Ero sivun ”Vähämadonlakit” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
lisää
lisää
Rivi 23: Rivi 23:


== Levinneisyys ja elinympäristö ==
== Levinneisyys ja elinympäristö ==
Vähämadonlakkeja tavataan ympäri maailmaa. [[Lantamadonlakki]] (''Deconica coprophila'') on [[Kosmopoliitti (biologia)|kosmopoliitti]] laji,<ref>Noordeloos 1999, s. 44</ref> jota tavataan trooppisessa, subtrooppisessa ja lauhkeassa vyöhykkeessä.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=da Silva, Paula Santos & da Silveira, Rosa Mara Borges & Cortez, Vagner G.|Otsikko=Notes on ''Deconica'' and ''Psilocybe'' (Agaricales) from the southern border of Atlantic forest and Pampa biomes of Brazil|Julkaisu=Sydowia. An international Journal of Mycology|Ajankohta=19.12.2014|Vuosikerta=66|Numero=2|Sivut=217–228|Doi=10.12905/0380.sydowia66(2)2014-0217|www=https://www.researchgate.net/publication/273303868|Viitattu=3.6.2022|Kieli={{en}}}}</ref> Toinen laajalle levinnyt laji on [[tummamadonlakki]] (''Deconica montana''), joka on lähes kosmopoliitti.<ref>Noordeloos 1999, s. 34</ref> Vähämadonlakkien [[Itiöemä|itiöemiä]] tavataan kasvijäämien, ruohon ja sammalen seassa sekä lahopuussa, puunrungoilla ja lannassa.<ref name="Ramírez-Cruz2020" />
Vähämadonlakkeja tavataan ympäri maailman.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=He, Mao-Qiang et al.|Otsikko=Notes, outline and divergence times of Basidiomycota|Julkaisu=Fungal Diversity|Ajankohta=27.11.2019|Vuosikerta=99|Numero=1|Sivut=105–367|Doi=10.1007/s13225-019-00435-4|Issn=1878-9129|www=https://link.springer.com/article/10.1007/s13225-019-00435-4|Viitattu=5.6.2022|Kieli={{en}}}}</ref> [[Lantamadonlakki]] (''Deconica coprophila'') on [[Kosmopoliitti (biologia)|kosmopoliitti]] laji,<ref>Noordeloos 1999, s. 44</ref> jota tavataan trooppisessa, subtrooppisessa ja lauhkeassa vyöhykkeessä.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=da Silva, Paula Santos & da Silveira, Rosa Mara Borges & Cortez, Vagner G.|Otsikko=Notes on ''Deconica'' and ''Psilocybe'' (Agaricales) from the southern border of Atlantic forest and Pampa biomes of Brazil|Julkaisu=Sydowia. An international Journal of Mycology|Ajankohta=19.12.2014|Vuosikerta=66|Numero=2|Sivut=217–228|Doi=10.12905/0380.sydowia66(2)2014-0217|www=https://www.researchgate.net/publication/273303868|Viitattu=3.6.2022|Kieli={{en}}}}</ref> Toinen laajalle levinnyt laji on [[tummamadonlakki]] (''Deconica montana''), joka on lähes kosmopoliitti.<ref>Noordeloos 1999, s. 34</ref> Vähämadonlakkien [[Itiöemä|itiöemiä]] tavataan kasvijäämien, ruohon ja sammalen seassa sekä lahopuussa, puunrungoilla ja lannassa.<ref name="Ramírez-Cruz2020" />


