Lehmuskeltayökkönen

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Xanthia citrago)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lehmuskeltayökkönen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Yökkösmäiset Noctuoidea
Heimo: Yökköset Noctuidae
Alaheimo: Tarhayökköset Hadeninae
Suku: Tiliacea
Laji: citrago
Kaksiosainen nimi

Tiliacea citrago
(Linnaeus, 1758)

Synonyymit
  • Xanthia citrago
Katso myös

  Lehmuskeltayökkönen Commonsissa

Lehmuskeltayökkönen (Tiliacea citrago) on eteläisemmässä Suomessa paikoittaisesti tavattava syksyn yöperhoslaji.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskikokoinen yökkönen, jonka etusiipien pohjaväri vaihtelee vaaleankeltaisesta oranssinruskeaan. Tyvipoikkiviiru sekä sisempi ja ulompi poikkiviiru erottuvat selvinä, punertavanruskeina juovina siiven poikki. Keskivarjo muodostaa siiven tyvestä laskien kolmannen, muita voimakkaamman poikkiviirun ja yhtyy sisempään poikkiviiruun siiven takareunassa. Sisemmän poikkiviirun ja keskivarjon väliin jää kookas, rengasmainen rengastäplä, ja heti keskivarjon ulkopuolella on punertavanruskea munuaistäplä. Keskivarjon ja siiven ulkosyrjän välisellä alueella siipisuonet erottuvat punaruskeina pitkittäisjuovina. Takasiivet ovat vaaleankeltaiset. Siipiväli 36–38 mm.[1][2][3]

Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lehmuskeltayökköstä tavataan laajalti Euroopassa, pois lukien pohjoisosat. Idässä levinneisyys ulottuu Uralille ja Kaukasukselle.[4] Suomessa se on eteläinen laji, jonka havainnot rajoittuvat pääasiassa Pori–Joensuu-linjan eteläpuolelle. Perhoset lentävät yhtenä sukupolvena elokuun alkupuolelta lokakuun alkuun huipun ollessa elo–syyskuun vaihteessa.[5]

Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harvinaisehko ja varsin paikoittain esiintyvä laji, jota tavataan yleensä vain yksitellen. Elinympäristönä ovat puistot ja lehmuksia kasvavat metsät ja metsänreunukset. Perhoset lentävät illan tullen ja tulevat hyvin syötille, heikommin valolle. Toukka elää ainoastaan lehmuksilla ja piilottelee alkuvaiheessa yhteensitomiensa lehtien välissä ja koteloituu lopulta löyhään kotelokoppaan maahan. Muna talvehtii.[3][4]

Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukka elää lehmuksilla (Tilia).[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]