Wlotzkasbaken

Wlotzkasbaken Wlotzka
Wlotzkasbaken
Koordinaatit: 22°24′04″S, 14°26′26″E
Valtio	Namibia
Väkiluku	6
Aikavyöhyke	UTC+2
{{URL|example.com|optional display text}}
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Wlotzkasbaken, Namibia (2014)

Wlotzkasbaken tai Wlotzka's Baken (saksaa, ‘Wlotzkan majakka’), usein lyhennettynä Wlotzka tai Wlotzkas) on lomanviettokohde Namibian rannikolla, noin puolessa välissä Swakopmundn ja Henties Bayn välillä. Paikka sijaitsee Dorobin kansallispuistossa, ja se tunnetaan monista laajoista jäkäläkasvustoista.

Wlotzkasbaken perustettiin kalastuspaikkana 1930-luvulla, minkä jälkeen se kehittyi omaperäisesti niin rakenteeltaan kuin hallinnoltaankin. Paikkakunnalla ei ole minkäänlaisia aitoja tai muureja, ja yksityisyyden takeena ovat vain talojen väliset etäisyydet. Maan omistaa paikallinen valtuusto, ja se vuokraa tontteja asukkaille. Tästä seurasi oikeusjuttuja, kun vuokralaiset yrittivät kohentaa asemaansa, asuessaan taloissaan, joiden tontteja he eivät omistaneet.

Wlotzkasbakenin laajeneminen pysähtyi 1970-luvulla, jolloin loma-asuntoja omistivat ainoastaan valkoiset. Vielä vuonna 2010 kylässä ei ollut yhtään aiemmin alistetussa asemassa olleiden väestöryhmien edustajia.

Historia

Paikka on saanut nimensä kolmiomittausmajakasta, viimeisestä sellaisesta joka oli jäljellä Luurankorannikon kolmiomittauksista 1930-luvulla. Paul Wlotzka, joka oli tämän kolmiomittausryhmän jäsen, valitsi tämän paikan rakentaakseen vajan, kun hän usein kulki hevosrattailla Swakopmudin ja Henties Bayn väliä. Hän huomasi pian, että rannikon vesissä oli suuret määrät kalaa, jota hän alkoi pyytää ja myydä. Kun hän kehuskeli paikkaa muille, niin monet kalastajat alkoivat tulla paikalle ja pystyttivät sinne tilapäisiä asumuksia noin vuodesta 1936 lähtien.

Vuonna 1955 Wlotzkasbakenin maita mitattiin ja sinne merkittiin 87 tonttia, joita sitten ryhdyttiin vuokraamaan lomanviettäjille. Myöhemmin tonttien määrää lisättiin niin, että niitä oli kaikkiaan 110. Wlotzkasbakenin status oli vuodesta 1972 lähtien “peri-urban”, eli se oli jonkinlainen Swakopmundin satelliittiyhdyskunta, ja kylän statuksen se sai vuonna 1992. Maan hallitus kuitenkin alensi seuraavana vuonna sen statuksen “yhdyskunnaksi”, mistä syystä paikka ei saanut itselleen kyläneuvostoa. Paikka on siis edelleen Erongon alueen hallinnan alaisuudessa, mitä on kuvattu sille “taakaksi”.

Maantiede

Wlotzkasbaken sijaitsee Atlantin valtameren rannalla n. 30 km pohjoiseen Swakopmundista. Valtatie C34 kulkee kylän ohi. Kylän ympäristö kuuluu Dorobin kansallispuiston, mutta itse kylä ei kuulu siihen. Dorob on Namibian kahdeksas ja uusin kansallispuisto. Wlotzkasbakenin lähistöllä on laajoja jäkäläkasvustoja, jotka ovat alueen ekologialle tärkeitä. Suuri kasvusto teloschistes-jäkälää sijaitsee 4 km pohjoiseen kylästä.

Vain kuusi ihmistä asuu Wlotzkasbakenissa enemmän tai vähemmän pysyvästi. Loma-aikoina, ts. joulu-tammikuussa siellä asuu useita satoja ihmisiä, ja vuosittainen kalastusfestivaali joulun ja uudenvuoden välillä houkuttelee sinne tuhansia vierailijoita.

Wlotzkasbakenissa ei ole sähkö- tai vesijohtoverkkoa. Vettä tuodaan maanteitse, ja sitä varastoidaan yksityisissä vesitorneissa, jotka antavat oman leimansa kylän siluetille. Kylä koostuu 106 talosta, jotka asukkaat ovat itse suunnitelleet ja rakentaneet. Kaikissa on omat sähkölähteensä ja vesi omasta takaa. Yksityisyyden takaa talojen välinen suuri etäisyys. Aitoja tai muureja ei ole, tonttien rajat on merkitty kivillä. Kylä on näin ollen ainutlaatuinen Namibiassa, ja se on myös saanut jonkin verran kansainvälistä huomiota.

Lähelle kylää perustettiin Namibian ensimmäinen suolanpoistolaitos vuoden 2010 huhtikuussa. Tämä laitos tuottaa makeaa vettä Trekkopjen uraanikaivokselle 65 km koilliseen Swakopmundista. Tästä kaivoksesta tuli eteläisen Afrikan suurin uraanikaivos vuonna 2013, kun se alkoi toimia täydellä teholla.

Kiista maanomistuksesta

Wlotzkasbakenin tontit vuokrattiin aluksi 99 vuoden ajaksi. Sopimuksia muutettiin myöhemmin useaan otteeseen, niin että vuokra-aika lyheni ensin 10 vuoteen, ja vuonna 1972, kun kylän statukseksi tuli “peri-urban”, se lyheni vain vuoteen. Suunnitelmat kehittää kylästä lomanviettokaupunki ja turistikohde, jossa olisi 2.800 taloa johti useisiin oikeusjuttuihin, joissa osallisina olivat Wlotzkasbaken Home Owners Association ja Erongon alueen hallinto. Vuonna 2000 päästiin yhteisymmärrykseen siitä, että tontteja ja taloja tulisi olemaan 248, ja myös talojen omistajilla olisi mahdollisuus ostaa tontit omikseen ja rakentaa niille taloja. Yritys muuttaa tätä sopimusta johti oikeusjuttuun Namibian korkeimmassa oikeudessa, ja sen päätös suosi talojen omistajia.

Tämän yhdyskunnan historia ja rakenne — erityisesti se seikka, että sen viimeisin laajennus tapahtui ennen Namibian itsenäistymistä ja apartheidin lakkauttamista, ovat johtaneet syytöksiin sitä, että Wlotzkasbaken yrittää tietoisesti pitää mustat yhdyskuntansa ulkopuolella. Toisaalta maan hallitusta on syytetty siitä, että se on suunnitellut 28 lähimpänä rantaa olevan tontin jakamisesta korkea-arvoisille hallituksen edustajjille ja että se pyrkisi tietoisesti pilaamaan yhdyskunnan ainutlaatuisen luonteen. Kylän yhtenäisyys ja sen erikoiset säännöt ovat saaneet aikaan sen, että siitä lasketaan leikkiäkin, ja sitä onkin kutsuttu “Wlotzkasbakenin vapaavaltioksi”.