Wikiprojekti:Wiki Loves Monuments/Satakunta

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kilpailuohjeet Kuvattavat kohteet Jälleenvalokuvaus Lataa kuva muusta kohteesta Mobiilikartta Neuvonta English
Etsi kuvattava kulttuuriperintökohde näiltä listoilta ja lataa kuvasi Wiki Loves Monuments -valokuvauskilpailuun syyskuun aikana. Halutessasi voit osallistua tietojen parantamisen Talkoot-sivulla.

Kulttuuriperintökohteet maakunnittain

Kulttuuriperintökohteet, Satakunta

Eura · Eurajoki · Harjavalta · Honkajoki · Huittinen · Jämijärvi · Kankaanpää · Karvia · Kokemäki · Merikarvia · Nakkila · Pomarkku · Pori · Rauma · Siikainen · Säkylä · Ulvila

Kuvauskohteet Eura

Eura Wikipediassa

Automaattisesti luodun listan loppu.
Euran kirkkoympäristö

Euran kirkonkylän historialliset julkiset rakennukset, kirkko, pappila, koulu ja seurantalo Euran Pirtti muodostavat historiallisen saarekkeen kirkonkylän halki kulkevan raitin varrelle.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 269 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Euran kirkkoympäristö (Q30505960) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Euran kirkkoympäristö.

    Euran Pirtti on Euran kirkonkylässä sijaitseva entinen nuorisoseurantalo, joka on kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus. Sen on suunnitellut Jalmari Karhula vuonna 1908 ja rakennus edustaa tyyliltään kansallisromanttista jugendia. Karhula suunnitteli myös Euran Pirtin sisustuksen ja kalusteet.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.13373°N, 22.12855°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Euran Pirtti (Q23870400) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Euran kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Euran kirkkoympäristö.

    Euran kirkko on kivestä ja tiilestä vuonna 1898 valmistunut Josef Stenbäckin suunnittelema kirkko Euran kunnan kirkonkylässä. Kirkko on oletettavasti järjestyksessään seurakunnan kolmas kirkko. Euran seurakunta on ollut olemassa emäseurakuntana jo vuodesta 1445 ja sen ensimmäinen, Pyhän Mikaelin kirkko oli jo tällöin olemassa. Nykyistä edellinen kirkko oli vuodelta 1728 ja se oli tyypillinen yksinkertainen lounaissuomalainen torniton pitkäkirkko. Tämä kirkko purettiin vuonna 1897.. Nykyisen kirkon seinät ovat muurattu luonnonkivestä ja torni sekä päädyt tiilestä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.13325°N, 22.13051°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304876) ja kohde (200439) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Euran kirkko (Q3585497) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Josef Stenbäck
  • Lataa kuva
    Euran pappila
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Euran kirkkoympäristö.

    Euran pappila on Eurassa Euran seurakunnan kirkkoherran asunto, historiallinen maatila ja Euran kylä, joka on osa Euran keskustaajamaa. Pappila sijaitsee Euran kirkolta noin 500 metriä luoteeseen Pappilanmäellä, joka on kuuluisa myös rautakautisesta kalmistostaan.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.13643°N, 22.12395°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Euran pappila (Q23870317) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pappilanmäki
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Euran kirkkoympäristö.

    Pappilanmäki on hiekkainen kukkula Eurassa, Euran aukeaksi kutsutulla peltoaukealla, noin 500 metriä Euran kirkolta luoteeseen. Se on kuuluisa rautakautisesta kalmistostaan, josta on löytynyt hyvin varusteltuja ruumishautoja ajanjaksolta 550–1150 jaa. Komein löytö on rengasmiekka 600-luvulta jaa. Saman mäen päälle on vuonna 1843 rakennettu Euran pappilan empiretyylinen päärakennus, joka on säilynyt hyvässä kunnossa. Mäki kuuluu nykyään pappilan pihapiiriin, johon kuuluvat myös pohjoinen varasto ja läntinen varasto. Pihan vierestä on myös otettu hiekkaa. Noin 600 metriä itä-koilliseen sijaitsee toinen suuri rautakautinen kalmisto Lauhianmäki, joka toimii nykyään Euran seurakunnan hautausmaana.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.13624°N, 22.1235°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 50010029 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pappilanmäki (Q25461347) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Harola

    rautakautisia röykkiöitä Eurassa Satakunnassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.08647°N, 22.17066°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 50010019 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Harola (Q31029238) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Harolan muinaisjäännösalue

    Harolan muinaisjäännösalue on Eurassa Kauttualla Pyhäjärven rannan lähellä sijaitseva yli 50 hehtaaria laaja alue, josta on löytynyt toistaiseksi yli 700 kiviröykkiötä. Niistä on tutkittu vain 19 ja niiden löytöjen perusteella kalmisto voidaan ajoittaa rautakaudelle. Alueen nimi juontaa Harolan torpasta, joka sijaitsee kalmistoalueen keskellä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.08647°N, 22.17066°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 50010019 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Harolan muinaisjäännösalue (Q23498850) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Hinnerjoen kirkonkylä

    Hinnerjoen kirkonkylä kuvastaa hyvin pienten kirkonkylien rakennetta ennen 1900-luvun voimakasta uusiutumisvaihetta.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1974 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hinnerjoen kirkonkylä (Q30689940) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Hinnerjoen kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Hinnerjoen kirkonkylä.

    Hinnerjoen kirkko on Hinnerjoella Eurassa sijaitseva vuonna 1755 valmistunut puukirkko. Nykyiselle paikalleen kirkko siirrettiin vuonna 1799. Tällöin kirkon yhteyteen rakennettiin myös torni ja muutoinkin laajennettiin Ruotsin yli-intendentin konttorin laatimien piirustusten mukaan. Rakennusmestarina toimi Lapin seurakunna lukkari Johan Höckert. Muodoltaan Hinnerjoen kirkko on erivartinen ristikirkko, jossa runkohuoneeseen liittyy kaksi lyhyempää mutta samankorkuista poikkisakaraa. Vuoden 1921 täysremontti tehtiin arkkitehti Ilmari Launiksen suunnitelman mukaan. Kirkkoa on remontoitu ainakin vuosina 1873, 1893, 1900, 1921 ja 1933. Kirkon urut ovat Kangasalan urkutehtaan valmistamat 10-äänikertaiset ja 2-sormioiset mekaaniset urut vuodelta 1976. Kirkon alttarilla on Launiksen maalaama lasimaalaus Kristus ristillä. Kirkon kolme kelloa ovat vuosilta 1627, 1739 ja 1825.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.99308°N, 21.99039°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304882) ja kohde (200445) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hinnerjoen kirkko (Q11862662) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Yli-intendentinvirasto
  • Lataa kuva
    Honkilahden kirkko

    Honkilahden kirkko eli Pyhän Mikaelin kirkko on Eurassa sijaitseva puukirkko, joka on muodoltaan tyypillinen 1700-luvun lounaissuomalainen torniton pitkäkirkko. Kirkon rakensi vuonna 1759 Thomas Rahvonius. Sakaristo ja asehuone ovat runkohuoneen vastakkaisilla sivuilla, joten kirkko muistuttaa jossain määrin ristikirkkoa. Kirkon yhteyteen on rakennettu myös erillinen kellotapuli, joka valmistui vuonna 1771. Tapulissa on kaksi Tukholmassa valettua kelloa vuosilta 1777 ja 1781. Kirkko on hirsirakenteinen ja saumapeltikatteinen. Alttarilla olevan lasimaalauksen vuonna on tehnyt Gunnar Forsström ja se on nimeltään Jeesus Getsemanessa. Kirkon urut ovat Kangasalan urkutehtaan valmistamat 9+1-äänikertaiset pneumaattiset urut vuodelta 1934.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.96711°N, 22.11425°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304883) ja kohde (200446) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Honkilahden kirkko (Q18662908) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kauttuan linnavuori

    Kauttuan linnavuori on Eurassa Satakunnassa sijaitseva rautakautinen linnavuori. Kauttua on Euran vanhoja kyliä, jossa tiedetään olleen laaja ja rikas rautakauden asujaimisto. Linnavuoren toimintaan liittynee muun muassa Kauttualla oleva Luistari, joka on samalla Ala-Satakunnan ainoa ja eräs Suomen pienemmistä linnavuorista.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.10556°N, 22.15611°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 50010023 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kauttuan linnavuori (Q18681968) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kauttuan ruukki- ja paperitehdasyhdyskunta

    Kauttuan teollisuusalue on vanhan ruukkimiljöön ja 1900-luvun modernin teollisuusrakentamisen muodostama historiallisesti ja arkkitehtonisesti arvokas ja monipuolinen kokonaisuus, joka on edelleen teollisessa käytössä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.11094°N, 22.15872°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 912 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kauttuan ruukki- ja paperitehdasyhdyskunta (Q29974191) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kauttuan paperitehdas
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kauttuan ruukki- ja paperitehdasyhdyskunta.

    Kauttuan paperitehdas on Eurassa sijaitseva paperitehdas. Sen omistaa japanilaiseen Nippon Paper Industriesiin kuuluva Jujo Thermal. Aiemmin koko tehdas oli Ahlströmin omistuksessa ja vuoteen 2015 saakka Ahlstrom Tampere Oy:llä oli Kauttuan paperitehtaalla yksi paperikone ja Jujo Thermal Oy:llä kaksi paperikonetta. Ahlstromin paperikone suljettiin juhannusviikolla 2015. Kauttuan paperitehtaan tuotantokapasiteetti on yhteensä noin 82 000 tonnia erikoispapereita. Tehtaalla työskentelee yhteensä noin 309 henkilöä. Työntekijöitä edustaa Paperiliiton Kauttuan osasto n:o 7 r.y.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.11056°N, 22.15861°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kauttuan paperitehdas (Q11870666) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kauttuan ruukinpuisto
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kauttuan ruukki- ja paperitehdasyhdyskunta.

    Kauttuan ruukinpuisto on Euran Kauttualla sijaitseva entinen rautaruukki ja paperiteollisuusmiljöö.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.11027°N, 22.1641°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kauttuan ruukinpuisto (Q11870668) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Lohiluoma
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kauttuan ruukki- ja paperitehdasyhdyskunta.

    yli-insinöörin asunto Kauttuan ruukki- ja paperitehdasyhdyskunnassa Eurassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.10244°N, 22.18311°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lohiluoma (Q29982160) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Luistari
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kauttuan ruukki- ja paperitehdasyhdyskunta.

