Ero sivun ”Ilmaston keikahduspisteet” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
wikimuotoa |
16 keikahduspistettä. |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Tiedosto:Climate-tipping-points-en.svg|pienoiskuva|Ilmaston keikahduspisteet]] |
[[Tiedosto:Climate-tipping-points-en.svg|pienoiskuva|Ilmaston keikahduspisteet|450x450px]] |
||
'''Ilmaston keikahduspiste''' on käsite, jolla tarkoitetaan hetkeä, jonka jälkeen jokin ilmaston lämpenemiseen liittyvä prosessi on pysäyttämätön.<ref name=":0">{{Lehtiviite|Tekijä=Lenton T.M. et al.|Otsikko=Climate tipping points — too risky to bet against|Julkaisu=Nature|Ajankohta=28.11.2019|Numero=575|Sivut=592-595|www=https://doi.org/10.1038%2Fd41586-019-03595-0|Kieli={{en}}|Julkaisija=Springer}}</ref> |
'''Ilmaston keikahduspiste''' on käsite, jolla tarkoitetaan hetkeä, jonka jälkeen jokin ilmaston lämpenemiseen liittyvä prosessi on pysäyttämätön.<ref name=":0">{{Lehtiviite|Tekijä=Lenton T.M. et al.|Otsikko=Climate tipping points — too risky to bet against|Julkaisu=Nature|Ajankohta=28.11.2019|Numero=575|Sivut=592-595|www=https://doi.org/10.1038%2Fd41586-019-03595-0|Kieli={{en}}|Julkaisija=Springer}}</ref> |
||
Keikahduspisteessä muutos on itseään ruokkivaa siten, että vaikka muutosta eteenpäin työntävä voima lakkaisi, muutos ei pysähdy, vaan jatkuu itsestään. Ilmaston keikahduspisteen ylittäminen johtaa yleensä jonkinlaiseen peruuttamattomaan muutokseen. Tähän muutokseen voi kulua vuosia tai vuosituhansia. Muutos vaikuttaa alueella, jonka koko on ainakin miljoonan neliökilometrin luokkaa. Järjestelmät, joihin ilmaston keikahduspisteet liittyvät, vaikuttavat merkittävästi Maa-planeetan tilaan tai ihmisen hyvinvointiin. <ref name=":1">{{Lehtiviite|Tekijä=David I. Armstrong McKay, Arie Staal, Jesse F. Abrams, Ricarda Winkelmann, Boris Sakschewski, Sina Loriani|Otsikko=Exceeding 1.5°C global warming could trigger multiple climate tipping points|Julkaisu=Science|Ajankohta=2022-09-09|Vuosikerta=377|Numero=6611|Sivut=eabn7950|Doi=10.1126/science.abn7950|Issn=0036-8075|www=https://www.science.org/doi/10.1126/science.abn7950|Kieli=en}}</ref> |
|||
Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli [[IPCC]] esitteli ajatuksen keihkahduspisteistä kaksi vuosikymmentä sitten. Tuolloin näitä ilmastojärjestelmän "laajoja epäjatkuvuuksia" pidettiin todennäköisinä vain, jos ilmaston lämpeneminen ylitti 5 °C esiteolliseen aikaan verrattuna. Kahdessa viimeisimmässä IPCC:n erityisraportissa (julkaistu vuonna 2018 ja 2019) tiivistetyt tiedot viittaavat siihen, että käännepisteet voidaan ylittää jopa 1–2 °C:n lämpenemisen välillä.<ref name=":0"/> |
|||
Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli [[IPCC]] esitteli ajatuksen keihkahduspisteistä kaksi vuosikymmentä sitten. Tuolloin näitä ilmastojärjestelmän "laajoja epäjatkuvuuksia" pidettiin todennäköisinä vain, jos ilmaston lämpeneminen ylitti 5 °C esiteolliseen aikaan verrattuna. Kahdessa viimeisimmässä IPCC:n erityisraportissa (julkaistu vuosina 2018 ja 2019) tiivistetyt tiedot viittaavat siihen, että käännepisteet voidaan ylittää jo 1–2 °C:n lämpenemisen välillä.<ref name=":0" /> |
|||
