Yhteysesikunta Roi

Yhteysesikunta Roi (lyhenne sanoista YhtERoi) oli jatkosodan aikainen suomalainen päämajan alainen esikunta, jonka tehtävänä oli pitää yhteyttä Pohjois-Suomessa olevien saksalaisjoukkojen, XX armeijakunnan esikuntaan (AOK Norwegen). Esikunta oli sijoitettuna saksalaisesikunnan (saks. Befehlstelle Finland) yhteyteen Rovaniemelle. Esikunnan päällikkönä toimi eversti Oiva Willamo. Esikuntapäälikköinä sen olemassaolon aikana olivat ev.luutn. Into Ahonen (1941 – kesäkuu 1942), ev.luutn. Sixten Frey (22. kesäkuuta 1942 – kesäkuu 1943), majuri Olli Väänänen (kesäkuu–joulukuu 1943) ja jääk.ev.luutn. Erik Voss (tammikuu–syyskuu 1944).^[1]

Saksan Norjan armeijan (AOK Norwegen) esikunta oli aloittanut toimintansa Suomessa jo välirauhan aikana 11. kesäkuuta 1941. Saksalaisesikunta oli sijoittunut Rovaniemen lähistölle Ranuan tien varteen Kursunkijärvelle, jonne oli jo syntynyt saksalaisvaruskunta kauttakulkuliikenteen myötä. Esikuntaan oli määrätty Päämajan ja saksalaisille alistetun III armeijakunnan puolesta kielitaitoisia suomalaisupseereita yhdysupseereiksi. Keskitettyä johtoa varten perustettiin marraskuussa 1941 Päämajan alainen Yhteysesikunta Roi, jonka komentajaksi määrättiin jo yhteysupseerina Rovaniemellä toiminut jääkärieversti Oiva Willamo. Roin toimipaikkana oli kauttakulkuasioita hoitaneen päämajan alaisen Kauttakulkuliikenteen järjestelytoimiston tilat Lapin rajavartioston esikuntarakennuksessa Korkalovaarassa. Kauttakulkuliikenteen järjestelytoimiston tehtävät ja henkilöstö siirrettiin Roille. Yhteydenpito helpottui kun saksalaisjoukot siirsivät esikuntansa tammikuussa 1942 Kursunkijärveltä Rovaniemen keskuskansakouluun.^[2]

Esikunta jakaantui helmikuussa 1942 viiteen toimistoon tehtävien mukaan^[2]:

Toimisto I: Komentoasiat
II: Operatiiviset asiat
III: Huoltoasiat
IV: Talous- ja raha-asiat, hankinnat
V: Hallinto-, laki-, korvaus- ja sotavankiasiat.

Esikunnan yhteysupseerit toimivat eri yksiköiden esikunnissa, ja neljä heistä Rovaniemellä. XIX vuoristoarmeijakunnan esikunnassa Petsamossa toimi 19 upseeria, Sallan suunnassa 12 ja Kiestingissä 11. Yhteensä upseereita oli 46 henkeä.^[2]

Yhteysesikunta Roi lakkautettiin 14. syyskuuta 1944 Lapin sodan alkaessa. Eversti Willamo ja esikunnan tärkeimmät upseerit määrättiin vasta perustetun Pohjois-Suomen evakuointiesikunnan alaisuuteen sotilasasiantuntijoiksi.^[3]

Yhteisesikunta Roin jäsenet, kaikkiaan 70, pääsivät siirtymään käynnistyneessä Lapin sodassa suomalaisten ja saksalaisten välisen rintaman yli Kemissä 7. lokakuuta jatkaakseen matkaansa Ouluun.^[4]

Katso myös

Saksalainen yhdysesikunta Nord

Lähteet

Parikka, Petteri: Mikä oli Yhteysesikunta Roi ja mitkä olivat sen tehtävät? Sotaveteraani, 20.4.2005, 2005. vsk, nro 2, s. 30–31. Suomen Sotaveteraaniliitto ry. verkkoversio. Viitattu 31.1.2009.
Rautio, Erkki: Pohjoiset pakolaiset. (toim. Korteniemi, Tuomo & Vuopio, Mirja) Pello (Jyväskylä): Pohjan väylä Oy (Gummerus), (2004). ISBN 952-5271-22-6

Viitteet

↑ Mikko Uola: ”Osa 4”, Vallankumouksellisia, vakoilijoita ja aseveljiä, s. 388-389. Minerva, 2010. ISBN 978-952-492-375-0
↑ ^a ^b ^c Parikka 2005
↑ Rautio 2004, s. 25
↑ Mika Kulju: ”216”, Lapin sota 1944-1945. Gummerus, 2013. ISBN 978-951-20-9362-5

[1] Mikko Uola: ”Osa 4”, Vallankumouksellisia, vakoilijoita ja aseveljiä, s. 388-389. Minerva, 2010. ISBN 978-952-492-375-0

[parikka-2] Parikka 2005

[3] Rautio 2004, s. 25

[4] Mika Kulju: ”216”, Lapin sota 1944-1945. Gummerus, 2013. ISBN 978-951-20-9362-5

[1]

[2]

[3]

[4]