    Luistari on Euran kunnassa sijaitseva muinaisjäännösalue. Se on yksi Suomen merkittävimmistä ja eniten tutkituista arkeologisista kohteista. Luistarin muinaisjäännösalue käsittää pronssi- ja varhaisrautakautisen asuinpaikan sekä Suomen suurimman myöhäisrautakautisen kalmiston. Luistari on tunnettu ensisijaisesti kalmistosta tehtyjen puku- ja esinelöytöjen vuoksi ja vuosikymmeniä jatkuneiden tutkimusten avulla on saatu paljon uutta tietoa muun muassa viikinkiaikaisesta kulttuurista ja pukeutumisesta. Luistarin haudan numero 56 perusteella on 1970-luvulla rekonstruoitu Euran emännän puku.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.11295°N, 22.14616°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 50010032 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Luistari (Q11879756) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Terassitalo
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kauttuan ruukki- ja paperitehdasyhdyskunta.

    Terassitalo on Euran Kauttualla sijaitseva Alvar Aallon suunnittelema funktionalistinen asuintalo, jota pidetään yhtenä hänen merkittävimmistä töistään. Vuonna 1938 valmistunut Terassitalo on alun perin suunniteltu A. Ahlström Oy:n Kauttuan tehtaiden ylemmille toimihenkilöille.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.1116°N, 22.1626°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Terassitalo (Q17384325) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Alvar Aalto
  • Lataa kuva
    Kiukaisten kirkko

    Kiukaisten kirkko eli Pyhän Mikaelin puukirkko on vuonna 1761 rakennettu ristikirkko Eurassa, entisen Kiukaisten kunnan keskustaajamassa Eurakoskella. Kirkkoon tehtiin laajennus 1846. Alttaritaulun maalasi hovimaalari Felix Frang. Kirkko rakennettiin Lapin seurakunnan lukkarin Job Höckertin johdolla. Laajennus tehtiin P.J. Gyllichin piirustusten mukaan. Alttaritaulun ympärille on luotu vuonna 1989 ryhmä uskonnollisia lasimaalauksia.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.20694°N, 22.08333°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304897) ja kohde (200460) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kiukaisten kirkko (Q18662924) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Job Höckert, Pehr Johan Gylich
  • Lataa kuva
    Kolmhaaran asuinpaikka

    Kolmhaaran asuinpaikka on hyvin säilynyt, mutta hiekanotossa osittain tuhoutunut muinaisjäännös, joka liittyy pääasiassa Jäkärlän ryhmän ja tyypillisen kampakeramiikan kulttuurin kausiin sekä rautakauteen. Se sijaitsee Euran Honkilahdessa molemmin puolin Hinnerjokea Kolmhaarassa kohdassa, missä Vaaljoki yhtyy Hinnerjokeen. Asuinpaikasta ja siihen liittyvästä kalmistosta on kirjoitettu paljon, koska punamultahautauksesta tuli arkeologiaan tuolloin uusi käsite ja asuinpaikan löydötkin olivat huomattavia. Se onkin eräs Suomen tunnetuimista kivikautisista asuinpaikoista. Munasaaren nuotioista on teetetty radiohiiliajoituksia ja paasiarkkuhautojen luista (rautakausi).

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 60.95254°N, 22.06422°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 50010033 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kolmhaaran asuinpaikka (Q18682044) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Käräjämäki

    Käräjämäki ja Osmanmäki on Lounais-Suomessa Satakunnassa Eurassa hiekkaharjulla sijaitseva laaja rautakauden kalmisto, jonka laella ovat kuuluisat käräjäkivet. Arkeologisten tutkimusten mukaan kalmistoa käytettiin todennäköisesti yhtäjaksoisesti ainakin vuosina 550–1200 jaa., vaikka joitakin viitteitä on tätäkin vanhemmista haudoista. Alueelta on löytynyt yli 200 hautaa tai hautakuopannetta. Hiekanotto on todennäköisesti tuhonnut osin jäljet osasta hautausjaksoista. Alueella tehtiin ensimmäisiä arkeologisia tutkimuksia jo 1800-luvun lopulla, ja nykyään Käräjämäki on Museoviraston hallussa oleva suosittu tutustumiskohde.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.12856°N, 22.13919°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 50010027 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Käräjämäki (Q11874145) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Köyliönjokilaakson ympäryskylät

    Köyliönjokilaakson ympäryskylät edustavat sijoittumiseltaan ja rakenteeltaan perinteistä maanviljelykseen liittyvää asutusta.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1978 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Köyliönjokilaakson ympäryskylät (Q30506142) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Lapinjokilaakson kylä- ja viljelymaisema

    Lapinjoen yläjuoksun laaja, useita keskiaikaisia kyliä käsittävä kylä- ja viljelymaisema edustaa länsisuomalaisten jokilaaksojen ryhmäkylän pitkää asutushistoriaa.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1980 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lapinjokilaakson kylä- ja viljelymaisema (Q30506217) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Nuoranteen talot

    Ylivahenkylän Yli-Nuoranteen ja Ali-Nuoranteen 1800-luvulta periytyvät talot muodostavat vaikuttavan porttiaiheen vanhaan kirkonkylään konkreettisena muistomerkkinä vauraan satakuntalaisen maanviljelyskulttuurin yhä harvinaisemmaksi muuttuneesta perinteisestä rakennuskannasta. Euran kirkonkylän halki kulkeva raitti, joka seurailee Eurajokea, on säilyttänyt linjauksensa, vaikka sen varrella on rakennuskanta osin uusiutunut.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1973 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Nuoranteen talot (Q30505999) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Panelia

    Panelia on kylä Satakunnan maakunnassa sijaitsevassa Euran kunnassa. Se oli Eurakosken lisäksi toinen vuonna 2009 Euraan liitetyn Kiukaisten keskustaajamista. Panelia on myös Kiukaisten kunnan entinen nimi. Asukkaita siellä on noin 1 600, joista taajama-alueella noin 1 200.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.22433°N, 21.975°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1612 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Panelia (Q5491913) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kuninkaanhauta
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Panelia.

    Kuninkaanhauta (erisnimenä) on muinaisjäännös ja maamerkki Satakunnassa Eurassa Panelian kylässä. Se on Skandinavian pronssikauden röykkiöhauta eli hiidenkiuas. Se on suurin lajissaan Suomessa ja suurimpia Pohjoismaissa. Sitä ei ole ajoitettu.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.21931°N, 21.97933°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 262010026 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kuninkaanhauta (Q1743474) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Panelia.

    Paneliankosken voimalaitos on vuonna 1921 rakennettu pienvesivoimalaitos Eurajoessa. Se sijaitsee Euran kunnassa Panelian kylän keskustassa. Voimalaitoksen omistaa Paneliankosken Voima Oy.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.22458°N, 21.97287°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Paneliankosken voimalaitos (Q18682390) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Panelianlahti
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Panelia.

    Panelianlahti oli Pohjanlahdella nykyisten Euran ja Eurajoen kuntien alueella sijainnut muinainen merenlahti. Tänä päivänä sen paikalla on laaja Panelian kylän länsipuolella levittäytyvä viljelysaukea.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.22383°N, 21.94588°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Panelianlahti (Q11886597) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Eurajoki

    Eurajoki Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Entinen lääkärintalo

    virka-asunto Eurajoella

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.20276°N, 21.74149°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (308376) ja kohde (203207) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Entinen lääkärintalo (Q55023463) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Erkki Linnasalmi
  • Lataa kuva
    Entisen lääkärintalon talousrakennus
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Entinen lääkärintalo.

    piharakennus Eurajoella

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.2026°N, 21.74195°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (308377) ja kohde Entinen lääkärintalo (203207) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Entisen lääkärintalon talousrakennus (Q55598724) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Erkki Linnasalmi
  • Lataa kuva
    Eurajoen kirkko

    Eurajoen kirkko eli Kustaa Aadolfin kirkko sijaitsee Eurajoen kirkonkylässä Eurajoen hautausmaan keskellä. Kirkko rakennettiin puusta Ruotsin intendenttikonttorin piirustusten mukaan, ja se valmistui vuonna 1803. Kirkko on tornillinen, erivartinen ristikirkko ja siinä on tilaa noin 1100 henkilölle ja se toimii myös tiekirkkona.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.20229°N, 21.73148°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304877) ja kohde (200440) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Eurajoen kirkko (Q5400289) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Yli-intendentinvirasto
  • Lataa kuva
    Irjanteen kylä

    Irjanteen kylässä on säilynyt tiivis ja monipuolinen rakennusryhmä Eurajoen ja vanhan maantien risteyksessä kosken partaalla, paikalla, joka vielä keskiajalla on ollut meren rannalla.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 271 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Irjanteen kylä (Q30506051) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Irjanteen kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Irjanteen kylä.

    Irjanteen kirkko on Eurajoen seurakunnan kirkko Eurajoen Irjanteen kylässä. Kirkko on rakennettu vuonna 1731, sen rakentamisesta vastasi Kaarle Killainen. Kirkko edustaa tyypillistä lounaissuomalaista pitkäkirkkotyyppiä. Sen suorakaiteen muotoisen runkohuoneen keskikohdalta erkanevat runkohuonetta matalammat eteinen ja sakaristo. Runkohuoneen sisäkatteena on puinen holvaus. Kirkko on Satakunnan vanhin puukirkko. Puinen kirkko sijaitsee tiiviissä rakennusryhmässä Eurajoessa olevan kosken partaalla ja on jo kolmas kirkko samalla paikalla. Samaan rakennusryhmään kirkon kanssa kuuluvat sipulikupolinen kellotapuli vuodelta 1758 ja kotiseutumuseona toimiva lainamakasiini vuodelta 1833. Kellotapulissa on kaksi kelloa, jotka ovat vuosilta 1741 ja 1794. Kirkko on osa Irjanteen kylän valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Kirkossa ei ole urkuja eikä lämmitystä. Alttaritaulu on nimeltään Ehtoollisen asettaminen ja sen tekijä on tuntematon.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.2425°N, 21.78711°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304878) ja kohde (200441) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Irjanteen kirkko (Q18662911) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Laitakarin hylky

    hylky Luvian sisäsaaristossa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.34266°N, 21.56282°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1719 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Laitakarin hylky (Q18660442) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Liinmaan linna

    Liinmaan linna oli keskiaikainen linna Satakunnassa Eurajoella. Linnassa oli kaksinkertainen valli ja niiden välissä vallihauta. Linna jäi käytöstä viimeistään 1400-luvun kuluessa. Vreghdenborch-nimi tulee todennäköisesti linnan rakennuttajana toimineesta saksalaisesta ylimyksestä Didrich Vereggrestä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.21797°N, 21.60884°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 51010006 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Liinmaan linna (Q6546966) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Luvian hautausmaan kappeli
    Luvian hautausmaan kappeli

    siunauskappeli Eurajoella

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.35951°N, 21.62828°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (310499) ja kohde (203679) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Luvian hautausmaan kappeli (Q55078414) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Antti Hakola
  • Lataa kuva
    Luvian kirkonkylä

    Luvian kirkonkylä on maisemaltaan, rakenteeltaan ja rakennuskannaltaan edustava rannikon kirkonkylä. Kuivatetun merenlahden koillisrannan harjanteella kulkevan raitin varrella olevat Hanninkylä, Löytty ja Väipäreenkylä muodostavat nykyisen Luvian kirkonkylän.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4052 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Luvian kirkonkylä (Q30690247) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Luvian kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Luvian kirkonkylä.

