Zygóksen luostari

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Zygóksen luostari
Μονή Ζυγού
Zygóksen luostarin raunioita.
Zygóksen luostarin raunioita.
Sijainti Ouranoúpoli, Aristotélis, Chalkidikí, Kreikka
Koordinaatit 40°18′57″N, 24°0′9″E
Kirkkokunta ortodoksinen kirkko
Tyyppi raunioluostari
Perustettu 900-luku
Tyylisuunta bysanttilainen
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Zygóksen luostari (kreik. Μονή Ζυγού; myös Zygoun luostari[1]) oli ortodoksinen luostari Áthoksen niemellä Kreikassa lähellä Ouranoúpolin kylää. Se oli omistettu profeetta Elialle. Luostari on nykyisin raunioitunut eikä siellä ole asukkaita.[2][3]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Zygóksen luostari kuuluu historialtaan athoslaisiin luostareihin, mutta on kuitenkin nykyisen Athoksen itsehallinnollisen luostaritasavallan rajojen ulkopuolella. Luostari oli yksi Athoksen varhaisimpia. Sen paikalla on ollut rakennuksia jo antiikin ajalla noin 400 eaa.–500 jaa. Varhaisin maininta nimestä Zygós on vuodelta 942, vaikkakaan ei ole tietoa, viittasiko se vielä tuolloin luostariin. Zygóksen luostari on ollut olemassa viimeistään vuonna 991.[1][2][3]

Luostarin raunioita.

Luostari kukoisti 1000-luvulla ja oli tuolloin Athoksen merkittävimpiä. Luostari autioitui hieman ennen vuotta 1198 ja sen alue ja omaisuus luovutettiin keisari Aleksios III Angeloksen khrysobullalla Chilandárin luostarille. Noin 1206–1211 frankit käyttivät paikkaa linnoituksenaan. Siksi paikka tunnetaan myös nimellä Fragkókastro (Φραγκόκαστρο, ”Frankkien linna”). Tämän jälkeen luostari raunioitui vuosisatojen kuluessa.[1][2][3]

Luostarin pääkirkon raunioita.

Alueella on suoritettu kaivauksia vuodesta 1984. Kaivaukset ovat olleet arvokkaat, koska niiden avulla on ollut mahdollista tutkia keskiaikaista athoslaista luostaria, jonka päällä ei ole myöhempiä rakennusvaiheita.[3][1]

Rakennukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luostarin rauniopaikka sijaitsee noin kaksi kilometriä kaakkoon Ouranoúpolista lähellä Áthoksen niemen länsirannikkoa. Athoksen itsehallintoalueen suljetulle rajalle on paikalta vain noin 40 metriä. Paikalla on muun muassa linnoitusmuurien, tornien sekä luostarin pääkirkon (katholikon) raunioita. Linnoituksen pinta-ala on ollut noin 0,55 hehtaaria (5,5 stremmaa). Torneja on ollut 11. Pääkirkosta on säilynyt seinää noin neljän metrin korkeudelta sekä muun muassa seinämaalausten ja mosaiikkien osia.[2][3][4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Oranen, Mikko et al. (toim.): ”Zygoun luostari”, Athos – Luostarielämää Pyhällä Vuorella, s. 138. Helsingin kaupungin taidemuseo, Taidemuseo Tennispalatsi / Maahenki Oy, 2007. ISBN 952-5328-79-1.
  2. a b c d Μονή Ζυγού Δήμος Αριστοτέλη. Viitattu 1.9.2020.
  3. a b c d e Μονή Ζυγού, Μία Αγιορείτικη Μονή εκτός Αγίου Όρους Διακόνημα. Viitattu 1.9.2020.
  4. Μονή Ζυγού Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Viitattu 1.9.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]