== Taksonomia ==
== Taksonomia ==
[[Worthington George Smith]] kuvasi ''Agaricus''-suvulle alasuvun ''Deconica'' vuonna 1870. Ensimmäinen, joka erotti ''Dedonican'' omaksi suvukseen, oli [[Petter Adolf Karsten]] vuonna 1879.<ref name="Ramírez-Cruz2020" /> 1960-luvulla ''Dedonica''-sukua alettiin pitää madonlakkien (''Psilocybe'') synonyyminä.<ref>Ramírez-Cruz, Virginia et al.: Phylogenetic inference of the genus ''Deconica'' based on ITS rDNA sequences with description of a new species with chrysocystidia. Teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä = Ramírez-Cruz, Virginia| Nimeke = Taxonomía y análisis filogenético del género ''Psilocybe sensu lato'' (Fungi, Agaricales)| Vuosi = 2013| Sivut = 110–124| Selite = Väitöskirja| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Universidad de Guadalajara| www = http://repositorio.cucba.udg.mx:8080/xmlui/bitstream/handle/123456789/5736/Ayala_Rodriguez_Iliana_del_Carmen.pdf?sequence=1&isAllowed=y#page=116| Tiedostomuoto = pdf| Viitattu = 3.6.2022 | Kieli = {{Kielisymbolit|es|en}}}}</ref>
[[Worthington George Smith]] kuvasi ''Agaricus''-suvulle alasuvun ''Deconica'' vuonna 1870. Ensimmäinen, joka erotti ''Dedonican'' omaksi suvukseen, oli [[Petter Adolf Karsten]] vuonna 1879.<ref name="Ramírez-Cruz2020" /> 1960-luvulla ''Dedonica''-sukua alettiin pitää madonlakkien (''Psilocybe'') synonyyminä.<ref>Ramírez-Cruz, Virginia et al.: Phylogenetic inference of the genus ''Deconica'' based on ITS rDNA sequences with description of a new species with chrysocystidia. Teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä = Ramírez-Cruz, Virginia| Nimeke = Taxonomía y análisis filogenético del género ''Psilocybe sensu lato'' (Fungi, Agaricales)| Vuosi = 2013| Sivut = 110–124| Selite = Väitöskirja| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Universidad de Guadalajara| www = http://repositorio.cucba.udg.mx:8080/xmlui/bitstream/handle/123456789/5736/Ayala_Rodriguez_Iliana_del_Carmen.pdf?sequence=1&isAllowed=y#page=116| Tiedostomuoto = pdf| Viitattu = 3.6.2022 | Kieli = {{Kielisymbolit|es|en}}}}</ref>