Huomiota saaneita ilmaston keikahduspisteen esimerkkejä ovat [[Atlantin valtameri|Atlantin]] [[Termohaliinikierto|termohaliinikierron]] (THC) mahdollinen romahtaminen<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Rahmstorf, S.; Ganopolski, A.|Otsikko=Long-Term Global Warming Scenarios Computed with an Efficient Coupled Climate Model|Julkaisu=Climatic Change|Ajankohta=1999|Numero=43|Sivut=353–367|Julkaisija=Springer}}</ref>, [[Amazonin sademetsä|Amazonin sademetsän]] häviäminen<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Tian, Hanqin et al.|Otsikko=Effect of interannual climate variability on carbon storage in Amazonian ecosystems|Julkaisu=Nature|Ajankohta=17.12. 1998|Numero=396|Sivut=664–667|Julkaisija=Springer}}</ref> ja [[Grönlanti|Grönlannin]] mannerjäätikön rappeutuminen<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Huybrechts, P.; de Wolde J.|Otsikko=The Dynamic Response of the Greenland and Antarctic Ice Sheets to Multiple-Century Climatic Warming|Julkaisu=Journal of Climate|Ajankohta=1.8.1999|Vuosikerta=12|Numero=8|Sivut=2169–2188|Julkaisija=American Meteorological Society|www=https://journals.ametsoc.org/view/journals/clim/12/8/1520-0442_1999_012_2169_tdrotg_2.0.co_2.xml}}</ref>. Muita alueita, joilla ilmaston keikahduspiste on mahdollisesti ohitettu, ovat pohjoinen merijää, [[boreaalinen vyöhyke]], [[ikirouta]], lämminvesikorallit, [[Länsi-Etelämanner|Länsi-Antarktiksen]] mannerjäätikkö ja osat itäisestä [[Antarktis|Antarktiksesta]].<ref name=":0"/> |
|||
Ilmaston nykyinen 1,1 asteen lämpeneminen yltää jo viiden keikahduspisteen vaikutusalueelle. [[Pariisin ilmastosopimus|Pariisin ilmastosopimukseen]] kirjattu 1,5–2 asteen tavoite ei ole turvallinen, vaan merkitsee todennäköisesti kuuden ja mahdollisesti vielä neljän muun keikahduspisteen ylittämistä. 2,6 asteen lämpeneminen, johon tämänhetkiset poliittiset päätökset johtavat, aiheuttaa todennäköisesti vielä yhden ja mahdollisesti kolmen muun keikahduspisteen ylityksen. <ref name=":1" /> |
|||
Huomiota saaneita ilmaston keikahduspisteen esimerkkejä ovat [[Atlantin valtameri|Atlantin]] [[Termohaliinikierto|termohaliinikierron]] (THC) mahdollinen romahtaminen<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Rahmstorf, S.; Ganopolski, A.|Otsikko=Long-Term Global Warming Scenarios Computed with an Efficient Coupled Climate Model|Julkaisu=Climatic Change|Ajankohta=1999|Numero=43|Sivut=353–367|Julkaisija=Springer}}</ref>, [[Amazonin sademetsä|Amazonin sademetsän]] häviäminen<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Tian, Hanqin et al.|Otsikko=Effect of interannual climate variability on carbon storage in Amazonian ecosystems|Julkaisu=Nature|Ajankohta=17.12. 1998|Numero=396|Sivut=664–667|Julkaisija=Springer}}</ref> ja [[Grönlanti|Grönlannin]] mannerjäätikön rappeutuminen<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Huybrechts, P.; de Wolde J.|Otsikko=The Dynamic Response of the Greenland and Antarctic Ice Sheets to Multiple-Century Climatic Warming|Julkaisu=Journal of Climate|Ajankohta=1.8.1999|Vuosikerta=12|Numero=8|Sivut=2169–2188|Julkaisija=American Meteorological Society|www=https://journals.ametsoc.org/view/journals/clim/12/8/1520-0442_1999_012_2169_tdrotg_2.0.co_2.xml}}</ref>. Muita alueita, joilla ilmaston keikahduspiste on mahdollisesti ohitettu, ovat pohjoinen merijää, [[boreaalinen vyöhyke]], [[ikirouta]], lämminvesikorallit, [[Länsi-Etelämanner|Länsi-Antarktiksen]] mannerjäätikkö ja osat itäisestä [[Antarktis|Antarktiksesta]].<ref name=":0" /> |