    Luvian kirkko Eurajoen Luvialla on rakennettu vuosina 1908–1910. Josef Stenbäckin suunnitteleman kirkon materiaalina on käytetty punaista hiekkakiveä, jota saatiin Luvian Knapernummelta.lähde? Se rakennettiin nykyisen kappelin paikalla sijainneen vuonna 1748 valmistuneen puukirkon tilalle.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.36167°N, 21.62547°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304915) ja kohde (200478) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Luvian kirkko (Q10571092) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Josef Stenbäck
  • Lataa kuva
    Luvian saariston kalastajatilat

    Luvian rikkonaisessa, useista saarista ja luodoista muodostuvassa ulko- ja sisäsaaristossa on säilynyt arvokkaita kalastuselinkeinoon liittyviä entisiä kalastustiloja ja kalastajakulttuurista kertovaa rakennuskantaa, vaikka ympäristö ja elinkeinot ovatkin muuttuneet.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4124 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Luvian saariston kalastajatilat (Q30505677) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Museosilta

    Museosilta on silta, joka on suojeltu esimerkiksi Suomessa rakennussuojelulain perusteella. Tieosuudet voivat olla edelleen käytössä tai jääneet pois käytöstä.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4845 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Museosilta (Q11883461) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Lapijoen silta
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Museosilta.

    Lapijoen silta Eurajoella on vuonna 1883 valmistunut kivinen kolmiaukkoinen holvisilta. Silta sijaitsee Taipaleen kylässä Lapijoen taajamassa vanhalla siltapaikalla. 1950-luvulle asti sillan ylitti valtatie 8. Vuonna 1982 museosillaksi otettu silta on rakennettu vuosina 1882–1883 karkeamuotoisista kivistä niin sanottuna kylmämuurina, eli kivien sovituksessa ei ole käytetty laastia. Sillan rakentaja torppari Isak Pienessuo antoi työlleen vaaditun kahden vuoden takuun sijasta kymmenen vuoden takuun.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.17425°N, 21.65108°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lapijoen silta (Q18346736) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Panelianlahti

    Panelianlahti oli Pohjanlahdella nykyisten Euran ja Eurajoen kuntien alueella sijainnut muinainen merenlahti. Tänä päivänä sen paikalla on laaja Panelian kylän länsipuolella levittäytyvä viljelysaukea.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.22383°N, 21.94588°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Panelianlahti (Q11886597) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Peränkylä

    Peränkylä on ainutlaatuinen merenlahden vanha kylä, jonka maisemaan ja elinkeinorakenteeseen laajan merenlahden kuivattaminen 1900-luvulla on voimakkaasti vaikuttanut. Luvianlahden rannoille syntyi keskiajalla useita kyliä.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1983 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Peränkylä (Q30560525) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Säpin majakkayhteisö ja luotsiasema

    Säpin luotsi- ja majakkasaaren rakennukset muodostavat hyvin säilyneen ja monipuolisen merenkulun historiaan liittyvän rakennuskokonaisuuden. Säppi on pyöreä, pieni metsäinen saari noin 14 kilometriä kaakkoon Porin Mäntyluodon ja Reposaaren satamista.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4992 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Säpin majakkayhteisö ja luotsiasema (Q30506453) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Säpin majakka
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Säpin majakkayhteisö ja luotsiasema.

    Säpin majakka sijaitsee metsäisellä Säpin saarella Porin edustalla. Saari on Eurajoen kunnan Luvian alueella. Majakka valmistui 1873 ja sen on suunnitellut arkkitehti Axel Hampus Dahlström. Majakan 28 metriä korkea tiilitorni on kalkittu valkoiseksi. Vuonna 1930 tornia vahvistettiin 15 cm:n paksuisella teräsbetonikuorella. Majakka automatisoitiin vuonna 1962.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.47733°N, 21.34767°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Säpin majakka (Q17497139) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Vuojoen kartano

    Vuojoen kartano sijaitsee Eurajoen kunnassa Eurajoen rannalla. Kartano oli aikoinaan Satakunnan suurimpia maatiloja. Se perustettiin vuonna 1626 ja sen ensimmäinen isäntä oli Gottfrid von Falkenberg, joka myöhemmin sai Laitilasta Palttilan kartanon. Myöhempiä omistajia olivat sotamarsalkka Åke Tott ja hänen leskensä kreivitär Kristina Brahe, Wachtmeisterin, von Fersenin, Klinckowströmin ja vuoteen 1911 saakka Björkenheimin suvut. Tämän jälkeen kartanon maista muodostettiin yli 200 maatilaa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.21778°N, 21.67306°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 38 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Vuojoen kartano (Q5400520) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Harjavalta

    Harjavalta Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Emil Cedercreutzin museo

    Emil Cedercreutzin museo on Harjavallan Merstolassa sijaitseva taide- ja kulttuurihistoriallinen museo. Se muodostuu kuvanveistäjä Emil Cedercreutzin vuonna 1914 Kokemäenjoen rannalle rakennuttamasta Taiteilijakoti Harjulasta ateljeineen, kahdesta Maahengen temppeli -nimisestä museorakennuksesta sekä museon taidekokoelmista.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.29444°N, 22.18778°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 3927 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Emil Cedercreutzin museo (Q11857752) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Harjavallan vanha kirkko

    Harjavallan vanha kirkko on Harjavallassa sijatseva puukirkko. Paikalle rakennettiin vuonna 1750 lounaissuomalaista tyyppiä edustanut pitkäkirkko, joka purettiin ja rakennettiin uudelleen nykyiseen muotoonsa vuonna 1870. Tuolloin kirkkoon lisättiin myös torni. Oletettavasti samalla paikalla on sijainnut myös tätä vanhempi, noin vuonna 1670 rakennettu kappelikirkko.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.31678°N, 22.14909°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304881) ja kohde (200444) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Harjavallan vanha kirkko (Q11861541) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Georg Theodor Chiewitz
  • Lataa kuva
    Huovintie

    Huovintie on Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa kulkeva historiallinen maantie. Se on yhdessä Hämeen Härkätien kanssa Suomen vanhimpia maanteitä. Huovintien arvellaan olevan peräisin jo esihistorialliselta ajalta 800-luvulta, jolloin sitä käytettiin erä- ja kaupparetkillä. Se yhdisti alun perin keskenään Kokemäenjoen suun sekä Pyhäjärven seudun ja Aurajoen latvan asutusalueet.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1597 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Huovintie (Q18659193) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kaunismäki A ja B

    pronssikautinen röykkiökalmisto, kivikautinen asuinpaikka Harjavallassa Satakunnassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.30295°N, 22.01524°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 79010001 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kaunismäki A ja B (Q31029338) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Lammaistenlahden kulttuurimaisema

    Lammaistenlahden arvokas kulttuurimaisema muodostuu Kokemäenjoen kapeikossa sijaitsevan kosken pohjoisrannalla olevan Pirilän kylän vanhasta asutuksesta, eteläpuolella olevista Huovintiestä, Torttilan ja Lammaisten kylän talonpoikaistaloista sekä kosken kahlinneesta voimalaitoksesta.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1613 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lammaistenlahden kulttuurimaisema (Q30690147) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Harjavallan voimalaitos
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Lammaistenlahden kulttuurimaisema.

    Harjavallan vesivoimalaitos sijaitsee Kokemäenjoessa entisen Lammaistenkosken kohdalla Harjavallan ja Nakkilan kunnan rajalla. Voimalaitoksen pudotuskorkeus on 26,4 metriä ja nettosähköteho yhteensä 105 megawattia, mikä tekee siitä yhden Etelä-Suomen tehokkaimmista vesivoimalaitoksista.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.3375°N, 22.11361°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Harjavallan voimalaitos (Q11861542) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Matinharju

    Matinharju on Harjavallan Hiittenharjulla sijaitseva muinaisjäännös, joka käsittää neljä Skandinavian pronssikauden hautaröykkiötä. Ne ovat aivan Hiittenharjun harjumuodostuman itäpään koillisrinteessä valtatie 2:n tuntumassa. Matinharjun röykkiöitä on pidetty ulkonäöltään poikkeuksellisen komeina ja 1800-luvulla niitä kutsuttiin "Pohjolan pyramideiksi".

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.28487°N, 22.17416°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 79010016 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Matinharju (Q21016752) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Satalinnan sairaala

    Satalinnan sairaala on Harjavallan toimiva sairaala, joka sijaitsee Pirilän kaupunginosassa noin seitsemän kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Nakkilan keskustaan sairaalasta on matkaa myös noin seitsemän ja Porin keskustaan noin 20 kilometriä. Alun perin keuhkotautiparantolaksi vuonna 1925 valmistuneessa sairaalassa on nykyään Satakunnan sairaanhoitopiirin fysiatrisen kuntoutuksen palveluja, toimintaterapiaa sekä päiväkuntoutusta. Satalinnassa toimii kuusi osastoa: vaativan kuntoutuksen vuode- ja päiväosastot kuntoutustutkimus-, kipu- ja apuvälinepoliklinikat sekä apuvälinepalveluyksikkö.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.34351°N, 22.08933°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 2227 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Satalinnan sairaala (Q18661880) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Honkajoki

    Honkajoki Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Honkajoen kirkko

    Honkajoen kirkko on vuonna 1804 rakennettu päätytornillinen, tasavartinen ja puurakenteinen ristikirkko, johon liittyy kolminivelinen torni. Kirkko edustaa arkkitehtuuriltaan kansanomaista puurakentamista jonka muotokielessä on vaikutteita klassismista. Kirkon rakentamisesta vastasi ilmajokinen tunnettu kirkonrakentaja Salomon Köhlström. Kirkko valmistui vuonna 1812 Sisustus on monivärinen, mikä on hyvä esimerkki 1800-luvun puolivälissä voimissaan olleesta ammattikuntalaitoksen ylläpitämästä koristetaiteesta. Kirkko rakennettiin alun perin Ikaalisten saarnahuoneeksi.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.99279°N, 22.2645°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305223) ja kohde (200786) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Honkajoen kirkko (Q11863591) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Salomon Köhlström
  • Lataa kuva

    Myllyluoman kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Honkajoella Lauhalankylässä lähellä Kauhajoen rajaa. Asuinpaikan rantakorkeus on 115 m merenpinnasta. Tämän perusteella Myllyluoman kivikautisella asuinpaikalla asuttiin 6000-6500 eaa. Silloin se sijaitsi Ancylusjärven pienen lahden itärannalla.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.10298°N, 22.25695°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 99010003 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Myllyluoman kivikautinen asuinpaikka (Q21043885) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Huittinen

    Huittinen Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.

