Adaptogeeni
Adaptogeeni on luonnonlääketieteen aine. Sillä väitetään olevan vaikutus, joka lievittää kehon fyysistä, emotionaalista ja biologista stressiä sekä auttaa kehon normaalia toimintaa (Bone 2003). Adaptogeenin täytyy olla vaaraton ja aiheuttaa mahdollisimman vähän häiriöitä elimistön fysiologisiin toimintoihin, sillä on oltava yleisluontoinen sekä yleensä normalisoiva vaikutus riippumatta patologisesta tilasta (Brekhman, Dardymov). Vuonna 2002 Singh, Hoette ja Miller totesivat adaptogeenin olevan "substanssi joka lisää kehon kykyä sopeutua sisäiseen ja ulkoiseen stressiin, vahvistamalla immuunijärjestelmän, hermoston ja eri rauhasten toimintaa."[1]
Adaptogeenit ovat yrttejä tai lääkinnällisiä kasveja, jotka herbalistien mukaan lisäävät kehon eri organismien vastustuskykyä stressiin, sairauksiin ja ympäristöön sekä normalisoivat ja tehostavat aineenvaihdunnan toimintaa. Tyypillisimmät adaptogeenit valmistetaan kasvien juuriosista. Adaptogeenisten kasvien juurten kehittymiseen kestää yleensä todella pitkä aika (3-7 vuotta) ja niiden kasvupaikka on usein tavallisesta poikkeava; kasvi kasvaa joko erittäin korkeassa tai erittäin matalassa ilmastossa, minkä vuoksi se on joutunut kehittämään itselleen ääriolosuhteisiin sopeutumiseen tarvittavia puolustusmekanismeja.
Tiedeyhteisö on skeptinen ryhmää "adaptogeenit" kohtaan, koska termiä käytetään hyvin väljästi ja tarkkaa vaikutusta saati toimintamekanismia ei ole kuvattu tieteessä. Termiä käytetään paljon markkinointitarkoituksissa.
Lännessä tunnettuja adaptogeenisia yrttejä: Maca-juuri, ashwagandha, ginseng, neidonhiuspuu, lakritsijuuri, ruusujuuri, maraljuuri, Siperian gingseng, sitruunaköynnös, pakurikääpä ja tulsi.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Singh, Hoette and Miller: Tulsi Mother Medicine of Nature. , 2002.
Sivulta puuttuu