|||
Tutkijat ovat tunnistaneet yhdeksän keskeistä keikahduspistettä, joilla on merkittävä vaikutus Maa-planeetan järjestelmien toimintaan. Niiden lisäksi tiedetään seitsemän muuta, joilla on merkittävä vaikutus ihmisen hyvinvointiin. <ref name=":1" /> |
|||
{| class="wikitable" style="background:white;" |
|||
|+ |
|||
!Jaottelu<ref name=":1" /> |
|||
!Elementin nimi (keikahduspiste)<ref name=":1" /> |
|||
!Keikahduspisteen sijainti ilmaston lämpenemisen asteina (°C)<ref name=":1" /> |
|||
!Nykyinen tilanne 1,1 °C lämpenemisellä<ref name=":1" /> |
|||
|- |
|||
| rowspan="9" |Maailmanlaajuinen |
|||
vaikutus |
|||
|<big>'''Grönlannin jäätikkö''' (romahdus)</big> |
|||
|1,5 |
|||
| style="background:red;color:white;text-align:center;" |Alaraja ylitetty |
|||
|- |
|||
|<big>'''Länsi-Antarktiksen jäätikkö''' (romahdus)</big> |
|||
|1,5 |
|||
| style="background:red;color:white;text-align:center;" |Alaraja ylitetty |
|||
|- |
|||
|<big>'''[[Labradorinmeri|Labradorin]]- ja Irmingerinmerten kierto''' (romahdus)</big> |
|||
|1,8 |
|||
| style="background:red;color:white;text-align:center;" |Alaraja ylitetty |
|||
|- |
|||
|<big>'''Itäisen Etelämantereen jäänalaiset altaat''' (romahdus)</big> |
|||
|3,0 |
|||
| style="background:yellow;text-align:center;" |Alaraja lähestyy |
|||
|- |
|||
|<big>'''Amazonin sademetsä''' (kuolema)</big> |
|||
|3,5 |
|||
| style="background:yellow;text-align:center;" |Alaraja lähestyy |
|||
|- |
|||
|<big>'''[[Ikirouta]]''' (romahdus)</big> |
|||
|4,0 |
|||
| style="background:#00bd69;text-align:center;" |Turvassa |
|||
|- |
|||
|<big>'''Atlantic Meridional Overturning Circulation''' (romahdus)</big> |
|||
|4,0 |
|||
| style="background:yellow;text-align:center;" |Alaraja lähestyy |
|||
|- |
|||
|<big>'''Arktinen merijää''' (romahdus)</big> |
|||
|6,3 |
|||
| style="background:#00bd69;text-align:center;" |Turvassa |
|||
|- |
|||
|<big>'''Itä-Antarktiksen jäätikkö''' (romahdus)</big> |
|||
|7,5 |
|||
| style="background:#00bd69;text-align:center;" |Turvassa |
|||
|- |
|||
| rowspan="7" |Alueellisesti |
|||
vaikuttavat |
|||
|<big>'''Matalien leveysasteiden koralliriutat''' (kuolema)</big> |
|||
|1,5 |
|||
| style="background:red;color:white;text-align:center;" |Alaraja ylitetty |
|||
|- |
|||
|<big>'''Ikirouta''' (äkillinen sulaminen)</big> |
|||
|1,5 |
|||
| style="background:red;color:white;text-align:center;" |Alaraja ylitetty |
|||
|- |
|||
|<big>'''Barentsin merijää''' (äkillinen menetys)</big> |
|||
|1,6 |
|||
| style="background:yellow;text-align:center;" |Alaraja lähestyy |
|||
|- |
|||
|<big>'''Vuoristojäätiköt''' (menetys)</big> |
|||
|2,0 |
|||
| style="background:yellow;text-align:center;" |Alaraja lähestyy |
|||
|- |
|||
|<big>'''Länsi-Afrikan monsuuni ja Sahel''' (vihertyminen)</big> |
|||
|2,8 |
|||
| style="background:yellow;text-align:center;" |Alaraja lähestyy |
|||
|- |
|||
|<big>'''Boreaalimetsä''' (eteläinen kuolema)</big> |
|||
|4,0 |
|||
| style="background:yellow;text-align:center;" |Alaraja lähestyy |
