Adolf (Cambridgen herttua)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Prinssi Adolf, Cambridgen herttua

Adolphus (Adolf) Frederick, Cambridgen ensimmäinen herttua, Tipperaryn kreivi, paroni Culloden (24. helmikuuta 1774 Lontoo8. heinäkuuta 1850 Lontoo) oli Ison-Britannian kuningasperheen jäsen ja sotamarsalkka, joka toimi Ison-Britannian kanssa personaaliunionissa olleen Hannoverin käskynhaltijana 1816–1837. Hän oli kuningas Yrjö III:n seitsemäs ja nuorin poika.[1][2]

Adolf opiskeli Göttingenin yliopistossa Saksassa ja aloitti sotilasuransa Hannoverin armeijassa. Ranskan vallankumoussotiin liittyneen Hollannin-sotaretken aikana vuonna 1793 hän toimi brittien etujoukkojen komentajana ja haavoittui vakavasti sekä jäi vangiksi Hondschooten taistelussa, mutta vapautui pian. Seuraavana vuonna Adolf pääsi jäseneksi Englannin parlamentin ylähuoneeseen. Vuonna 1801 häntä varten luotiin Cambridgen herttuan sekä Tipperaryn kreivin arvot, ja seuraavana vuonna hänet nimitettiin valtakunnanneuvoston jäseneksi. Adolf sai 1803 vastuulleen Hannoverin puolustusken, mutta hänet erotettiin pian tästä tehtävästä. Vuonna 1813 hänet ylennettiin sotamarsalkaksi ja nimettiin 1816 Hannoverin käskynhaltijaksi. Kun Hannoverin vaaliruhtinaskunta korotettiin kuningaskunnan asemaan, Adolfista tuli 1831 sen varakuningas. Kaksi vuotta myöhemmin hän säädätti Hannoverille uuden perustuslain. Britannian ja Hannoverin unioni purkautui vuonna 1837, jolloin herttua Adolf palasi Englantiin ja asui siellä lopun ikänsä.[1][2]

Adolfin poika oli sotamarsalkka, Cambridgen herttua Yrjö.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Adolphus Frederick, 1st duke of Cambridge (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 14.1.2014.
  2. a b Nordisk familjebok (1905), s. 1029 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 14.1.2014.