Alexander Raimund Thuring
Alexander Raimund Thuring (26. lokakuuta 1846 Kuopio – 25. maaliskuuta 1917 Angelniemi) oli Venäjän keisarillisessa armeijassa palvellut suomalainen kenraalimajuri.[1]
Thuringin vanhemmat olivat piirilääkäri, lääketieteen tohtori Lars Oskar Thuring ja Augusta Wilhelmina Gröndahl ja puoliso vuodesta 1893 Marie Charlotte (Lotti) Roering. Thuring tuli oppilaaksi Haminan kadettikouluun 1858 ja määrättiin sieltä 1865 valmistuttuaan aliluutnanttina palvelukseen Käkisalmen, H.M. Itävallan Keisari Franz I:n krenatöörirykmenttiin. Hänet ylennettiin luutnantiksi 1869 ja alikapteeniksi 1871. Vuoden 1875 alussa Thuring siirrettiin palvelukseen Suomen rautatiehallintoon, mistä hänet määrättiin vuoden lopussa komppaniaupseeriksi Haminan kadettikouluun. Hänet ylennettiin kapteeniksi 1877 ja siirrettiin 1879 alikapteenina Henkivartioväen 3. Suomen tarkk’ampujapataljoonaan. Haminassa Thuring oli kaupunginvaltuuston ja Haminan Säästöpankin johtokunnan jäsen.[1]
Vuonna 1881 Thuring ylennettiin majuriksi ja määrättiin 4. Oulun tarkk’ampujapataljoonaan. Hän johti senaatin toimeksiannosta 1881–1882 laajoja susijahteja Kainuussa ja Koillismaalla. Vuonna 1882 hänet siirrettiin 2. Turun tarkk’ampujapataljoonaan, missä hänet määrättiin seuraavana vuonna pataljoonan nuoremmaksi yleisesikuntaupseeriksi. Everstiluutnantiksi hän yleni samana vuonna. Turun palvelusaikanaan Thuring toimi myös kielenkääntäjänä lääninhallituksessa vuoteen 1891. Vuonna 1891 hänet ylennettiin everstiksi ja siirrettiin 6. Mikkelin tarkk’ampujapataljoonan komentajaksi. Eron sotapalveluksesta hän sai kenraalimajurina joulukuussa 1900.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Alexander Raimund Thuring Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917. Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. (Viitattu 2.5.2020)
|