|||
|- |
|||
|<big>'''Boreaalimetsä''' (pohjoinen laajeneminen)</big> |
|||
|4,0 |
|||
| style="background:yellow;text-align:center;" |Alaraja lähestyy |
|||
|} |
|||
== Saavutetut keikahduspisteet == |
|||
Yhtäkään arvioitua keikahduspistettä ei ole vielä saavutettu, mutta viiden kohdalla keikahduspisteen sisältävän alueen minimiraja ylittyy.<ref name=":1" /> |
|||
=== [[Grönlannin jäätikkö|Grönlannin jäätikön]] romahdus === |
|||
Romahduksen arvioidaan kestävän 10 000 vuotta<ref name=":1" />. |
|||
=== Länsi-Antarktiksen jäätikön romahdus === |
|||
Romahduksen arvioidaan kestävän 2 000 vuotta<ref name=":1" />. |
|||
=== Matalien leveysasteiden [[Koralliriutta|koralliriuttojen]] kuolema === |
|||
Kun veden lämpötila kohoaa tietyn rajan yli, korallit hylkäävät niiden kanssa [[Symbioosi|symbioosissa]] elävät levät, mikä johtaa korallin valkenemiseen ja kuolemaan. Meren happaneminen pahentaa tilannetta. Korallit muodostavat monimuotoisen ekosysteemin. Niiden kuolema vaikuttaisi miljoonien ihmisten elämään. Muutoksen uskotaan kestävän 10 vuotta. <ref name=":1" /> |
|||
=== Ikiroudan äkillinen sulaminen === |
|||
Ikiroutaan on varastoitunut 1035 gigatonnia hiiltä, joka vapautuu jään sulaessa. Äkilliseen sulamiseen liittyvät prosessit kuten [[Termokarsti|termokarstijärvien]] muodostuminen voivat aiheuttaa 50–100% enemmän päästöjä hitaaseen sulamiseen verrattuna. Prosessin arvioidaan kestävän 200 vuotta. <ref name=":1" /> |
|||
=== Labradorin- ja Irmingerinmerten kierron romahdus === |
|||
Kierron romahduksen uskotaan laskevan maailmanlaajuista keskilämpötilaa puolella celsiusasteella ja aiheuttavan äärisääilmiöitä Euroopassa<ref name=":1" />. Romahduksen arvioidaan kestävän 10 vuotta<ref name=":1" />. |
|||
== Saavutettavat keikahduspisteet == |
|||
Keikahduspisteet, jotka tullaan saavuttamaan, mikäli nykyiset poliittiset toimet toteutuvat.<ref name=":1" /> |
|||
=== Itäisen Etelämantereen jäänalaisten altaiden romahdus === |
|||
Romahduksen arvioidaan kestävän 2 000 vuotta<ref name=":1" />. |
|||
=== [[Amazonin sademetsä|Amazonin sademetsän]] kuolema === |
|||
Hiilinieluna toiminut sademetsä on muuttunut hiilen lähteeksi<ref name=":1" />. Jo viidenneksen tai neljänneksen suuruinen metsäkato voi johtaa kuivumiseen, jonka seurauksena sademetsä muuttuu savanniksi<ref name=":1" />. Muutoksen arvioidaan kestävän 100 vuotta<ref name=":1" />. |
|||
=== Atlantic Meridional Overturning Circulation, romahdus === |
|||
Aiemmin nimellä THC, nykyään AMOC<ref name=":1" />. AMOCin arvioidaan heikentyneen 15% viimeisten 50 vuoden aikana ja se on menettänyt osan vakaudestaan<ref name=":1" />. Kierron romahduksen uskotaan laskevan maailmanlaajuista keskilämpötilaa puolella celsiusasteella<ref name=":1" />. Se johtaisi mm Sahelin ja Amazonin alueen kuivumiseen ja luontaisten hiilinielujen pienenemiseen<ref name=":1" />. Romahduksen arvioidaan kestävän 50 vuotta<ref name=":1" />. |
|||
=== Barentsin merijään äkillinen menetys === |
|||
Muutoksen uskotaan kestävän 25 vuotta<ref name=":1" />. |
|||
=== Vuoristojäätiköiden menetys === |
|||
Kestää 200 vuotta<ref name=":1" />. |
|||
=== Länsi-Afrikan [[Monsuuni|monsuunin]] siirtyminen ja [[Sahel|Sahelin]] vihertyminen === |
|||
