Adžarialaiset

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Adžarialaiset
MemedAbashidze. Photo by N. Gaidabura. Batumi, 1903..jpgAslan Abaschidse.jpgZurab Nogaideli.jpg
Memed AbashidzeAslan AbašidzeZurab Nogaideli
Merkittävät asuinalueet
Georgia
Turkin lippu Turkki
Kielet georgia
Uskonnot sunnalaisuus, ortodoksisuus
Sukulaiskansat Georgialaiset

Adžarialaiset (oma nimitys Ach’arlebi) ovat pääasiassa Georgian Adžarian alueella ja pienemmissä määrin muualla Georgiassa ja Turkissa asuva etninen ryhmä, tai georgialaisten alaryhmä. historiallisesti heitä on erottanut muista georgialaisista islamin usko. Adžarialaiset puhuvat georgian kielen murretta, johon on vaikuttanut lazin ja turkki.

Viimeisimmän luotettavan väestönlaskennan mukaan vuonna 1989 adžarialaisia oli Adžariassa 324 806 ja he muodostivat noin 83 % alueen väestöstä.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Adžarian kartta.

Antiikin aikana Adžaria oli osa Kolkhisia ja Kaukasian Iberiaa. Alueelle tulivat ensin antiikin kreikkalaiset 400-luvulla eaa. ja kolmesataa vuotta myöhemmin siitä tuli osa Rooman valtakuntaa. Paikalliset omaksuivat kristinuskon 400-luvulla ja 900-luvulla alue päätyi Georgian kuningaskunnalle. Adžarialaiset kääntyivät islamin uskoon sen jälkeen, kun Adžaria liitettiin Ottomaanien valtakuntaan vuonna 1614. Muslimivalta alueella päättyi, kun Ottomaanit joutuivat puolestaan luovuttamaan alueen venäjän keisarikunnallevuonna 1878. Neuvostoliiton aikana vuonna 1921 muodostettiin Adžarian autonominen sosialistinen neuvostotasavalta. Adžarialaiset säästyivät monia muita alueen muslimikansoja kohdanneesta pakkosiirrosta Siperiaan ja Keski-Aasiaan Stalinin valtakaudella. Georgian itsenäistyttyä Neuvostoliitosta vuonna 1991 Adžariasta tuli de facto itsenäinen alue Aslan Abašidzen johdolla, mutta hänen valtansa päättyi maanpakoon vuonna 2004 ja Georgian hallinnon valtaan alueella. Alueella on kuitenkin edelleen autonomia.[1]

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Adžarialaisia miehiä perinteisissä asuissa valokuvassa.

Vaikka suuri osa adžarialaisista on edelleen sunnalaisia muslimeja, Georgian itsenäistyttyä monet ovat kääntyneet ortodoksisuuteen. Esimerkiksi Adžarian pääkaupunki Batumissa on vain yksi moskeija, mutta 14 kirkkoa. Perinteinen islamin uskon harjoitus yhdisti uskontoon myös monia kristinuskon piirteitä.[1] Esimerkiksi ristiä käytetään symbolina monissa eri yhteyksissä. Osa adžarialaisista oli myös selvästi vain nimellisesti muslimeja ja he harjoittivat muuten kristinuskoa. Neuvostokaudella uskontoa ei suvaittu, mutta se on sittemmin saanut jälleen lisää merkitystä. Adžarialaisten perinteinen sosiaalinen yksikkö on suku samalla tapaa kuin muualla Georgiassa. Perinteisesti suvut esimerkiksi omistivat yhdessä maan ja vastasivat sen tuotosta. Adžarian ylängöllä harjoitetaan nautakarjan kasvatusta ja pienimuotoista maanviljelyä, kun taas alangolla on keskitytty lampaiden kasvatukseen. Hyvien olosuhteidensa ansiosta alueella on tuotettu jo antiikin ajoista lähtien viiniä.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Jeffrey E. Cole: Ethnic groups of Europe : an encyclopedia, s. 7-8. ABC-CLIO, 2011. ISBN 978-1-59884-302-6. (englanniksi)
  2. Paul Friedrich ja Norma Diamond: Encyclopedia of World Cultures – Volume VI, s. 12-14. G.K. Hall & Co., 1994. ISBN 0-8161-1810-8. (englanniksi)