Adams–Stokesin oireyhtymä

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Adams–Stokesin oireyhtymä (syndroma Adams–Stokes) tarkoittaa lyhyitä tajuttomuuskohtauksia, joiden syynä on hetkellinen tai täydellinen eteis-kammiokatkos (totaaliblokki), eli sydämen sähköärsyke ei etene eteisistä kammioihin. Tajuttomuus seuraa, kun kammiot ovat jo kokonaan lakanneet sykkimästä (asystolia) tai korvausrytminä on ilmennyt tihentynyt rytmi, useimmiten kammiotakykardia. Sen aikana supistus on tavallista heikompaa, eikä sydän lisäksi ehdi täyttyä riittävästi sykähdyksien välillä.

Oireyhtymä sai nimensä irlantilaisilta lääkäreiltä Robert Adamsilta (1791–1875) ja William Stokesilta (1804–1877).

Oireet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oireena on äkillinen, odottamaton pyörtyminen, joka saattaa mennä nopeastikin ohi. Jos verenkierron puutos kestää riittävän pitkään, henkilö voi kouristella. Kouristelun syynä on keskushermoston hapen puute. Mikäli kohtaus johtuu harvasta sykkeestä, se on todettavissa kaulavaltimosta ja ranteesta. Myös liian tiheä rytmi on havaittavissa tunnustelemalla.

Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.