Ero sivun ”Pälvikalju” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
muutettu sanamuotoja jottei olisi suora kopio ja tekijänoikeusrike. |
siirretty tiedot artikkelissa apolecia |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Tiedosto:Allopecia areata.JPG|pienoiskuva|200x200px|Pälvikalju.]] |
|||
{{Tekijänoikeus|https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00480}} |
|||
'''Pälvikalju''' on autoimmuunitauti, joka aiheuttaa nopeaa ja äkillistä hiustenlähtöä yleensä yhdelle tai useammalle muutaman senttimetrin läpimittaiselle alueelle ja iho on kaljuuntumiskohdassa yleensä sileä ja oireeton. Vaikka sairaudessa hiukset irtoavat juurineen, ei karvatuppi ei kuitenkaan tuhoudu, ja usein hiukset kasvavat takaisin itsestään kuukausien kuluessa. Tauti on kuitenkin kulultaan arvaamaton ja uusia kaljuuntumisalueita voi ilmaantua muualle päänahkaan.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00480|nimeke=Pälvikalju (alopecia areata)|julkaisu=Duodecim Terveyskirjasto|viitattu=2023-10-27|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> |
|||
'''Pälvikalju''' eli '''alopecia areata'''<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00480|nimeke=Pälvikaljuus|julkaisija=Duodecim|arkisto=https://web.archive.org/web/20170618064646/http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00480|arkistoitu=2017-06-18|viitattu=2018-05-01|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> ([[ICD]]-10 L63) on [[autoimmuunisairaus]], joka voi aiheuttaa äkillistä karvan lähtöä vain yhdellä kehon alueella (''alopecia areata monolocularis'')<ref name=":10">{{Lehtiviite|Tekijä=Shailesh Jha, Amit Khanna|Otsikko=Alopecia Areata Monolocularis in Clozapine-induced Hypereosinophilia|Julkaisu=Indian Journal of Psychological Medicine|Ajankohta=2016|Vuosikerta=38|Numero=1|Sivut=84–85|Pmid=27011413|Doi=10.4103/0253-7176.175136|Issn=0253-7176|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4782456/}}</ref> tai joka puolella kehoa (''alopecia areata universalis''). Alopecia areatan laukaiseva tekijä on tuntematon. Usein tila korjaantuu itsestään korkeintaan useammassa vuodessa, mutta se voi myös levitä kattamaan lähes koko päälaen (''alopecia totalis'', L63.0) tai koko kehon (''alopecia universalis'', L63.1) ja olla elinikäinen. Useimmiten vaaleat ja hennot ihokarvat eivät lähde taudissa.<ref name=":2">{{Lehtiviite|Tekijä=C. Herbert Pratt, Lloyd E. King, Andrew G. Messenger, Angela M. Christiano, John P. Sundberg|Otsikko=Alopecia areata|Julkaisu=Nature reviews. Disease primers|Ajankohta=2017-03-16|Numero=3|Sivut=17011|Pmid=28300084|Doi=10.1038/nrdp.2017.11|Issn=2056-676X|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5573125/}}</ref> |
|||
Edellä mainittujen lisäksi useita muita alopecia areatan muotoja tunnetaan. Joitakin näistä ovat |
|||
