Aerion

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Aerion Corporation
Yritysmuoto Korporaatio
Perustettu 2003
Lakkautettu 2021
Avainhenkilöt Robert Bass
Kotipaikka Reno, Nevada
Toiminta-alue ilmailuteollisuus
Kotisivu aerionsupersonic.com

Aerion Corporation oli amerikkalainen lentokonevalmistaja pääpaikkanaan Reno, Nevadassa.[1]

Projektit sisälsivät mm. 8-12 paikkaisen AS2-ääntä nopeamman liikelentokoneen, avainsuunnittelutuen tarjoutuessa Lockheed Martinilta. Marraskuussa 2015 Aerion asetti tavoitteekseen saavuttaa FAA-sertifioinnin 2021 ja saapua palvelukseen 2023, mutta marraskuussa 2017 korjattiin käyttöönottovuodeksi 2025.[2]

Aerion SBJ[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aerion SBJ oli konsepti ääntä nopeammaksi liikelentokoneeksi, jonka suunnitteli Aerion Corporation. Tuotantoon päästyään, se olisi mahdollistanut käytännöllisen ja tauottoman matkan Euroopasta Pohjois-Amerikkaan ja takaisin yhdessä työpäivässä. Tavoitehintana oli 80 miljoonaa dollaria (vuoden 2007 dollareina), kehityskulujen vaihdellessa 2,5:stä 3 miljoonaan dollariin. Sveitsiläinen ExecuJet ja Lyonin Indigo ovat yhtiön myyntiedustajia ympäri maailman Pohjois-Amerikkaa lukuun ottamatta.[3] Yhtiön väittämä sisälsi 50 aiesopimusta asiakkailta[4], jokainen 250 000 dollarin ennakkomaksulla.[5][6] Palvelukseen saapumisen piti tapahtua vuoden 2017/18 paikkeilla seuraten yhteisyrityksen perustamista ja pauhaavaa julkistuspäätöstä, kuitenkin marraskuun 2013 kuluessa yhtiö tiedotti, että se odottaa lentokokeiden suorittamisen alkavan 2019 ja ensimmäisen lentokone tulee markkinoiden tarjolle 2021.[7]

In 2014 muotoilu päivitettiin Aerion AS2:ksi, pituuden ja suurimman lentoonlähtöpainon kasvatettua vastaamaan asiakkaiden vaatimuksia.

Pienoismalli ja tekniset tiedot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

pienoismalli Aerion SBJ-koneesta

Yleiset ominaisuudet:

  • Miehistö: 2
  • Matkustajamäärä: 8–12
  • Pituus: 41,33 m
  • Siipien kärkiväli: 19,57 m
  • Korkeus: 6,46 m
  • Suurin lentoonlähtöpaino: 40 823 kg
  • Moottorit: 2 × Pratt & Whitney JT8D-219 (ohivirtaus)suihkumoottoria 87,19 kN kumpikin

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kerry Lynch: Supersonic Bizjet Developer Aerion Halts Operations ainonline.com. 21. toukokuuta 2021. Viitattu 22.05.2021. (englanniksi)
  2. Louisa Whyte: Aerion in talks to lift US supersonic flight ban corporatejetinvestor.com. 3. marraskuuta 2017. Viitattu 19.12.2018. (englanniksi)
  3. Louisa Whyte: INDIGO LYON SELECTED AS SALES REPRESENTATIVE FOR AERION SBJ bartintl.com. 14. maaliskuuta 2012. Arkistoitu 13.11.2013. Viitattu 21.12.2018. (englanniksi)
  4. Andrew Doyle: NBAA: Aerion gets supersonic test results flightglobal.com. 18. lokakuuta 2010. Arkistoitu 1.11.2010. Viitattu 21.12.2018. (englanniksi)
  5. Agnes Pawlowski: Supersonic travel may return, minus boom http://edition.cnn.com. 19. kesäkuuta 2009. Viitattu 21.12.2018. (englanniksi)
  6. Tom Benenson: The Aerion SBJ moves one step closer to reality. flyingmag.com. 21. lokakuuta 2010. Viitattu 21.12.2018. (englanniksi)
  7. Grant Martin: The World's First Supersonic Business Jet Will Reach The Market In 2021 forbes.com. 31. lokakuuta 2013. Viitattu 21.12.2018. (englanniksi)
Tämä yritykseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.