    Halkivahankivi on vanha Satakunnassa sijaitseva Huittisten, Kokemäen ja Köyliön pitäjien rajakivi. Asiakirjoissa siitä on ensimmäinen maininta vuonna 1486. Kivi on aivan Valtatie 12:n vieressä, noin viisi kilometriä Valtatie 2:n risteyksestä Rauman suuntaan. Sen kohdalla on levähdysalue sekä Huittisten opaskartta. Halkivahankiveen on kiinnitetty pronssinen muistolaatta.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.17078°N, 22.48026°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1000013345 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Halkivahankivi (Q24560333) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Huittisten kirkko ja sen ympäristö

    Huittisten myöhäiskeskiaikainen kivikirkko ympäristöineen edustaa entisen suurpitäjän kulkuväylien risteykseen syntynyttä näyttävää historiallista keskustaa.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1486 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Huittisten kirkko ja sen ympäristö (Q31163696) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Huittisten kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Huittisten kirkko ja sen ympäristö.

    Huittisten kirkko on alun perin keskiaikainen kivikirkko, joka sijaitsee Huittisten keskustassa. Kivikirkko rakennettiin todennäköisesti noin vuonna 1500.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.18064°N, 22.69283°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304884) ja kohde (200447) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Huittisten kirkko (Q17486290) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Huittisten museo
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Huittisten kirkko ja sen ympäristö.

    Huittisten museo on kulttuurihistoriallinen museo Satakunnan maakunnassa Huittisissa. Se sijaitsee Lauttakylässä vanhassa kivimakasiinissa aivan Huittisten keskiaikaisen kirkon vieressä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.18°N, 22.69333°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Huittisten museo (Q11863764) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Hurri

    asuintalo Huittisissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.15123°N, 22.68984°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306753) ja kohde (201146) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hurri (Q55021663) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Nanhia

    Nanhian kylän ja Sammun kylän Takkulan ratsutilan perinteinen rakennuskanta on säilynyt hyvin.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1975 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Nanhia (Q30141687) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Punkalaitumenjoen kylä- ja viljelymaisema

    Punkalaitumenjoen varren koskipaikkoihin keskittyneet kylät muodostavat yhdessä joenrantapeltojen, jokea mutkitellen seurailevan vanhan maantien ja siltojen kanssa edustavan ja harmonisen kokonaisuuden.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4542 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Punkalaitumenjoen kylä- ja viljelymaisema (Q30506079) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Raijalan kylä

    Raijala on keskiaikaisperäinen kylä, jonka talot ovat keskittyneet vanhalle kylätontille.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1976 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Raijalan kylä (Q30690172) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Räätikäsvuori

    Räätikäsvuori on Satakunnassa Huittisten Sampun kylässä sijaitseva linnavuori.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.22367°N, 22.69563°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 102010015 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Räätikäsvuori (Q18661798) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Vampulan kirkko

    Vampulan kirkko on Vampulan kappeliseurakunnan kirkkorakennus Huittisten kaupunkiin nykyään kuuluvassa Vampulassa, Sallilan kylässä Loimijoen länsirannalla. Kirkko on pohjamuodoltaan erivartinen länsitornillinen ristikirkko. Nikkarityylinen kirkko on valmistunut 1894 ja se on seurakunnan neljäs puukirkko. Kirkko on rakennettu edellisen kirkon paikalle.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.02461°N, 22.70081°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304978) ja kohde (200541) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Vampulan kirkko (Q18662688) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Helge Rancken
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Jämijärvi

    Jämijärvi Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Hämeenkankaan- ja Kyrönkankaantie

    Satakunnassa Kyrönkankaantienä, Pirkanmaalla Hämeenkankaantienä ja Pohjanmaalla Pohjankankaantienä tunnettu tie on yksi Suomen keskiaikaisista pääteistä ja ainoa kesäaikaan kuljettavissa ollut reitti Satakunnasta ja Hämeestä Pohjanmaalle.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4050 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hämeenkankaan- ja Kyrönkankaantie (Q30510347) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Jämijärven kirkko

    Jämijärven kirkko on vuosina 1859–1860 rakennettu uusgoottilainen kirkkorakennus Jämijärvellä. Kirkko on muodoltaan tornillinen, tasavartinen ristikirkko ja sen on suunnitellut arkkitehti Georg Theodor von Chiewitz. Alttaritaulun on maalannut Felix Frang vuonna 1897. Urut ovat vuodelta 1929.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.81702°N, 22.69623°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304998) ja kohde (200561) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Jämijärven kirkko (Q11868320) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Georg Theodor Chiewitz
  • Lataa kuva
    Uhrilähde

    Uhrilähde on Hämeenkankaan harjujaksoon liittyvä lähde Jämijärvellä Satakunnan maakunnassa. Sen pohjassa on useita lähteensilmiä, joista pohjavesi kumpuaa pyörteinä. Kasvilajeista esiintyvät kevätlinnunsilmä ja lähdesara. Lähde liittyy alueen geologiaa esittelevään Hämeenkankaan itäosan luontopolkuverkostoon. Lähteelle on esteetön pääsy. Samaan polkuverkostoon liittyy myös läheinen Kylmämyllynlähde.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.78103°N, 22.75942°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1000013346 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Uhrilähde (Q26723814) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Kankaanpää

    Kankaanpää Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Hämeenkankaan- ja Kyrönkankaantie

    Satakunnassa Kyrönkankaantienä, Pirkanmaalla Hämeenkankaantienä ja Pohjanmaalla Pohjankankaantienä tunnettu tie on yksi Suomen keskiaikaisista pääteistä ja ainoa kesäaikaan kuljettavissa ollut reitti Satakunnasta ja Hämeestä Pohjanmaalle.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4050 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hämeenkankaan- ja Kyrönkankaantie (Q30510347) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Niinisalon varuskunta

    Niinisalon varuskunta on Kankaanpään Niinisalon kylässä toimiva varuskunta, jossa toimi ennen Tykistöprikaati ja nykyisin Porin prikaatin Niinisalon toimipiste. Varuskuntaan kuului itsenäisenä yksikkönä vuoden 2012 loppuun myös Koeampumalaitos. Varuskunnan yhteydessä toimii varuskuntakerho. Varuskunta on Kankaanpään toiseksi suurin työnantaja kaupungin jälkeen.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.83611°N, 22.46944°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1437 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Niinisalon varuskunta (Q11884429) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Ruokojärven kulttuurimaisema

    Ruokojärven kulttuurimaisema edustaa Satakunnan vanhoille erämaille syntynyttä vanhinta talonpoikaisasutusta, josta on muodostunut kirkonkylän keskus. Ruokojärven itärannalla oleva Kankaanpään Alakylä on säilyttänyt vanhan agraarikylän ilmeen aivan uuden kaupunkirakenteen vierustalla.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4051 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Ruokojärven kulttuurimaisema (Q30505998) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kankaanpään kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Ruokojärven kulttuurimaisema.

    Kankaanpään kirkko on vuonna 1839 käyttöön vihitty päätytornillinen, puurakenteinen ja sisäviisteinen ristikirkko Kankaanpäässä. Kirkko edustaa uusklassismia tyylisuunnaltaan. Kirkon suunnitteli saksalainen arkkitehti Carl Ludvig Engel. Istumapaikkoja kirkossa on noin 1 000.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.79886°N, 22.4024°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304886) ja kohde (200449) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kankaanpään kirkko (Q11869605) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Rakennushallitus, Carl Ludvig Engel
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Karvia

    Karvia Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Hämeenkankaan- ja Kyrönkankaantie

    Satakunnassa Kyrönkankaantienä, Pirkanmaalla Hämeenkankaantienä ja Pohjanmaalla Pohjankankaantienä tunnettu tie on yksi Suomen keskiaikaisista pääteistä ja ainoa kesäaikaan kuljettavissa ollut reitti Satakunnasta ja Hämeestä Pohjanmaalle.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4050 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hämeenkankaan- ja Kyrönkankaantie (Q30510347) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Karvian kirkko

    Karvian kirkko on Karviassa sijaitseva jalasjärveläisen Salomon Köhlström-Köykän rakennuttama puukirkko. Karvian kirkon rakentaminen aloitettiin vuonna 1789. Se valmistui vajaassa kymmenessä vuodessa vuonna 1798 ja vihittiin käyttöön 1799. Kirkon vieressä sijaitseva kellotapuli valmistui vuonna 1806. Tamperelaisen Carl Gabriel Diederichsin tekemät seinämaalaukset ja alttaritaulu ”Jeesus Getsemanessa” ovat vuodelta 1843. Tapulin edessä on perinteinen vaivaisukko.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.13514°N, 22.5607°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (305233) ja kohde (200796) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Karvian kirkko (Q6373774) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Salomon Köhlström
  • Lataa kuva
    Karviankylä