* ''alopecia areata focalis'' – karvat irtoavat useammasta kohtaa kehoa aiheuttaen useita kaljuja laikkuja,<ref name=":11">{{Lehtiviite|Tekijä=Ligia Brzezińska-Wcisło, Beata Bergler-Czop, Dominika Wcisło-Dziadecka, Anna Lis-Święty|Otsikko=New aspects of the treatment of alopecia areata|Julkaisu=Advances in Dermatology and Allergology|Ajankohta=elokuu 2014|Vuosikerta=31|Numero=4|Sivut=262–265|Pmid=25254012|Doi=10.5114/pdia.2014.40923|Issn=1642-395X|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4171667/}}</ref> toisin kuin monocularis-muodossa, jossa laikkuja on vain yksi.<ref name=":10" /> |
|||
* ''alopecia maligna'' – tällä tarkoitetaan yleisesti eri alopecian muotoja, joissa hiustenlähtö on pitkäaikaista, eivätkä hoidot tehoa näihin alopecian muotoihin.<ref name=":11" /> |
|||
* ''ophiasis'' tai ''areata marginata'' – hiuksia lähtee päästä siten, että muodostuu koko päätä ympäröivä käärmemäinen kalju kuvio.<ref name=":11" /> |
|||
* ''alopecia areata diffusa'' tai ''alopecia areata reticularis'' – hiuksia lähtee päästä hajanaisesti, jolloin ei muodostu selkeää kaljua laikkua tai laikkuja.<ref name=":11" /> |
|||
* ''sisaipho'' – hiuksia lähtee kaikkialta päästä paitsi päänahan reunoilta.<ref name=":2" /> |
|||
* ''Marie Antoinette oireyhtymä'' tai ''canities subita'' – värilliset hiukset lähtevät päästä hajanaisesti ja äkkinäisesti. Harmaat hiukset kuitenkin jäävät päähän helpommin kuin värilliset.<ref name=":2" /> |
|||
Pälvikalju on todennäköisesti osittain perinnöllinen ja monta siihen liittyvää [[geeni]]ä tunnetaan. Tautia esiintyy noin 2 % ihmisistä jossain elämänsä vaiheessa. Miehillä tauti on hieman yleisempi. Useimmille se tulee ennen kuin he ovat 40-vuotiaita, tyypillisesti 25–36-vuotiaina. Mitä varhaisemmalla iällä oireita alkaa ilmentyä, sitä voimakkaampi tauti yleensä on ja etenee todennäköisemmin koko kehon alopecia universalis-muotoon.<ref name=":2" /> |
|||
Voimakkaaseen pälvikaljuun voi liittyä kynsien taipumista pienelle kuopalle ([[koilonychia]]), päälipinnan karheentumista, rakenteen heikentymistä ja poikittaisia viiruja ([[trachyonychia]]). Tautia potevilla voi olla muita autoimmuunisairauksia [[Komorbiditeetti|yhtäaikaissairauksina]] kuten [[psoriasis]], [[systeeminen lupus erythematosus]], [[vitiligo]], [[nivelreuma]] ja kilpirauhasen häiriöt ([[Kilpirauhasen liikatoiminta|liika]]- tai [[Kilpirauhasen vajaatoiminta|vajaatoiminta]]).<ref name=":2" /> |
|||
== Hoito == |
|||
Lievään ja paikalliseen alopecia areatan hoitoon voidaan käyttää [[Kortikosteroidit|kortikosteroideja]] kuten [[klobetasoli]]a, joita annetaan voiteena, vaahtona tai shampoona. Kortikosteroidit voivat nopeuttaa karvojen takaisin kasvua, mutta hoito saatetaan lopettaa, jos se ei tehoa puolessa vuodessa. Kortikosteroideja kuten [[hydrokortisoni]] asetaattia tai [[triamsinoloni]] asetonidia voidaan myös antaa pistoksina kaljujen kohtien ihon alempiin kerroksiin, eli ei ihon alle vaan sen sisälle. Laikuittain esiintyvään alopecia areataan pistokset ovat todennäköisesti tehokkain hoito. Pistoksia vaaditaan kuitenkin useita ja yleinen pistosten sivuvaikutus on ihon paikallinen oheneminen, joka kuitenkin hoidon lakattua palaa normaaliksi parissa kuukaudessa.<ref name=":2" /> Pistoksia annetaan 4–6 viikon välein.<ref name=":4">{{Lehtiviite|Tekijä=Adel Alsantali|Otsikko=Alopecia areata: a new treatment plan|Julkaisu=Clinical, Cosmetic and Investigational Dermatology|Ajankohta=2011-07-22|Numero=4|Sivut=107–115|Pmid=21833161|Doi=10.2147/CCID.S22767|Issn=1178-7015|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3149478/}}</ref> |