Muutoksen uskotaan tapahtuvan 50 vuoden aikavälillä<ref name=":1" />. |
|||
=== Boreaalimetsä, eteläinen kuolema === |
|||
Vesistön muutokset, yleistyvät tulipalot ja kaarnakuoriaisten tuhot voivat johtaa itseään vahvistavaan kierteeseen, joka muuttaa metsät aroksi tai preeriaksi. Muutoksen arvellaan kestävän sata vuotta.<ref name=":1" /> |
|||
=== Boreaalimetsä, pohjoinen laajeneminen === |
|||
Muutoksen arvellaan kestävän sata vuotta.<ref name=":1" /> |
|||
== Myöhemmät keikahduspisteet == |
|||
Pisteet, joiden saavuttaminen ei ole näköpiirissä nykyisillä poliittisilla toimilla.<ref name=":1" /> |
|||
=== Ikiroudan romahdus === |
|||
Kestää 50 vuotta<ref name=":1" />. |
|||
=== Arktisen merijään romahdus === |
|||
Romahduksen uskotaan nostavan maailmanlaajuista keskilämpötilaa 0,6:lla celsiusasteella<ref name=":1" />. Romahduksen odotetaan kestävän 20 vuotta<ref name=":1" />. |
|||
=== Itä-Antarktiksen jäätikön romahdus === |
|||
Maailman suurin jäätikkö, jonka sulaminen nostaisi merenpintaa 50 metriä<ref name=":1" />. Romahduksen uskotaan nostavan maailmanlaajuista keskilämpötilaa 0,6:lla celsiusasteella<ref name=":1" />. |
|||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
{{Viitteet}} |
{{Viitteet}} |
||
== Katso myös == |
|||
* [[Planetaariset rajat]] |
|||
== Aiheesta muualla == |
== Aiheesta muualla == |
||
Versio 18. syyskuuta 2022 kello 15.30
Ilmaston keikahduspiste on käsite, jolla tarkoitetaan hetkeä, jonka jälkeen jokin ilmaston lämpenemiseen liittyvä prosessi on pysäyttämätön.[1]
Keikahduspisteessä muutos on itseään ruokkivaa siten, että vaikka muutosta eteenpäin työntävä voima lakkaisi, muutos ei pysähdy, vaan jatkuu itsestään. Ilmaston keikahduspisteen ylittäminen johtaa yleensä jonkinlaiseen peruuttamattomaan muutokseen. Tähän muutokseen voi kulua vuosia tai vuosituhansia. Muutos vaikuttaa alueella, jonka koko on ainakin miljoonan neliökilometrin luokkaa. Järjestelmät, joihin ilmaston keikahduspisteet liittyvät, vaikuttavat merkittävästi Maa-planeetan tilaan tai ihmisen hyvinvointiin. [2]
Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC esitteli ajatuksen keihkahduspisteistä kaksi vuosikymmentä sitten. Tuolloin näitä ilmastojärjestelmän "laajoja epäjatkuvuuksia" pidettiin todennäköisinä vain, jos ilmaston lämpeneminen ylitti 5 °C esiteolliseen aikaan verrattuna. Kahdessa viimeisimmässä IPCC:n erityisraportissa (julkaistu vuosina 2018 ja 2019) tiivistetyt tiedot viittaavat siihen, että käännepisteet voidaan ylittää jo 1–2 °C:n lämpenemisen välillä.[1]
Ilmaston nykyinen 1,1 asteen lämpeneminen yltää jo viiden keikahduspisteen vaikutusalueelle. Pariisin ilmastosopimukseen kirjattu 1,5–2 asteen tavoite ei ole turvallinen, vaan merkitsee todennäköisesti kuuden ja mahdollisesti vielä neljän muun keikahduspisteen ylittämistä. 2,6 asteen lämpeneminen, johon tämänhetkiset poliittiset päätökset johtavat, aiheuttaa todennäköisesti vielä yhden ja mahdollisesti kolmen muun keikahduspisteen ylityksen. [2]
Huomiota saaneita ilmaston keikahduspisteen esimerkkejä ovat Atlantin termohaliinikierron (THC) mahdollinen romahtaminen[3], Amazonin sademetsän häviäminen[4] ja Grönlannin mannerjäätikön rappeutuminen[5]. Muita alueita, joilla ilmaston keikahduspiste on mahdollisesti ohitettu, ovat pohjoinen merijää, boreaalinen vyöhyke, ikirouta, lämminvesikorallit, Länsi-Antarktiksen mannerjäätikkö ja osat itäisestä Antarktiksesta.[1]