    Karviankylä edustaa pitäjän vanhinta kyläasutusta, ja sen rakennuskanta antaa hyvän kuvan pohjoissatakuntalaisesta talonpoikaisesta rakennustavasta.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1977 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Karviankylä (Q30560348) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Korpiniemen kämppä

    maja Karvialla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.23657°N, 22.82582°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303791) ja kohde (200139) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Korpiniemen kämppä (Q55078433) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kyrön skanssi oli 1630-luvulla nykyisen Karvian Kantin kylän alueelle perustettu varustus. Alun perin se perustettiin maalinnakkeena 1597 kuningas Sigismundin käskystä, jolloin Klaus Fleming rakennutti paikalle ampumahaudat ja kaksi tykkipatteria. Niiden oli tarkoitus suojella Varsinais-Suomea Pohjanmaan talonpoikaiskapinaa vastaan. Toinen Flemingin rakennuttamista tykkipattereista eli reduteista on edelleen maastosta tunnistettavissa ja se on luokiteltu historiallisen ajan kiinteäksi muinaisjäännökseksi.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.07281°N, 22.49826°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1000013382 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kyrön skanssi (Q10551572) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Pantin kivikautinen asuinpaikka sijaitsee Karvian Kirkonkylässä, noin 2,3 km Karvian kirkosta luoteeseen. Pantin kivikautinen asuinpaikka on ajoitettu varhaismesoliittiselle aikakaudelle sijaintikorkeutensa perusteella. Asuinpaikka lienee sijainnut Ancylusjärven saaressa, joka nykyisin tunnetaan Pohjankankaana. Myöhemmin maan noustessa saari kuroutui kiinni mantereeseen. Asuinpaikka on todennäköisesti ollut käytössä noin 7500-7700 eaa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 62.15101°N, 22.53407°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 230010006 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pantin kivikautinen asuinpaikka (Q20920233) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Kokemäki

    Kokemäki Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Huovintie

    Huovintie on Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa kulkeva historiallinen maantie. Se on yhdessä Hämeen Härkätien kanssa Suomen vanhimpia maanteitä. Huovintien arvellaan olevan peräisin jo esihistorialliselta ajalta 800-luvulta, jolloin sitä käytettiin erä- ja kaupparetkillä. Se yhdisti alun perin keskenään Kokemäenjoen suun sekä Pyhäjärven seudun ja Aurajoen latvan asutusalueet.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1597 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Huovintie (Q18659193) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kauvatsan kirkonseutu

    Sääksjärvestä Kokemäenjokeen laskevan viljavan Kauvatsajoen varrella kohoavalla Kauvatsan kirkonmäellä on yhtenäinen ryhmä pitäjän hallintoon 1900-luvun alussa kuuluneita rakennuksia.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1979 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kauvatsan kirkonseutu (Q30505955) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kauvatsan kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kauvatsan kirkonseutu.

    Kauvatsan kirkko sijaitsee Kokemäellä entisen Kauvatsan kunnan alueella. Vuonna 1879 valmistunut kirkko kuuluu nykyään Kokemäen seurakunnalle, johon Kauvatsan seurakunta yhdistettiin 2007. Puurakenteisen kirkon on suunnitellut Turun ja Porin läänin lääninarkkitehti C. J. von Heideken.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.33678°N, 22.50359°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304891) ja kohde (200454) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kauvatsan kirkko (Q11870670) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Carl Johan von Heideken
  • Lataa kuva
    Kokemäen kirkonseutu

    Kokemäenjoen etelärannalla sijaitseva Kokemäen kirkonkylä, Tulkkila, on säilyttänyt kirkon ympäristössä pitkälti perinteisen, 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alkupuolella syntyneen, koulujen sekä kauppa- ja asuinrakennusten muodostaman kirkonkyläluonteen.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1487 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kokemäen kirkonseutu (Q30505954) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kokemäen kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kokemäen kirkonseutu.

    Kokemäen kirkko eli Kustaa III:n kirkko on Kokemäen kaupungin keskustaajamassa Tulkkilassa sijaitseva hallitsija Kustaa III:n mukaan nimetty evankelisluterilainen ristikirkko. Mäelle rakennettu kirkko on valmistunut vuonna 1786. Sen vieressä on myös hautausmaa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.25797°N, 22.35197°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304898) ja kohde (200461) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kokemäen kirkko (Q11872132) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Yli-intendentinvirasto, Carl Fredrik Adelcrantz, Johan Schytt
  • Lataa kuva
    Kokemäen sakaristo
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kokemäen kirkonseutu.

    Kokemäen sakaristo on keskiaikainen kivisakaristo, joka sijaitsee Kokemäellä. Keskiaikaisesta kivikirkkohankkeesta toteutui vain sakaristo, joka tutkija Markkus Hiekkasen mukaan rakennettiin todennäköisesti noin vuosina 1500–1540 tai mahdollisesti 1540–1560. Myöhemmin paikalle rakennettiin kaksi puukirkkoa, joista myöhäisempi Pyhän Marian kirkko purettiin vuonna 1850.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.26078°N, 22.35586°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kokemäen sakaristo (Q18661828) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Tulkkilan silta
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kokemäen kirkonseutu.

    Tulkkilan silta on teräsbetoninen museosilta Kokemäellä. Se ylittää Kokemäenjoen kirkonkylän (Tulkkilan) kohdalla. Kokemäen kirkonseutu sisältyy Museoviraston inventoimiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Silta valmistui vuonna 1918, ja siitä tuli museosilta vuonna 1982.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.25975°N, 22.35564°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Tulkkilan silta (Q18293875) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kokemäen rautatieasema

    Kokemäen rautatieasema on Suomen rataverkolla sijaitseva rautatieasema, joka sijaitsee Kokemäen kaupungissa Satakunnassa. Asemalta on henkilöliikennettä Poriin ja Tampereelle. Aiemmin oli Peipohjan lisäksi erikseen vielä Kokemäen asema lähempänä keskustaa, kolme kilometriä Peipohjasta Tampereen suuntaan, mutta se lakkautettiin vuonna 1984, jolloin Peipohjan aseman nimi muutettiin Kokemäen asemaksi. Vanha Kokemäen asemarakennus on purettu.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.25444°N, 22.30333°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (200340) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4230 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kokemäen rautatieasema (Q11872137) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Peipohjan asemapäällikön talo
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kokemäen rautatieasema.

    asemapäällikön talo Kokemäellä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.25502°N, 22.30159°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303969) ja kohde Kokemäen rautatieasema (200340) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Peipohjan asemapäällikön talo (Q55594865) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Bruno Granholm
  • Lataa kuva
    Peipohjan asuinkasarmi
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kokemäen rautatieasema.

    asuinkasarmi Kokemäellä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.25596°N, 22.29853°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304115) ja kohde Kokemäen rautatieasema (200340) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Peipohjan asuinkasarmi (Q55595016) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Peipohjan kaksoisvahtitupa 1
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kokemäen rautatieasema.

    vahtitupa Kokemäellä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.2553°N, 22.30021°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304028) ja kohde Kokemäen rautatieasema (200340) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Peipohjan kaksoisvahtitupa 1 (Q55595604) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Peipohjan kellari 1
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kokemäen rautatieasema.

    talouskellari Kokemäellä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.25624°N, 22.29918°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304272) ja kohde Kokemäen rautatieasema (200340) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Peipohjan kellari 1 (Q55598518) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Peipohjan kellari 2
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kokemäen rautatieasema.

    talouskellari Kokemäellä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.25463°N, 22.30382°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304305) ja kohde Kokemäen rautatieasema (200340) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Peipohjan kellari 2 (Q55598520) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Peipohjan kellari 3
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kokemäen rautatieasema.

    talouskellari Kokemäellä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.25536°N, 22.30077°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304306) ja kohde Kokemäen rautatieasema (200340) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Peipohjan kellari 3 (Q55598521) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Peipohjan kellari 4
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kokemäen rautatieasema.

    talouskellari Kokemäellä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.25614°N, 22.29825°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304307) ja kohde Kokemäen rautatieasema (200340) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Peipohjan kellari 4 (Q55598522) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Peipohjan liiteri 1
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kokemäen rautatieasema.

    liiteri Kokemäellä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.25619°N, 22.29859°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304416) ja kohde Kokemäen rautatieasema (200340) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Peipohjan liiteri 1 (Q55596486) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Peipohjan liiteri 2
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kokemäen rautatieasema.

    liiteri Kokemäellä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.25621°N, 22.29888°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304417) ja kohde Kokemäen rautatieasema (200340) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Peipohjan liiteri 2 (Q55596487) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Peipohjan liiteri 3
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kokemäen rautatieasema.

    liiteri Kokemäellä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.25542°N, 22.30055°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304464) ja kohde Kokemäen rautatieasema (200340) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Peipohjan liiteri 3 (Q55596489) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Peipohjan liiteri 4
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kokemäen rautatieasema.

    liiteri Kokemäellä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.25603°N, 22.29936°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304465) ja kohde Kokemäen rautatieasema (200340) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Peipohjan liiteri 4 (Q55596504) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Peipohjan liiteri 5
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kokemäen rautatieasema.

    liiteri Kokemäellä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.25505°N, 22.30213°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304494) ja kohde Kokemäen rautatieasema (200340) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Peipohjan liiteri 5 (Q55596505) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Peipohjan navetta 1
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kokemäen rautatieasema.

    kivinavetta Kokemäellä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.25609°N, 22.29792°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304351) ja kohde Kokemäen rautatieasema (200340) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Peipohjan navetta 1 (Q55597171) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Peipohjan navetta 2
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kokemäen rautatieasema.

    kivinavetta Kokemäellä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.25525°N, 22.30129°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304360) ja kohde Kokemäen rautatieasema (200340) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Peipohjan navetta 2 (Q55597173) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Peipohjan navetta 3
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kokemäen rautatieasema.

    kivinavetta Kokemäellä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.2555°N, 22.30023°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304361) ja kohde Kokemäen rautatieasema (200340) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Peipohjan navetta 3 (Q55597174) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Peipohjan rautatieasema
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kokemäen rautatieasema.

    asemarakennus Kokemäellä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.2544°N, 22.30349°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303145) ja kohde Kokemäen rautatieasema (200340) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Peipohjan rautatieasema (Q55594936) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Peipohjan sauna
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kokemäen rautatieasema.

    saunarakennus Kokemäellä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.25569°N, 22.29957°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304562) ja kohde Kokemäen rautatieasema (200340) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Peipohjan sauna (Q55598165) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Peipohjan tavaramakasiini
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kokemäen rautatieasema.

    varastorakennus Kokemäellä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.25454°N, 22.3027°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304181) ja kohde Kokemäen rautatieasema (200340) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Peipohjan tavaramakasiini (Q55599095) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Peipohjan veturitalli
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kokemäen rautatieasema.

    veturitalli Kokemäellä

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.25607°N, 22.29707°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304229) ja kohde Kokemäen rautatieasema (200340) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Peipohjan veturitalli (Q55599631) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kokemäenkartanon historiallinen maisema

    Kokemäenkartanon historiallisessa maisemassa on poikkeuksellista ajallista syvyyttä.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 3992 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kokemäenkartanon historiallinen maisema (Q30505794) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Isoluoto
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kokemäenkartanon historiallinen maisema.