|||
Immunoterapia, jossa kalju alue altistetaan siihen levitetylle [[difenyylisyklopropenoni]]n (DPCP) liuokselle 2–3 kertaa viikossa, on tutkittu tehoavan joissakin tapauksissa.<ref name=":4" /> |
|||
[[Immuunijärjestelmä]]ä lamaavana aineena toimivaa [[metotreksaatti]]a on tutkittu mahdollisena hoitona.<ref name=":5">{{Lehtiviite|Tekijä=Mariana Hammerschmidt, Fabiane Mulinari Brenner|Otsikko=Efficacy and safety of methotrexate in alopecia areata|Julkaisu=Anais Brasileiros de Dermatologia|Ajankohta=2014|Vuosikerta=89|Numero=5|Sivut=729–734|Pmid=25184911|Doi=10.1590/abd1806-4841.20142869|Issn=0365-0596|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4155950/}}</ref><ref name=":2" /> Sillä voi kuitenkin olla merkittäviä haittavaikutuksia: muun muassa ripuli ja vatsakipu.<ref name=":5" /> [[Minoksidiili]]n tehosta tautia vastaan ei ole varmuutta.<ref name=":2" /> |
|||
==Lähteet== |
|||
{{Viitteet}} |
|||
Versio 29. lokakuuta 2023 kello 16.33
Pälvikalju eli alopecia areata[1] (ICD-10 L63) on autoimmuunisairaus, joka voi aiheuttaa äkillistä karvan lähtöä vain yhdellä kehon alueella (alopecia areata monolocularis)[2] tai joka puolella kehoa (alopecia areata universalis). Alopecia areatan laukaiseva tekijä on tuntematon. Usein tila korjaantuu itsestään korkeintaan useammassa vuodessa, mutta se voi myös levitä kattamaan lähes koko päälaen (alopecia totalis, L63.0) tai koko kehon (alopecia universalis, L63.1) ja olla elinikäinen. Useimmiten vaaleat ja hennot ihokarvat eivät lähde taudissa.[3]
Edellä mainittujen lisäksi useita muita alopecia areatan muotoja tunnetaan. Joitakin näistä ovat
- alopecia areata focalis – karvat irtoavat useammasta kohtaa kehoa aiheuttaen useita kaljuja laikkuja,[4] toisin kuin monocularis-muodossa, jossa laikkuja on vain yksi.[2]
- alopecia maligna – tällä tarkoitetaan yleisesti eri alopecian muotoja, joissa hiustenlähtö on pitkäaikaista, eivätkä hoidot tehoa näihin alopecian muotoihin.[4]
- ophiasis tai areata marginata – hiuksia lähtee päästä siten, että muodostuu koko päätä ympäröivä käärmemäinen kalju kuvio.[4]
- alopecia areata diffusa tai alopecia areata reticularis – hiuksia lähtee päästä hajanaisesti, jolloin ei muodostu selkeää kaljua laikkua tai laikkuja.[4]
- sisaipho – hiuksia lähtee kaikkialta päästä paitsi päänahan reunoilta.[3]
- Marie Antoinette oireyhtymä tai canities subita – värilliset hiukset lähtevät päästä hajanaisesti ja äkkinäisesti. Harmaat hiukset kuitenkin jäävät päähän helpommin kuin värilliset.[3]
Pälvikalju on todennäköisesti osittain perinnöllinen ja monta siihen liittyvää geeniä tunnetaan. Tautia esiintyy noin 2 % ihmisistä jossain elämänsä vaiheessa. Miehillä tauti on hieman yleisempi. Useimmille se tulee ennen kuin he ovat 40-vuotiaita, tyypillisesti 25–36-vuotiaina. Mitä varhaisemmalla iällä oireita alkaa ilmentyä, sitä voimakkaampi tauti yleensä on ja etenee todennäköisemmin koko kehon alopecia universalis-muotoon.[3]
