Wilhelm Adam

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Wilhelm Adam
Wilhelm Adam vuonna 1938
Wilhelm Adam vuonna 1938
Henkilötiedot
Syntynyt 15. syyskuuta 1877
Saksan keisarikunnan lippu Ansbach, Saksa
Kuollut 8. huhtikuuta 1949 (71 vuotta)
Saksan lippu Garmisch-Partenkirche, Saksa
Sotilashenkilö
Palvelusmaa(t) Saksan keisarikunnan lippu Saksan keisarikunta
Saksan lippu Weimarin tasavalta
Natsi-Saksan lippu Natsi-Saksa
Palveluvuodet 1897–1943
Taistelut ja sodat
Sotilasarvo Kenraalieversti

Wilhelm Adam (15. syyskuuta 1877 Ansbach, Saksan keisarikunta8. huhtikuuta 1949 Garmisch-Partenkirchen, Saksa) oli saksalainen kenraali Weimarin tasavallan armeijassa ja natsi-Saksan Wehrmachtissa. Adam ylennettiin kenraalieverstiksi uudenvuodenpäivänä 1939, mutta hän ei toiminut komentajana toisessa maailmansodassa.

Adam astui palvelukseen Baijerin armeijaan vuonna 1897. Hän palveli lyhyen aikaa pioneerijoukoissa rintamalla aivan ensimmäisen maailmansodan alussa ja lopussa, mutta leijonanosan neljästä sotavuodesta hän toimi esikuntaupseerina kenraali Ludwig von Falkenhausenin esikunnassa.[1]

Sodan jälkeen hän eteni urallaan tasaista tahtia Weimarin tasavallan armeijassa, joka oli supistettu tiukasti valvotuksi mini-armeijaksi Versailles’n rauhansopimuksen ehdoissa. Adamia arvostettiin Reichswehrissä yhtenä sen pätevimmistä komentajista ja hänet ylennettiin kenraalimajuriksi lokakuussa 1930.[2]

Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen valtaannousun aikoihin vuonna 1933 hän toimi sotaministeriön joukkojen toimiston päällikkönä. Truppenamt-nimellä tunnettu toimisto oli verho-organisaatio, jonka taakse kätkeytyi Reichswehrin yleisesikunta. Lokakuussa 1933 hänestä tuli 7. jalkaväkidivisioonan ja samalla VII sotilaspiirin komentaja. Vuonna 1935 hän siirtyi vasta perustetun natsi-Saksan asevoimien Wehrmachtin sotakorkeakoulun johtajaksi.[1]

Adam kuului Saksan kenraalikunnan vanhaan kaartiin, joka suhtautui Adolf Hitlerin varustautumissuunnitelmiin viileämmin kuin nuoremmat upseerit. Hän oli myös ystävystynyt ja tehnyt työtä yhdessä Hitlerin poliittisen vastustajan kenraali Kurt von Schleicherin kanssa, jonka Hitler teloitutti pitkien puukkojen yönä kesällä 1934.[2]

Natsijohdon juonitteleman Blomberg–Fritsch-kriisin avulla Hitler onnistui pääsemään eroon vaikutusvaltaisimmista kenraaleista ja kaappaamaan itselleen suuremman vallan sotilasasioissa. Adam selvisi kriisistä, mutta menetti tehtävänsä Saksan läntisen osaan sijoitettujen joukkojen komentajana.[2] Hän jäi eläkkeelle vuoden 1938 viimeisenä päivänä. Elokuussa 1939, muutamaa päivää ennen sodan alkamista kenraalieverstiksi ylennetty Adam otettiin nimellisesti palvelukseen maavoimien komentajan käytettäväksi, mutta hän ei saanut uusia tehtäviä. Hän erosi ja jäi lopullisesti eläkkeelle toukokuussa 1943.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Axis Biographical Research
  2. a b c Wistrich s. 3