    Koskenkylän Isoluoto on Kokemäellä Kokemäenjoessa sijaitseva saari, joka on mainittu Kokemäenkartanon historiallisissa yhteyksissä. Isoluoto on yksi mahdollinen ehdokas keskiaikaiselle Aborchin linnalle.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.2648°N, 22.32492°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Isoluoto (Q25461957) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kokemäen linna
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kokemäenkartanon historiallinen maisema.

    Kokemäen linna oli keskiaikainen, vuonna 1367 purettu linna Satakunnassa Kokemäellä. Se sijaitsi Linnaluodolla Kokemäenjoessa, noin kilometrin Kokemäenkartanosta luoteeseen. Luodolta on 1800-luvulla tehdyissä kaivauksissa löydetty myöhäisrautakaudelle ja varhaiskeskiajalle ajoitettua esineistöä. Tutkijat ovat tehneet luodolla neljä inventointia, mutteivät varsinaisia tutkimuksia 1800-luvun lopun kaivauksia lukuun ottamatta.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.27439°N, 22.30266°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 271010037 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kokemäen linna (Q11872134) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kokemäenkartanon historiallinen maisema.

    Kokemäenkartano on Satakunnassa Kokemäellä sijaitseva kartano. Se on entinen kuninkaankartano, joka oli aikoinaan Kokemäenkartanon linnaläänin hallintokeskuksena.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.26639°N, 22.31889°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kokemäenkartano (Q11872144) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Linnanluoto
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kokemäenkartanon historiallinen maisema.

    Harolan linnaluoto (Linnanluoto) on saari Kokemäenjoen Huovoon koskessa. Se sijaitsee Harolan kylässä noin viisi kilometriä Kokemäen keskustasta joen yläjuoksulle päin. Noin sata metriä Harolan linnaluodosta pohjoiseen on Harolanluoto. Kauempana alajuoksulla sijaitsee Kokemäen linnaluoto, jolla sijaitsi keskiaikainen Kokemäen linna.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.27715°N, 22.38473°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 271010010 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Linnanluoto (Q5399501) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Orjapaasi
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kokemäenkartanon historiallinen maisema.

    Orjapaasi on Kokemäen kaupungissa sijaitseva kallio. Villiön kylässä parin kilometrin päässä kaupungin keskustasta kohoava kallio nousee noin 30 metriä ympäröivää maastoa korkeammalle. Merenpinnasta sen huipun korkeus on 65 metriä. Orjapaaden laki on vanha näköalapaikka, josta avautuu maisema Kokemäenjoen halkomalle laajalle peltoaukealle.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.27714°N, 22.33076°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Orjapaasi (Q11885798) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Käräjämäki

    Käräjämäki on Satakunnassa Kokemäen keskustassa Vuolteen kylässä Kokemäenjoen rannalla oleva pieni kumpare, jossa sijaitsevat käräjäkivet ympyrään aseteltuina. Kivet eivät ole alkuperäisellä paikallaan, vaan ne palautti mäelle Kokemäen Nuorisoseura 1900-luvun alussa, ja ne aseteltiin sinne Euran Käräjämäen mallin mukaisesti.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.26182°N, 22.34733°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 271010023 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Käräjämäki (Q11874149) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Orjapaadenkallio

    pronssikautinen röykkiö Kokemäellä Satakunnassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.27687°N, 22.33195°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 271010036 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Orjapaadenkallio (Q31029340) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pispan asuinpaikka

    Pispan kivikautinen asuinpaikka on hyvin säilynyt ja löydöiltään rikas tyypilliseen kampakeraamiseen ja nuorakeraamiseen kauteen kuuluva kivikautinen asuinpaikka ja kalmisto, joka sijaitsee Satakunnan Kokemäellä Risten Säpilässä. Pispan löydöistä, ja erityisesti sen punamultahaudoista, on runsaasti mainitoja kirallisuudessa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.27482°N, 22.39671°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 271010016 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pispan asuinpaikka (Q18661346) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pyhän Henrikin saarnahuone ja sen historiallinen ympäristö

    Kokemäenjoen rannalla sijaitseva saarnahuone on vuosisatojen ajan liitetty Pyhään Henrikiin, katolisen ajan ainoaan paikalliseen pyhimykseen.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 960 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pyhän Henrikin saarnahuone ja sen historiallinen ympäristö (Q30510052) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pyhän Henrikin saarnahuone
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Pyhän Henrikin saarnahuone ja sen historiallinen ympäristö.

    Pyhän Henrikin saarnahuone on Kokemäellä Ylistaron kylässä sijaitseva keskiaikainen hirsiaitta, jossa perimätiedon mukaan Piispa Henrik saarnasi sekä vietti elämänsä viimeisen yön noin vuonna 1156. Vaikka tutkimus onkin osoittanut rakennuksen hirret vuosisatoja nuoremmiksi, se on silti tiettävästi Suomen vanhin säilynyt puurakennus. Rakentamisajankohta ja valmistumisvuosi eivät kuitenkaan ole tiedossa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.2575°N, 22.37167°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pyhän Henrikin saarnahuone (Q2108303) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Pehr Johan Gylich
  • Lataa kuva
    Teljä
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Pyhän Henrikin saarnahuone ja sen historiallinen ympäristö.

    Teljä oli perimätiedon mukaan Kokemäellä sijainnut rautakautinen muinaiskaupunki.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.2577°N, 22.3701°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 271010019 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Teljä (Q15122242) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Merikarvia

    Merikarvia Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Alakylä

    Merikarvianjoen alajuoksulle rakentunut Alakylä on sijainniltaan ja elinkeinoiltaan tyypillinen rannikon satakuntalaiskylä.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1984 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Alakylä (Q30185990) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kaddin kalastusmajat

    Kaddin kalastusmajat ovat ulkomerikalastuksen ja hylkeenpyynnin tukikohtia, jotka kuvastavat rannikkoseutujen harvinaiseksi käynyttä elinkeinomuotoa. Merikarvian merialueen Ouran saariryhmän pienillä eteläisillä Kaddin saarilla on säilynyt kahdeksan kalamajaa rantahuoneineen, laitureineen, siltoineen, verkkopuineen ja savustusuuneineen.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4035 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kaddin kalastusmajat (Q30505669) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Köörtilän kylä

    Köörtilä on yksi Satakunnan sahatoiminnalla, laivanrakennuksella ja purjehduksella vaurastuneista rantakylistä.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1985 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Köörtilän kylä (Q30560345) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Lankosken Isotalo

    päärakennus Merikarvialla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.81972°N, 21.65529°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306581) ja kohde (201067) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lankosken Isotalo (Q55028495) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Lankosken Isotalon holvirakenteinen kellari
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Lankosken Isotalo.

    talouskellari Merikarvialla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.81953°N, 21.65534°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306582) ja kohde Lankosken Isotalo (201067) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lankosken Isotalon holvirakenteinen kellari (Q55598426) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Lankosken Isotalon vaja
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Lankosken Isotalo.

    vaja Merikarvialla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.82015°N, 21.65595°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (306583) ja kohde Lankosken Isotalo (201067) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lankosken Isotalon vaja (Q55599414) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Lankosken kylä

    Lankoski on kylä ja Merikarvianjoen koski Merikarvialla Satakunnassa. Se sijaitsee aivan Valtatie 8:n ja Merikarvianjoen risteyskohdassa noin 40 kilometriä Porista pohjoiseen. Merikarvian kunnan keskustasta on Lankoskelle matkaa 15 kilometriä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.81267°N, 21.65993°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 95 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lankosken kylä (Q30607462) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Lankosken silta
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Lankosken kylä.

    Lankosken silta Lankosken kylässä Merikarvialla on kivinen holvisilta, joka on otettu museosillaksi vuonna 1987.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.8125°N, 21.66056°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lankosken silta (Q18346761) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Merikarvian kirkko

    Merikarvian kirkko on Merikarvian seurakunnan kirkko Merikarvian kunnassa. Merikarvian kirkko on yksi Suomen suurimmista kirkoista ja Pohjoismaiden suurin ympärivuotisessa käytössä oleva puukirkko. Kirkosta löytyy istumapaikkoja 2400–2500:lle hengelle. Kirkko on järjestyksessä neljäs, roomalais-katolinen kappeli mukaan lukien, kirkko samalla paikalla.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.85892°N, 21.5042°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304919) ja kohde (200482) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Merikarvian kirkko (Q10662006) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Trolssin kylä ja kiviaidat

    Lähellä merenrantaa, pienen Trolssinjoen varrelle perustetun Trolssin kylän erityispiirteenä ovat laajat kiviaidat, kivikasat sekä kaksi haltijakiveä. Trolssin kylän talot sijaitsevat vanhan, mutkittelevan kylätien molemmin puolin harvana nauhana.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1986 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Trolssin kylä ja kiviaidat (Q30506062) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Nakkila

    Nakkila Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Anolan kartano

    Anolan kartano on Nakkilassa Anolan kylässä sijaitseva kartano, joka on alun perin kuulunut Ulvilaan. Kokemäenjoen rannalla sijaitseva kartano on suurimmillaan käsittänyt noin 5 000 hehtaaria maata ja sen alue on ulottunut nykyiseltä Nakkilan ja Ulvilan kuntien rajalta Nakkilan Viikkalaan.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.38772°N, 22.00193°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 104 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Anolan kartano (Q11851829) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Anolan kartano.

    Kirkkosaari on kapea 1,5 kilometrin pituinen saari Kokemäenjoessa. Se sijaitsee Anolassa noin kaksi kilometriä Nakkilan keskustasta joen alajuoksulle päin. Kirkkosaari kuuluu kokonaisuudessaan Anolan kartanolle, jonka piha-alueelta johtaa saarelle silta.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.38671°N, 21.99669°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kirkkosaari (Nakkila) (Q11871724) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Huovintie

    Huovintie on Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa kulkeva historiallinen maantie. Se on yhdessä Hämeen Härkätien kanssa Suomen vanhimpia maanteitä. Huovintien arvellaan olevan peräisin jo esihistorialliselta ajalta 800-luvulta, jolloin sitä käytettiin erä- ja kaupparetkillä. Se yhdisti alun perin keskenään Kokemäenjoen suun sekä Pyhäjärven seudun ja Aurajoen latvan asutusalueet.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1597 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Huovintie (Q18659193) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    J.W. Suomisen nahkatehdas ja Koskilinna

    Suomisen nahkatehdas on teollisuushaaran tärkeä edustaja ja Koskilinna esimerkki monumentaalisista teollisuuden johtajistolle suunnittelluista asuinrakennuksista. Kokemäenjoen sivuhaaran, Tattaranjoen, varrella on J.W. Suomisen 1898 perustama nahkurinverstas, josta vuosien varrella on kasvanut yksi maamme merkittävimmistä nahkatehtaista.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4936 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta J.W. Suomisen nahkatehdas ja Koskilinna (Q30505583) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Lammaistenlahden kulttuurimaisema

    Lammaistenlahden arvokas kulttuurimaisema muodostuu Kokemäenjoen kapeikossa sijaitsevan kosken pohjoisrannalla olevan Pirilän kylän vanhasta asutuksesta, eteläpuolella olevista Huovintiestä, Torttilan ja Lammaisten kylän talonpoikaistaloista sekä kosken kahlinneesta voimalaitoksesta.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1613 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lammaistenlahden kulttuurimaisema (Q30690147) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Harjavallan voimalaitos
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Lammaistenlahden kulttuurimaisema.