Voimakkaaseen pälvikaljuun voi liittyä kynsien taipumista pienelle kuopalle (koilonychia), päälipinnan karheentumista, rakenteen heikentymistä ja poikittaisia viiruja (trachyonychia). Tautia potevilla voi olla muita autoimmuunisairauksia yhtäaikaissairauksina kuten psoriasis, systeeminen lupus erythematosus, vitiligo, nivelreuma ja kilpirauhasen häiriöt (liika- tai vajaatoiminta).[3]
Hoito
Lievään ja paikalliseen alopecia areatan hoitoon voidaan käyttää kortikosteroideja kuten klobetasolia, joita annetaan voiteena, vaahtona tai shampoona. Kortikosteroidit voivat nopeuttaa karvojen takaisin kasvua, mutta hoito saatetaan lopettaa, jos se ei tehoa puolessa vuodessa. Kortikosteroideja kuten hydrokortisoni asetaattia tai triamsinoloni asetonidia voidaan myös antaa pistoksina kaljujen kohtien ihon alempiin kerroksiin, eli ei ihon alle vaan sen sisälle. Laikuittain esiintyvään alopecia areataan pistokset ovat todennäköisesti tehokkain hoito. Pistoksia vaaditaan kuitenkin useita ja yleinen pistosten sivuvaikutus on ihon paikallinen oheneminen, joka kuitenkin hoidon lakattua palaa normaaliksi parissa kuukaudessa.[3] Pistoksia annetaan 4–6 viikon välein.[5]
Immunoterapia, jossa kalju alue altistetaan siihen levitetylle difenyylisyklopropenonin (DPCP) liuokselle 2–3 kertaa viikossa, on tutkittu tehoavan joissakin tapauksissa.[5]
Immuunijärjestelmää lamaavana aineena toimivaa metotreksaattia on tutkittu mahdollisena hoitona.[6][3] Sillä voi kuitenkin olla merkittäviä haittavaikutuksia: muun muassa ripuli ja vatsakipu.[6] Minoksidiilin tehosta tautia vastaan ei ole varmuutta.[3]
Lähteet
- ↑ Pälvikaljuus Duodecim. Arkistoitu 18.6.2017. Viitattu 1.5.2018.
- ↑ a b Shailesh Jha, Amit Khanna: Alopecia Areata Monolocularis in Clozapine-induced Hypereosinophilia. Indian Journal of Psychological Medicine, 2016, 38. vsk, nro 1, s. 84–85. PubMed:27011413 doi:10.4103/0253-7176.175136 ISSN 0253-7176 Artikkelin verkkoversio.
- ↑ a b c d e f g h C. Herbert Pratt, Lloyd E. King, Andrew G. Messenger, Angela M. Christiano, John P. Sundberg: Alopecia areata. Nature reviews. Disease primers, 16.3.2017, nro 3, s. 17011. PubMed:28300084 doi:10.1038/nrdp.2017.11 ISSN 2056-676X Artikkelin verkkoversio.
- ↑ a b c d Ligia Brzezińska-Wcisło, Beata Bergler-Czop, Dominika Wcisło-Dziadecka, Anna Lis-Święty: New aspects of the treatment of alopecia areata. Advances in Dermatology and Allergology, elokuu 2014, 31. vsk, nro 4, s. 262–265. PubMed:25254012 doi:10.5114/pdia.2014.40923 ISSN 1642-395X Artikkelin verkkoversio.
- ↑ a b Adel Alsantali: Alopecia areata: a new treatment plan. Clinical, Cosmetic and Investigational Dermatology, 22.7.2011, nro 4, s. 107–115. PubMed:21833161 doi:10.2147/CCID.S22767 ISSN 1178-7015 Artikkelin verkkoversio.
- ↑ a b Mariana Hammerschmidt, Fabiane Mulinari Brenner: Efficacy and safety of methotrexate in alopecia areata. Anais Brasileiros de Dermatologia, 2014, 89. vsk, nro 5, s. 729–734. PubMed:25184911 doi:10.1590/abd1806-4841.20142869 ISSN 0365-0596 Artikkelin verkkoversio.