2,5-bis(hydroksimetyyli)furaani
| 2,5-Bis(hydroksimetyyli)furaani | |
|---|---|
furan.svg) |
|
 |
|
| Tunnisteet | |
| IUPAC-nimi | [5-(hydroksimetyyli)furan-2-yyli]metanoli |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| SMILES | C1=C(OC(=C1)CO)CO[1] |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | C6H8O3 |
| Moolimassa | 128,124 g/mol |
| Sulamispiste | 74–77 °C |
| Kiehumispiste | 275 °C |
| Tiheys | 1,283 g/cm3 |
2,5-Bis(hydroksimetyyli)furaani (C6H8O3) on heterosyklinen ja aromaattinen alkoholeihin kuuluva orgaaninen yhdiste. Yhdistettä voidaan käyttää orgaanisen kemian synteeseissä muun muassa polymeerien valmistuksen raaka-aineena.
Valmistus ja käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
2,5-Bis(hydroksyylimetyyli)furaania voidaan valmistaa uusiutuvista biopohjaisista materiaaleista. Käytettyjä menetelmiä ovat muun muassa furfuryylialkoholin ja formaldehydin välinen reaktio, jota voidaan katalysoida karboksyylihapoilla, happamilla ioninvaihtohartseilla tai zeoliiteilla. Sitä saadaan myös pelkistämällä hydroksimetyylifurfuraalia.[2][3][4][5]
2,5-Bis(hydroksyylimetyyli)furaania voidaan käyttää polymeerien kuten polyuretaanivaahtojen ja polyesterien ja hartsien valmistamiseen. Siitä voidaan myös valmistaa lääkkeitä ja kruunueettereitä.[2][4][5][6][7]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ 2,5-Furandimethanol – Substance summary PubChem. NCBI. Viitattu 29.1.2017.
- ↑ a b R. H. Kottke: Furan Derivatives, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2000. Viitattu 29.1.2017
- ↑ H. E. Hoydonckx & W. M. Van Rhijn, W. Van Rhijn, D. E. De Vos & P. A. Jacobs: Furfural and Derivatives, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2007. Viitattu 29.1.2017.
- ↑ a b Jiri Cejka,Avelino Corma,Stacey Zones: Zeolites and Catalysis, s. 783. John Wiley & Sons, 2010. ISBN 978-3-527-63030-1. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 29.1.2017). (englanniksi)
- ↑ a b NIIR Board of Consultants and Engineers: Synthetic Resins Technology Handbook, s. 448. Asia Pacific Business Print Inc., 2005. ISBN 8178330261. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 29.1.2017). (englanniksi)
- ↑ Suresh C. Ameta, Rakshit Ameta: Green Chemistry, s. 23. CRC Press, 2013. ISBN 9781466578265. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 29.1.2017). (englanniksi)
- ↑ Fabrizio Cavani, Stefania Albonetti, Francesco Basile, Alessandro Gandini: Chemicals and Fuels from Bio-Based Building Blocks, s. 319. John Wiley & Sons, 2016. ISBN 9783527698196. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 29.1.2017). (englanniksi)