    Harjavallan vesivoimalaitos sijaitsee Kokemäenjoessa entisen Lammaistenkosken kohdalla Harjavallan ja Nakkilan kunnan rajalla. Voimalaitoksen pudotuskorkeus on 26,4 metriä ja nettosähköteho yhteensä 105 megawattia, mikä tekee siitä yhden Etelä-Suomen tehokkaimmista vesivoimalaitoksista.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.3375°N, 22.11361°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Harjavallan voimalaitos (Q11861542) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Nakkilan kirkko ympäristöineen

    Nakkilan taajaman ja teollisuuslaitosten yläpuolelle mäenkumpareelta kohoava Nakkilan kirkko on varhainen funktionalistinen kirkko ja kuuluu myös kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosten valikoimaan.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1488 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Nakkilan kirkko ympäristöineen (Q30505853) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Nakkilan kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Nakkilan kirkko ympäristöineen.

    Nakkilan kirkko on vuonna 1937 valmistunut funktionalistinen kirkko, jonka on suunnitellut arkkitehti Erkki Huttunen. Se on Nakkilan tunnetuin nähtävyys, joka korkealla mäellä sijaitsevana erottuu maamerkkinä muun muassa läheiselle valtatie 2:lle. Nakkilan kirkko rakennettiin tehtailija J. W. Suomisen testamenttaamilla varoilla, ja se on tiettävästi Suomen ainoa yksityishenkilön rahoituksella valmistunut kirkko. Sen vieressä sijaitsee arkkitehti Juha Leiviskän suunnittelema seurakuntakoti, joka on rakennettu vuonna 1970.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.36778°N, 22.00389°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304928) ja kohde (200491) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Nakkilan kirkko (Q18662747) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Erkki Huttunen
  • Lataa kuva
    Rieskaronmäki

    Rieskaronmäki on Suomen tunnetuin Skandinavian pronssikauden asuinpaikka ja useiden hautaröykkiöiden muodostama kokonaisuus. Asuinpaikka sijaitsee Satakunnassa Nakkilan Kivialhossa. Asuinpaikalla harjoitettiin karjataloutta ja se muodosti siten maatilan, mikä on ainutlaatuinen Suomen pronssikauteen liittyvä löytö. Paikan on tutkinut 1960-luvun alussa Unto Salo. Asuinpaikkaa pidetään Skandinavian pronssikautisen väestön siirtolaisyhteisön perustamana ja se on ajoitettu pronssikauden loppupuolelle Monteliuksen periodille V eli 800–600 eaa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.41804°N, 22.04576°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 531010035 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Rieskaronmäki (Q11890680) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Selkäkankaan hautaröykkiöt

    Selkäkankaan hautaröykkiöt sijaitsevat Satakunnassa Nakkilan Viikkalassa. Röykkiöalue on matalalla harjanteella, josta on lounaaseen Kokemäenjoelle matkaa 2,1 kilometriä. Alueella sijaitsee neljä hautaröykkiötä, joista suurin on ajoitettu lähinnä sen koon perusteella varhaispronssikaudelle. Muut röykkiöt ovat todennäköisesti myöhäisempiä, jolloin Selkäkankaan alueen muinaisjäännökset ajoittuvat noin 1500–1100 eaa.. Suurin röykkiöistä on niin sanottu muurilatomus, joka on yksi Suomen suurimpia hautaröykkiöitä. Se ajoittuu noin 1300 eaa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.3888°N, 22.04141°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 531010027 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Selkäkankaan hautaröykkiöt (Q55386820) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Pomarkku

    Pomarkku Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Pomarkun kirkonkylä

    Pomarkun kirkonkylä on raitin varteen keskittynyt ja rakenteeltaan säilynyt.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1528 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pomarkun kirkonkylä (Q30689903) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pomarkun kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Pomarkun kirkonkylä.

    Pomarkun kirkko rakennettiin vuosina 1914–1921 Ilmari Launiksen tekemien suunnitelmien pohjalta. Alun perin seurakunta tilasi suunnitelmat uudeksi kirkoksi arkkitehti Josef Stenbäckiltä, mutta myöhemmin seurakunta päätyi hylkäämään hänen suunnitelmansa ja valitsi arkkitehtiylioppilas Launiksen suunnitelmat. Kirkko edustaa tyyliltään myöhäistä kansallisromantiikkaa ja on alttarifreskoa ja runsaita koristemaalauksia myöten yhtenäinen kokonaisuus.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.69287°N, 22.01089°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1528 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pomarkun kirkko (Q17383224) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Ilmari Launis
  • Lataa kuva
    Pomarkun vanha kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Pomarkun kirkonkylä.

    Pomarkun vanha kirkko Pomarkussa on rakennettu vuonna 1802. Kirkon suunnittelusta ja rakentamisesta vastasivat tavalliset talonpojat. Perimätiedon mukaan rakennustyöstä vastasivat Huhdanmäen isäntä ja Heikki Lintula Kullaalta sekä Iso-Savon isäntä Pomarkusta apunaan joukko muita paikallisia talollisia ja heidän renkejään. Kirkko on kopio Lintulan Kauvatsalle Per Wilhelm Palmrothin piirustusten pohjalta vuonna 1800 rakentamasta Kauvatsan vanhasta kirkosta lukuun ottamatta tornin yläosan muotoa. Kirkkon ulkoseinät saivat lautaverhoilun vasta vuonna 1838. Sitä ennen seinä hirret olivat verhoilemattomat. Kirkon sisäseinät laudoitettiin vuonna 1854 Jaakko ja Iisakki Marttilan johdolla jonka jälkeen leväsjokelainen Henrikki Lilja maalasi sisäseinät valkoisiksi sinisin koristein.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.69365°N, 22.01092°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304943) ja kohde (200506) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1528 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pomarkun vanha kirkko (Q18662949) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Per Wilhelm Palmroth
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Pori

    Pori Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Ahlaisten kirkonkylä

    Ahlaisten kirkonkylä on kirkonkylä, tilastollinen taajama ja Museoviraston määrittelemä valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö Ahlaisissa Porissa Satakunnassa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.67583°N, 21.62028°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1529 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Ahlaisten kirkonkylä (Q23870383) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Ahlaisten kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Ahlaisten kirkonkylä.

    Ahlaisten kirkko on Ahlaisissa, Porissa sijaitseva puukirkko. Se on Porin nykyisistä kirkoista vanhin. Salomon Köhlström rakensi kirkon kaksilaivaisena. Kirkko valmistui vuonna 1796. Vuonna 1832 valmistui kirkosta erillään oleva kellotapuli, jonka suunnitteli Carl Ludvig Engel. Vuonna 1908 kirkko muunnettiin 720 henkilöä vetäväksi ristikirkoksi arkkitehti Josef Stenbäckin johdolla.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.67585°N, 21.62038°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304872) ja kohde (200435) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Ahlaisten kirkko (Q3585504) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Yli-intendentinvirasto, Salomon Köhlström, Josef Stenbäck
  • Lataa kuva
    Ahlaisten punaisten muistomerkki
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Ahlaisten kirkonkylä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.6785°N, 21.6166°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Ahlaisten punaisten muistomerkki (Q25780665) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Juseliuksen mausoleumi ja Käppärän hautausmaa

    Kaupunkialueen ulkopuolelle 1881 perustetun suurhautausmaan tunnetuin muistomerkki on Juseliuksen mausoleumi.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1491 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Juseliuksen mausoleumi ja Käppärän hautausmaa (Q30505563) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Käppärän hautausmaa
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Juseliuksen mausoleumi ja Käppärän hautausmaa.

    Käppärän hautausmaa on Porissa Käppärän kaupunginosassa Maantiekadun varrella sijaitseva hautausmaa. Käppärän hautausmaa on järjestyksessään kolmas Porin hautausmaa ja se korvasi Käppärän Hampustenmäellä sijainneen, nykyään Porin vanhana hautausmaana tunnetun hautausmaan. Uusi hautausmaa sijoitettiin Hirsipuunmäkenä tunnetulle paikalle ja se vihittiin käyttöön 29. kesäkuuta 1884.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.48694°N, 21.75778°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Käppärän hautausmaa (Q11874106) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Sigrid Juseliuksen mausoleumi
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Juseliuksen mausoleumi ja Käppärän hautausmaa.

    Juseliuksen mausoleumi on Porissa Käppärän hautausmaalla sijaitseva mausoleumi, jonka liikemies Fritz Arthur Jusélius rakennutti yksitoistavuotiaana kuolleen tyttärensä Sigrid Juséliuksen hautamuistomerkiksi. Arkkitehti Josef Stenbäckin piirtämä rakennus on yksi kaupungin tunnetuimmista nähtävyyksistä, ja se on kuuluisa erityisesti Akseli Gallen-Kallelan suunnittelemista seinämaalauksistaan. Sigrid Juséliuksen lisäksi vuonna 1903 valmistuneeseen mausoleumiin on myöhemmin haudattu myös hänen isänsä. Juséliuksen mausoleumi on yhdessä Käppärän hautausmaan kanssa yksi Museoviraston inventoimista valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä ja osa Porin kansallista kaupunkipuistoa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.48774°N, 21.75945°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Sigrid Juseliuksen mausoleumi (Q6304628) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Josef Stenbäck
  • Lataa kuva
    Kellahden kartanomaisema

    Kellahden kartanomaisema on säterin ja rusthollin lähekkäin sijaitsevien talouskeskusten ja niiden rakennuskannan, puistojen sekä Kellahdenjoen alavan niittymaiseman muodostama kokonaisuus Satakunnan rannikolla.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 2089 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kellahden kartanomaisema (Q30505700) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kivi-Pori

    Kivi-Poriksi kutsutaan Porin keskustassa Kokemäenjoen tuntumassa sijaitsevia 1800-luvun jälkipuoliskolla rakennettuja kivisiä rantakortteleita.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.48929°N, 21.7947°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1512 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kivi-Pori (Q18660080) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Hallituskatu
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kivi-Pori.