Tutkijat ovat tunnistaneet yhdeksän keskeistä keikahduspistettä, joilla on merkittävä vaikutus Maa-planeetan järjestelmien toimintaan. Niiden lisäksi tiedetään seitsemän muuta, joilla on merkittävä vaikutus ihmisen hyvinvointiin. [2]
| Jaottelu[2] | Elementin nimi (keikahduspiste)[2] | Keikahduspisteen sijainti ilmaston lämpenemisen asteina (°C)[2] | Nykyinen tilanne 1,1 °C lämpenemisellä[2] |
|---|---|---|---|
| Maailmanlaajuinen
vaikutus |
Grönlannin jäätikkö (romahdus) | 1,5 | Alaraja ylitetty |
| Länsi-Antarktiksen jäätikkö (romahdus) | 1,5 | Alaraja ylitetty | |
| Labradorin- ja Irmingerinmerten kierto (romahdus) | 1,8 | Alaraja ylitetty | |
| Itäisen Etelämantereen jäänalaiset altaat (romahdus) | 3,0 | Alaraja lähestyy | |
| Amazonin sademetsä (kuolema) | 3,5 | Alaraja lähestyy | |
| Ikirouta (romahdus) | 4,0 | Turvassa | |
| Atlantic Meridional Overturning Circulation (romahdus) | 4,0 | Alaraja lähestyy | |
| Arktinen merijää (romahdus) | 6,3 | Turvassa | |
| Itä-Antarktiksen jäätikkö (romahdus) | 7,5 | Turvassa | |
| Alueellisesti
vaikuttavat |
Matalien leveysasteiden koralliriutat (kuolema) | 1,5 | Alaraja ylitetty |
| Ikirouta (äkillinen sulaminen) | 1,5 | Alaraja ylitetty | |
| Barentsin merijää (äkillinen menetys) | 1,6 | Alaraja lähestyy | |
| Vuoristojäätiköt (menetys) | 2,0 | Alaraja lähestyy | |
| Länsi-Afrikan monsuuni ja Sahel (vihertyminen) | 2,8 | Alaraja lähestyy | |
| Boreaalimetsä (eteläinen kuolema) | 4,0 | Alaraja lähestyy | |
| Boreaalimetsä (pohjoinen laajeneminen) | 4,0 | Alaraja lähestyy |
Saavutetut keikahduspisteet
Yhtäkään arvioitua keikahduspistettä ei ole vielä saavutettu, mutta viiden kohdalla keikahduspisteen sisältävän alueen minimiraja ylittyy.[2]
Grönlannin jäätikön romahdus
Romahduksen arvioidaan kestävän 10 000 vuotta[2].
Länsi-Antarktiksen jäätikön romahdus
Romahduksen arvioidaan kestävän 2 000 vuotta[2].
Matalien leveysasteiden koralliriuttojen kuolema
Kun veden lämpötila kohoaa tietyn rajan yli, korallit hylkäävät niiden kanssa symbioosissa elävät levät, mikä johtaa korallin valkenemiseen ja kuolemaan. Meren happaneminen pahentaa tilannetta. Korallit muodostavat monimuotoisen ekosysteemin. Niiden kuolema vaikuttaisi miljoonien ihmisten elämään. Muutoksen uskotaan kestävän 10 vuotta. [2]
Ikiroudan äkillinen sulaminen
Ikiroutaan on varastoitunut 1035 gigatonnia hiiltä, joka vapautuu jään sulaessa. Äkilliseen sulamiseen liittyvät prosessit kuten termokarstijärvien muodostuminen voivat aiheuttaa 50–100% enemmän päästöjä hitaaseen sulamiseen verrattuna. Prosessin arvioidaan kestävän 200 vuotta. [2]
Labradorin- ja Irmingerinmerten kierron romahdus
Kierron romahduksen uskotaan laskevan maailmanlaajuista keskilämpötilaa puolella celsiusasteella ja aiheuttavan äärisääilmiöitä Euroopassa[2]. Romahduksen arvioidaan kestävän 10 vuotta[2].
Saavutettavat keikahduspisteet
Keikahduspisteet, jotka tullaan saavuttamaan, mikäli nykyiset poliittiset toimet toteutuvat.[2]
Itäisen Etelämantereen jäänalaisten altaiden romahdus
Romahduksen arvioidaan kestävän 2 000 vuotta[2].