2000-luvulla useat [[Fylogeneettinen systematiikka|fylogeneettiset]] analyysit ovat osoittaneet, että madonlakkien suku on [[polyfyleettinen]], sillä ei-psykoaktiiviset madonlakit ovat kaukaista sukua psykoaktiivisille madonlakeille. Tästä syystä ei-psykoaktiiviset madonlakit on erotettu jälleen omaksi vähämadonlakkien (''Deconica'') suvuksi.<ref name="Ramírez-Cruz2020" /><ref name="Ramírez-Cruz2013" /> Molekyylianalyysien perusteella vähämadonlakit ovat läheisintä sukua [[Kantosienet|kantosienille]] (''Kuehneromyces'').<ref name="Ramírez-Cruz2013" />
2000-luvulla useat [[Fylogeneettinen systematiikka|fylogeneettiset]] analyysit ovat osoittaneet, että madonlakkien suku on [[polyfyleettinen]], sillä ei-psykoaktiiviset madonlakit ovat kaukaista sukua psykoaktiivisille madonlakeille. Tästä syystä ei-psykoaktiiviset madonlakit on erotettu jälleen omaksi vähämadonlakkien (''Deconica'') suvuksi.<ref name="Ramírez-Cruz2020" /><ref name="Ramírez-Cruz2013" /> Molekyylianalyysien perusteella vähämadonlakit ovat läheisintä sukua [[Kantosienet|kantosienille]] (''Kuehneromyces'').<ref name="Ramírez-Cruz2013" /> Madonlakkien ja vähämadonlakkien luokittelusta heimoihin on vielä erilaisia näkemyksiä. [[Strophariaceae]] ahtaassa merkityksessä sisältää vähämadonlakit mutta ei madonlakkeja, kun taas [[Hymenogastraceae]] laajassa merkityksessä sisältää molemmat suvut.<ref name="Ramírez-Cruz2020" /><ref name="Ramírez-Cruz2013" />
[[Tiedosto:Deconica horizontalis 168551520.jpg|pienoiskuva|oikea|Aiemmin ''Melanotus''-sukuun luokiteltu ''[[Deconica horizontalis]]'' on lyhytvartinen tai varreton laji.<ref name="Ramírez-Cruz2013" />]]
''Melanotus'' on [[Vinokkaat|vinokasmaisia]] sieniä sisältävä suku, johon luokiteltiin noin 33 lajia vuonna 2000.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Sime, A. David.| Nimeke = Systematic studies with selected members of the genus ''Melanotus'' (Strophariaceae, Agaricales)| Vuosi = 2000| Sivu = 6| Selite = Väitöskirja| Julkaisupaikka = Knoxville| Julkaisija = The University of Tennessee| www = https://www.proquest.com/openview/819a580f5c49731e05bdab914db288e2/1?pq-origsite=gscholar&cbl=18750&diss=y| Viitattu = 5.6.2022| Kieli = {{en}}}}</ref> Molekyylianalyysit ovat osoittaneet, että ainakin osa ''Melanotus''-lajeista kuuluu oikeasti vähämadonlakkien sukuun.<ref name="Ramírez-Cruz2013" /> Esimerkiksi Suomessakin tavattava [[saravinokas]] (''Deconica phillipsii'') on siirretty ''Melanotus''-suvusta vähämadonlakkeihin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://laji.fi/taxon/MX.73213/taxonomy| Nimeke = Saravinokas – ''Deconica phillipsii''| Tekijä = | Julkaisu = Suomen Lajitietokeskus| Ajankohta = | Viitattu = 5.6.2022}}</ref> Jotkut ovat alkaneet pitää koko ''Melanotus''-sukua vähämadonlakkien sektiona tai synonyyminä, mutta suvun [[tyyppilaji]], ''[[Melanotus bambusinis]]'', on vielä sekvensoimatta.<ref name="Ramírez-Cruz2020" /><ref name="Ramírez-Cruz2013" />


Vuonna 2005 madonlakkeihin, jotka silloin sisälsivät myös vähämadonlakit, luettiin arviolta 277 lajia. Näistä sinertäviä, oletettavasti psykoaktiivisia lajeja oli 144, joten vähämadonlakkeja ovat mahdollisesti loput 133 lajia.<ref name="Ramírez-Cruz2020">{{Lehtiviite|Tekijä=Ramírez-Cruz, Virginia et al.|Otsikko=Two new species of ''Deconica'' (Agaricales, Basidiomycota) from Australia and Mexico|Julkaisu=Mycological Progress|Ajankohta=9.11.2020|Vuosikerta=19|Numero=11|Sivut=1317–1328|Doi=10.1007/s11557-020-01629-w|Issn=1861-8952|Viitattu=3.6.2022|Kieli={{en}}}}</ref> [[Suomi|Suomesta]] tunnetaan kymmenen lajia vähämadonlakkeja:<ref name="laji" />
Vuonna 2005 madonlakkeihin, jotka silloin sisälsivät myös vähämadonlakit, luettiin arviolta 277 lajia. Näistä sinertäviä, oletettavasti psykoaktiivisia lajeja oli 144, joten vähämadonlakkeja ovat mahdollisesti loput 133 lajia.<ref name="Ramírez-Cruz2020">{{Lehtiviite|Tekijä=Ramírez-Cruz, Virginia et al.|Otsikko=Two new species of ''Deconica'' (Agaricales, Basidiomycota) from Australia and Mexico|Julkaisu=Mycological Progress|Ajankohta=9.11.2020|Vuosikerta=19|Numero=11|Sivut=1317–1328|Doi=10.1007/s11557-020-01629-w|Issn=1861-8952|Viitattu=3.6.2022|Kieli={{en}}}}</ref> [[Suomi|Suomesta]] tunnetaan kymmenen lajia vähämadonlakkeja:<ref name="laji" />

