiri oli antanut käskyn avata tulen väkijoukkoa kohti, koska hän itse sotilaspoliisina oli saattanut armeijan komentajan prikaatikenraali Ruakin kansliapäällikön eversti Lere Anan Timorin neuvotteluun Alkatirin kanssa ja kuullut, kun Lere oli sanonut tapaamisen jälkeen, että "Minulla on jo käskyt toimia".[4]. Reinado vaati myös täyttä selvitystä huhtikuun 28. päivän tapahtumista väittäen Alkatirin käskyjä "perustuslain vastaisiksi".[4]

Portugalin ja Australian joukot pidättivät Reinadon 26. heinäkuuta Dilissä syyttäen tätä laittomasta aseiden kätkennästä. Raivostuneena pidätyksestään Reinado kieltäytyi allekirjoittamasta oikeuden papereita. Myöhemmin häntä syytettiin murhasta.

Pako vankilasta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

30. elokuuta 2006 Reinado pakeni Dilin keskusvankilasta 50 muun vangin kanssa. Vanginvartija Carlos Sarmento sanoi, että vähintään 57 vankitoveri pakeni useiden vankilan itäosan muurien murtamisen jälkeen. Pako paljastui Uuden-Seelannin puolustusvoimien alueella tapahtuneiden operaatioiden yhteydessä ja tuli ilmi vain viikko sen jälkeen, kun YK oli antanut suostumuksensa korvata Australian johtama lain ja järjestyksen turvaamisoperaatio.

Vankilapako tapahtui juuri vuoden 1999 itsenäisyyskansanäänestyksen vuosipäivänä.

Pako aiheutti uuden kriisin Itä-Timorissa olevien ja jengiväkivallan vähentämisen kanssa kamppailevien kansainvälisten joukkojen keskuudessa. Pääministeri José Ramos-Horta sanoi käytyään vankilassa kaksi viikkoa ennen pakoa, että vankilan turvallisuus pitäisi varmistaa.

Paulo Remedios, majuri Reinadon lakimies sanoi, että majuri Reinado oli ollut jo jonkin aikaa huolissaan vankilan alhaisesta turvallisuustasosta.

»Alfredoa kohtaan oli tehty uhkauksia ja hän oli ottanut nämä vakavasti, herra Remedios sanoi. "Hän kertoi minulle suunnitelmassa, jonka aikomuksena oli napata hänen vankilasta ja kuljettaa veneellä pois Dilistä. hänen saamisekseen ulos vankilasta ja Dilistä veneellä pakenemiseksi - tämä oli huhu, jonka asiakkaani oli kuullut".»

Vanhempi Itä-Timorissa oleva ulkomainen turvallissyysanalyytikko sanoi, että majuri Reinado "voisi helposti kadota vuorille", jos häntä ei saataisi kiinni nopeasti. "Ja ongelma on, että vuorilla on edelleen paljon aseita, joiden lukumäärää ei tiedetä."

Viranomaisia paetessaan Reinado teki ilmestymisen Indonesian Metro TV:n keskusteluohjelmassa "Kick Andy". Ohjelmassa Reinado ensi kerran kertoi avoimesti paostaan ja tavoitteistaan. Kukaan muu kuin vain ohjelman isäntä Kick Andy ja hänen työryhmänsä tiennyt haastattelupaikan sijaintia.

Reinadon jahti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Australialaiset sotilaat (erikoisyksikön sotilaita ja Kuninkaallisen australialaisen rykmentin 4. pataljoonan kommandoja, jotka olivat osa toukokuussa 2006 Itä-Timoriin lähetetyistä Australia-johtoisista interventiojoukoista) ja Australian liittovaltion poliisin viranomaiset osallistuivat suureen paenneiden jahtiin.

1. maaliskuuta 2007 Al Jazeera lainasi Alfredo Reinadoa, joka oli sanonut, että "australialaiset erikoisjoukot" ovat 500-800 metrin päässä hänen piilopaikastaan ja, että hän aikoisi taistella "loppuun asti" häntä piirittäviä australialaisjoukkoja vastaan. Reinado ja hänen miehensä siirtyivät Samen kylän tienoille 50 kilometrin päähän Dilistä etelään Itä-Timorin keskiylängöille. Reinadon syytettiin osallistuneen tällä alueella automaattiaseiden ryöstöön paikalliselta poliisiasemalta. Reinado kritisoi hallitusta väittäen että "Jos joku poliittinen johtaja tahtoo vahingoittaa tämän kansakunnan vakautta, on minulla oikeus nousta puolustamaan kansaa". Samaan aikaan poliisivoimat vetosivat Reinadoon, että tämä laskisi aseensa Timorin kansan turvallisuuden nimissä.[6]

Huhtikuun puolessa välissä 2007 pääministeri José Ramos-Horta keskeytti Reinadon etsinnät helpottaakseen osapuolten välistä dialogia.[7]

Elokuussa 2007 Reinado tapasi Ramos-Hortan, joka oli tuolloin jo presidentti, ja he päättivät aloittaa keskustelut, jotka tähtäsivät tilanteen rauhanomaiseen ratkaisuun.[8]

Kuolema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helmikuun 11. päivän aamunkoitteessa kaksi aseistetuilla miehillä lastattua autoa, joita johti majuri Reinado ja ilmeisesti Gastão Salsinha, hyökkäsi presidentin virka-asuntoon Dilissä tarkoituksenaan surmata presidentti Ramos-Horta ja siten syrjäyttää maan johto. He etsivät rakennuksesta presidenttiä, mutta eivät löytäneet tätä.

Kello 6:15 Itä-Timorin armeijan joukot surmaavat majuri Reinadon presidentin virka-asunnossa käydyssä tulitaistelussa. Itse presidentti on samaan aikaan aamulenkillään. Kello 6:59 vetäytyvät kaatuneen majuri Reinadon miehet ampuvat presidenttiä kaksi hengenvaarallista laukausta rintaan ja mahaan 20 metriä presidentinlinnan portin ulkopuolella.

11. ja 12. päivän välisenä yönä presidentti Ramos-Horta siirretään teho-hoitoon Australiaan, jossa hän on vakaassa mutta kriittisessä tilassa.

Majuri Reinadon 14. helmikuuta Dilissä pidettyihin rauhallisiin hautajaisiin osallistui satoja surevia ihmisiä.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Dodd, Mark. "Fractured democracy", The Australian, May 25, 2006. 
  2. Resolving Timor-Leste's Crisis, Asia Report No.120, 10 October 2006, International Crisis Group, p.10, and 'Looking back in anger at a life less ordinary', The Age (Australia), 31 May 2006
  3. Banham, Cynthia. "Army's cause without a rebel", Sydney Morning Herald, May 27, 2006. 
  4. a b c Toohey, Paul. "East Timor rebel leader speaks out", The Bulletin, May 23, 2006. 
  5. "Aust to send troops to E Timor", Australian Broadcasting Corporation, May 24, 2006. 
  6. "Timor rebel vows fight to the end", Al Jazeera, 2007-03-01. Luettu 2007-03-01. 
  7. "East Timor PM calls off hunt for rebel leader", AFP (abc.net.au), April 18, 2007.
  8. "E Timor President meets fugitive military rebel", AFP (abc.net.au), August 23, 2007.