Amazonin sademetsän kuolema
Hiilinieluna toiminut sademetsä on muuttunut hiilen lähteeksi[2]. Jo viidenneksen tai neljänneksen suuruinen metsäkato voi johtaa kuivumiseen, jonka seurauksena sademetsä muuttuu savanniksi[2]. Muutoksen arvioidaan kestävän 100 vuotta[2].
Atlantic Meridional Overturning Circulation, romahdus
Aiemmin nimellä THC, nykyään AMOC[2]. AMOCin arvioidaan heikentyneen 15% viimeisten 50 vuoden aikana ja se on menettänyt osan vakaudestaan[2]. Kierron romahduksen uskotaan laskevan maailmanlaajuista keskilämpötilaa puolella celsiusasteella[2]. Se johtaisi mm Sahelin ja Amazonin alueen kuivumiseen ja luontaisten hiilinielujen pienenemiseen[2]. Romahduksen arvioidaan kestävän 50 vuotta[2].
Barentsin merijään äkillinen menetys
Muutoksen uskotaan kestävän 25 vuotta[2].
Vuoristojäätiköiden menetys
Kestää 200 vuotta[2].
Länsi-Afrikan monsuunin siirtyminen ja Sahelin vihertyminen
Muutoksen uskotaan tapahtuvan 50 vuoden aikavälillä[2].
Boreaalimetsä, eteläinen kuolema
Vesistön muutokset, yleistyvät tulipalot ja kaarnakuoriaisten tuhot voivat johtaa itseään vahvistavaan kierteeseen, joka muuttaa metsät aroksi tai preeriaksi. Muutoksen arvellaan kestävän sata vuotta.[2]
Boreaalimetsä, pohjoinen laajeneminen
Muutoksen arvellaan kestävän sata vuotta.[2]
Myöhemmät keikahduspisteet
Pisteet, joiden saavuttaminen ei ole näköpiirissä nykyisillä poliittisilla toimilla.[2]
Ikiroudan romahdus
Kestää 50 vuotta[2].
Arktisen merijään romahdus
Romahduksen uskotaan nostavan maailmanlaajuista keskilämpötilaa 0,6:lla celsiusasteella[2]. Romahduksen odotetaan kestävän 20 vuotta[2].
Itä-Antarktiksen jäätikön romahdus
Maailman suurin jäätikkö, jonka sulaminen nostaisi merenpintaa 50 metriä[2]. Romahduksen uskotaan nostavan maailmanlaajuista keskilämpötilaa 0,6:lla celsiusasteella[2].
Lähteet
- ↑ a b c Lenton T.M. et al.: Climate tipping points — too risky to bet against. Nature, 28.11.2019, nro 575, s. 592-595. Springer. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai David I. Armstrong McKay, Arie Staal, Jesse F. Abrams, Ricarda Winkelmann, Boris Sakschewski, Sina Loriani: Exceeding 1.5°C global warming could trigger multiple climate tipping points. Science, 9.9.2022, 377. vsk, nro 6611, s. eabn7950. doi:10.1126/science.abn7950. ISSN 0036-8075. Artikkelin verkkoversio. en
- ↑ Rahmstorf, S.; Ganopolski, A.: Long-Term Global Warming Scenarios Computed with an Efficient Coupled Climate Model. Climatic Change, 1999, nro 43, s. 353–367. Springer.
- ↑ Tian, Hanqin et al.: Effect of interannual climate variability on carbon storage in Amazonian ecosystems. Nature, 17.12. 1998, nro 396, s. 664–667. Springer.
- ↑ Huybrechts, P.; de Wolde J.: The Dynamic Response of the Greenland and Antarctic Ice Sheets to Multiple-Century Climatic Warming. Journal of Climate, 1.8.1999, 12. vsk, nro 8, s. 2169–2188. American Meteorological Society. Artikkelin verkkoversio.
Katso myös
Aiheesta muualla
- Valérie Masson-Delmotte: Global Warming of 1.5°C IPCC 2021 (englanniksi)
- How Close Are We to Climate Tipping Points? State of the planet 2021 (englanniksi)
- Nine ‘tipping points’ that could be triggered by climate change Carbon Brief, 10. helmikuuta 2020 (englanniksi)