Versio 5. kesäkuuta 2022 kello 15.41

Vähämadonlakit
Tummamadonlakki (Deconica montana)
Tummamadonlakki (Deconica montana)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Sienet Fungi
Kaari: Kantasienet Basidiomycota
Luokka: Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes
Alaluokka: Agaricomycetidae
Lahko: Helttasienet Agaricales
Heimo: Strophariaceae
Suku: Vähämadonlakit
Deconica
(W.G.Sm.) P.Karst.[1]
Katso myös

  Vähämadonlakit Wikispeciesissä
  Vähämadonlakit Commonsissa

Vähämadonlakit (Deconica) on Strophariaceae-heimoon kuuluva sienisuku. Se sisältää aiemmin madonlakkeihin (Psilocybe) luokiteltuja lajeja, jotka nykytiedon valossa ovat kuitenkin kaukaista sukua varsinaisille madonlakeille. Madonlakeista poiketen vähämadonlakeissa ei ole hallusinogeenisiä yhdisteitä.

Kuvaus

Vähämadonlakit ja madonlakit ovat sekä makro- että mikroskooppiselta rakenteeltaan hyvin samanlaisia.[2] Merkittävin ero sukujen välillä on se, että vähämadonlakit eivät sisällä psilosybiiniä, psilosiiniä tai baeokystiiniä, jotka ovat madonlakeissa esiintyviä hallusinogeenisiä yhdisteitä.[2][3] Myös madonlakkien kolhiintuessa tapahtuva sinertyminen, joka todennäköisesti johtuu psilosiinin hapettumisesta, puuttuu vähämadonlakeilta. Jotkin vähämadonlakit kuitenkin mustuvat niitä kolhittaessa, minkä voi sekoittaa madonlakkien sinertymiseen.[3]

Levinneisyys ja elinympäristö

Vähämadonlakkeja tavataan ympäri maailman.[4] Lantamadonlakki (Deconica coprophila) on kosmopoliitti laji,[5] jota tavataan trooppisessa, subtrooppisessa ja lauhkeassa vyöhykkeessä.[6] Toinen laajalle levinnyt laji on tummamadonlakki (Deconica montana), joka on lähes kosmopoliitti.[7] Vähämadonlakkien itiöemiä tavataan kasvijäämien, ruohon ja sammalen seassa sekä lahopuussa, puunrungoilla ja lannassa.[2]

Taksonomia

Worthington George Smith kuvasi Agaricus-suvulle alasuvun Deconica vuonna 1870. Ensimmäinen, joka erotti Dedonican omaksi suvukseen, oli Petter Adolf Karsten vuonna 1879.[2] 1960-luvulla Dedonica-sukua alettiin pitää madonlakkien (Psilocybe) synonyyminä.[8]

2000-luvulla useat fylogeneettiset analyysit ovat osoittaneet, että madonlakkien suku on polyfyleettinen, sillä ei-psykoaktiiviset madonlakit ovat kaukaista sukua psykoaktiivisille madonlakeille. Tästä syystä ei-psykoaktiiviset madonlakit on erotettu jälleen omaksi vähämadonlakkien (Deconica) suvuksi.[2][3] Molekyylianalyysien perusteella vähämadonlakit ovat läheisintä sukua kantosienille (Kuehneromyces).[3] Madonlakkien ja vähämadonlakkien luokittelusta heimoihin on vielä erilaisia näkemyksiä. Strophariaceae ahtaassa merkityksessä sisältää vähämadonlakit mutta ei madonlakkeja, kun taas Hymenogastraceae laajassa merkityksessä sisältää molemmat suvut.[2][3]

Aiemmin Melanotus-sukuun luokiteltu Deconica horizontalis on lyhytvartinen tai varreton laji.[3]

Melanotus on vinokasmaisia sieniä sisältävä suku, johon luokiteltiin noin 33 lajia vuonna 2000.[9] Molekyylianalyysit ovat osoittaneet, että ainakin osa Melanotus-lajeista kuuluu oikeasti vähämadonlakkien sukuun.[3] Esimerkiksi Suomessakin tavattava saravinokas (Deconica phillipsii) on siirretty Melanotus-suvusta vähämadonlakkeihin.[10] Jotkut ovat alkaneet pitää koko Melanotus-sukua vähämadonlakkien sektiona tai synonyyminä, mutta suvun tyyppilaji, Melanotus bambusinis, on vielä sekvensoimatta.[2][3]

Vuonna 2005 madonlakkeihin, jotka silloin sisälsivät myös vähämadonlakit, luettiin arviolta 277 lajia. Näistä sinertäviä, oletettavasti psykoaktiivisia lajeja oli 144, joten vähämadonlakkeja ovat mahdollisesti loput 133 lajia.[2] Suomesta tunnetaan kymmenen lajia vähämadonlakkeja:[1]

Lähteet

  • Noordeloos, Machiel E.: Strophariaceae Sing. & Smith. Teoksessa Bas, C. et al.: Flora Agaricina Neerlandica 4, s. 27–107. Rotterdam: Balkema, 1999. ISBN 90 5410 4929. (englanniksi)

Viitteet

  1. ↑ a b Vähämadonlakit – Deconica Suomen Lajitietokeskus. Viitattu 3.6.2022.
  2. ↑ a b c d e f g h Ramírez-Cruz, Virginia et al.: Two new species of Deconica (Agaricales, Basidiomycota) from Australia and Mexico. Mycological Progress, 9.11.2020, 19. vsk, nro 11, s. 1317–1328. doi:10.1007/s11557-020-01629-w. ISSN 1861-8952. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d e f g h Ramírez-Cruz, Virginia et al.: Phylogenetic inference and trait evolution of the psychedelic mushroom genus Psilocybe sensu lato (Agaricales). Botany, 6.8.2013, 91. vsk, nro 9, s. 573–591. doi:10.1139/cjb-2013-0070. Artikkelin verkkoversio (pdf). Viitattu 3.6.2022. (englanniksi)
  4. ↑ He, Mao-Qiang et al.: Notes, outline and divergence times of Basidiomycota. Fungal Diversity, 27.11.2019, 99. vsk, nro 1, s. 105–367. doi:10.1007/s13225-019-00435-4. ISSN 1878-9129. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 5.6.2022. (englanniksi)
  5. ↑ Noordeloos 1999, s. 44
  6. ↑ da Silva, Paula Santos & da Silveira, Rosa Mara Borges & Cortez, Vagner G.: Notes on Deconica and Psilocybe (Agaricales) from the southern border of Atlantic forest and Pampa biomes of Brazil. Sydowia. An international Journal of Mycology, 19.12.2014, 66. vsk, nro 2, s. 217–228. doi:10.12905/0380.sydowia66(2)2014-0217. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 3.6.2022. (englanniksi)
  7. ↑ Noordeloos 1999, s. 34
  8. ↑ Ramírez-Cruz, Virginia et al.: Phylogenetic inference of the genus Deconica based on ITS rDNA sequences with description of a new species with chrysocystidia. Teoksessa Ramírez-Cruz, Virginia: Taxonomía y análisis filogenético del género Psilocybe sensu lato (Fungi, Agaricales), s. 110–124. Väitöskirja. Universidad de Guadalajara, 2013. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 3.6.2022). (espanjaksi, englanniksi)
  9. ↑ Sime, A. David.: Systematic studies with selected members of the genus Melanotus (Strophariaceae, Agaricales), s. 6. Väitöskirja. Knoxville: The University of Tennessee, 2000. Teoksen verkkoversio (viitattu 5.6.2022). (englanniksi)
  10. ↑ Saravinokas – Deconica phillipsii Suomen Lajitietokeskus. Viitattu 5.6.2022.
Taksonitunnisteet
Tämä sieniin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Vähämadonlakit&oldid=20522069”