    Hallituskatu on Porin keskustan ruutukaava-alueen pohjoisosassa itä–länsi-suuntaisena kulkeva katu. Noin kilometrin mittainen katu alkaa idässä Linnansillan edustalla olevasta kiertoliittymästä ja kulkee halki historiallisten Kivi-Porin kortteleiden. Kokemäenjoen rannassa se kohtaa Etelärantakadun kaartuen loivasti kohti etelää ja ruutukaava-aluetta lännessä rajaavaa Vapaudenkatua.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.48932°N, 21.79464°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hallituskatu (Q18658824) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Hj. Nortamo
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kivi-Pori.

    Yrjö Liipolan julkinen veistos Porissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.48909°N, 21.7925°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hj. Nortamo (Q21803294) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Hotelli Otava
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kivi-Pori.

    Hotelli Otava on Porissa sijaitseva arkkitehti C. J. von Heidekenin suunnittelema uusrenessanssityylinen rakennus. Vuonna 1857 valmistuneessa rakennuksessa toimi hotelli aina vuoteen 1985 saakka. Lopettaessaan Hotelli Otava oli Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminnassa ollut hotelli-ravintola. Nykyään rakennus on toimistotiloina muun muassa Porin kaupungin käytössä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.48868°N, 21.79118°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Hotelli Otava (Q11863663) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Keski-Porin kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kivi-Pori.

    Keski-Porin kirkko on Porin kaupungin suurin kirkko, joka sijaitsee ydinkeskustan tuntumassa Kokemäenjoen rannalla. Keski-Porin seurakuntaan kuuluva kirkko rakennettiin vuosina 1859–1863 ja se vihittiin käyttöön uudenvuodenpäivänä 1864. Ulkoasultaan Keski-Porin kirkko edustaa uusgotiikkaa, sisustus puolestaan on kansallisromanttisen tyylisuunnan mukainen. Kirkon ovat suunnitelleet arkkitehdit Carl Johan von Heideken ja Georg Theodor Chiewitz.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.48932°N, 21.80138°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304944) ja kohde (200507) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Keski-Porin kirkko (Q3076123) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Carl Johan von Heideken, Georg Theodor Chiewitz
  • Lataa kuva
    Kultakäkönen, Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kivi-Pori.

    Aimo Tukiaisen julkinen veistos

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.48906°N, 21.80108°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kultakäkönen, Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki (Q21856758) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Lokki
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kivi-Pori.

    Harry Kivijärven julkinen veistos

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.4902°N, 21.79471°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lokki (Q22575817) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Porin Lyseo
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kivi-Pori.

    Porin Lyseo on Porin ja samalla myös koko maakunnan vanhimpia kouluja, perustettu vuonna 1879. Toimintaa edelsi vuonna 1640 perustettu Porin triviaalikoulu. Koulu sijaitsee kaupungin keskustassa. Samassa rakennuksessa toimivat Porin Lyseon yläkoulun lisäksi Porin Lyseon lukio ja Porin aikuislukio. Koulu käsittää kokonaisen korttelin ja samassa korttelissa on myös Kallelan koulu. Rakennuksen vanhin osa on vuodelta 1895, taideainesiipi ja liikuntasali 1995, uusi ruokala valmistui 1998 ja keskimmäinen osa saneerattiin 2000. Koulu on mukana Comenius-projektissa. Yläkoulussa toimivat erityiset yrittäjyyspainotteiset luokat. Yrittäjyyspainotteiselle luokalle haetaan erikseen ja hakijoille pidetään haastattelu, jonka perusteella valinta suoritetaan. Luokka on muuten samanlainen kuin muut, mutta sillä on kaksi yrittäjyysaiheista viikkotuntia enemmän. Koulun lukio oli v. 1975–1977 nimeltään Teljän lukio.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.48854°N, 21.78845°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Porin Lyseo (Q11888651) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Porin Teatteri
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kivi-Pori.

    Porin Teatteri on Porissa sijaitseva suomenkielinen ammattiteatteri. Se perustettiin vuonna 1931, kun Porin Näyttämö ja Porin Työväen Teatteri yhdistettiin.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.4894°N, 21.7922°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Porin Teatteri (Q4413108) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Porin kaupungintalo
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kivi-Pori.

    Porin kaupungintalo on Porissa sijaitseva rakennus. Arkkitehtuuriltaan se jäljittelee venetsialaistyylistä renessanssipalatsia. Koristemaalausten suuri määrä tekee rakennuksesta yhden arvokkaimmista uusrenessanssityylisistä rakennuksista Suomessa. Palatsin on suunnitellut arkkitehti August Krook, ja sen rakennuttivat apteekkari ja kunnallisneuvos Robert Junnelius sekä johtaja Hugo Rosenlew. Sen rakennustyöt aloitettiin vuonna 1894 ja se valmistui 1895. Porin kaupunki hankki sen omistukseensa vuonna 1962. 1950-luvulla palatsi oli purkamisuhan alla, sillä sen pohjaratkaisut olivat verrattain epäkäytännöllisiä muuhuin kuin asuinkäyttöön ja sen tekniikka oli vanhentunutta. Palatsi kuitenkin onnistui välttämään purkamisen, joskin hyvin täpärästi.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.48899°N, 21.79498°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Porin kaupungintalo (Q10430702) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti August Krook
  • Lataa kuva
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kivi-Pori.

    Porin kuninkaankartano oli 1500–1600-luvuilla Porissa sijainnut kuninkaankartano. Se oli Kokemäenkartanon linnaläänin hallintopaikka vuosina 1558–1634. Kartanon rakennukset hävisivät 1700-luvulla.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.48973°N, 21.80141°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Porin kuninkaankartano (Q18661437) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Porin raatihuone
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kivi-Pori.

    Porin raatihuone sijaitsee kaupungin keskustassa Hallituskadun varrella. Vuonna 1841 valmistuneen uusklassismia edustavan rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Carl Ludvig Engel. Raatihuone on Porin tunnetuimpia ja arvokkaimpia rakennuksia, jonka arvoa korostaa sen edessä avautuva historiallinen Raatihuoneenpuisto.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.4896°N, 21.7938°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Porin raatihuone (Q10430701) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Carl Ludvig Engel
  • Lataa kuva
    Porin silta
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kivi-Pori.

    Porin silta on rautainen silta Porissa. Se ylittää Kokemäenjoen ja sijaitsee aivan kaupungin keskustan tuntumassa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.49083°N, 21.80018°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Porin silta (Q10430706) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Porin taidemuseo
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kivi-Pori.

    Porin taidemuseo on vuonna 1979 perustettu nykytaiteen museo, joka sijaitsee Porin Etelärannassa vuonna 1860 valmistuneessa entisessä pakkahuoneessa. Sen kokoelmien pohjana ovat professori Maire Gullichsenin museolle lahjoittamat teokset. Porin taidemuseo tunnetaan vaihtuvista näyttelyistään, jotka esittelevät kotimaisen ja kansainvälisen taiteen uusimpia virtauksia. Se toimii myös Satakunnan maakunnan aluetaidemuseona. Porin taidemuseon yhteydessä osoitteessa Eteläranta 6 toimii Poriginal galleria.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.4901°N, 21.7942°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Porin taidemuseo (Q4412746) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Porin tullihuone
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kivi-Pori.

    Porin vanha pakka- ja tullihuone

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.4901°N, 21.7942°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Porin tullihuone (Q21723059) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Carl Johan von Heideken, Gustaf Nyström, Kristian Gullichsen
  • Lataa kuva
    Raatihuoneenpuisto
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kivi-Pori.

    Raatihuoneenpuisto on Porin raatihuoneen edustalla sijaitseva puisto. Se on kaupungin vanhimpia puistoja ja on alun perin toiminut kauppatorina 1800-luvun jälkipuoliskolle saakka.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.48834°N, 21.79318°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Raatihuoneenpuisto (Q18661574) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Sankarihautamuistomerkki
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kivi-Pori.

    Aimo Tukiaisen julkinen veistos

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.48895°N, 21.80006°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Sankarihautamuistomerkki (Q21804510) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Satakunnan karhu
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kivi-Pori.

    Satakunnan karhu on kuvanveistäjä Emil Cedercreutzin suunnittelema veistos. Se sijaitsee Porin raatihuonen edustalla.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.48927°N, 21.7939°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Satakunnan karhu (Q18661875) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Selim Palmgren
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kivi-Pori.

    Lauri Leppäsen julkinen veistos

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.48839°N, 21.79381°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Selim Palmgren (Q21856809) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Vapaussodan muistomerkki
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kivi-Pori.

    Emil Cedercreutzin julkinen veistos

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.48939°N, 21.80018°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Vapaussodan muistomerkki (Q21802337) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kokemäenjoen luodot

    Kokemäenjoen luodot eli Porin luodot ovat Kokemäenjoen suuhaarojen eli juopien väliin jääviä suistosaaria Porissa, heti Porin keskustan pohjoispuolella. Suurimpia luotoja ovat Hevosluoto, Kvistiluoto ja Hanhiluoto sekä sen kanssa yhteen kasvaneet Raatimiehenluoto ja Kirjurinluoto. Pienempiä luotoja ovat Liljanluoto, Pajukarit ja Polsanluoto. Mantereeseen maankohoamisen myötä yhtyneisiin luotoihin kuuluu lisäksi muiden muassa Pormestarinluoto. Luodot ovat osa Porin kansallista kaupunkipuistoa ja ne muodostavat myös yhden Museoviraston määrittelemistä Valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4070 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kokemäenjoen luodot (Q5394399) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kirjurinluoto
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kokemäenjoen luodot.

    Kirjurinluoto on Porissa sijaitseva Kokemäenjoen luoto, samanniminen puistoalue ja Porin kaupunginosa. Kirjurinluodossa järjestetään muun muassa vuosittaiset Pori Jazz -festivaalit sekä Porispere-rockfestivaali. Alue on yksi Porin tunnetuimpia nähtävyyksiä ja osa Porin kansallista kaupunkipuistoa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.51394°N, 21.75877°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kirjurinluoto (Q212122) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kraftmanin härkätalli ja navetta

    Kokemäenjoen varrelle professori Johan Kraftmanin Koiviston entisen kuninkaankartanon talouspihaan rakennuttamat navetta ja härkätalli ovat hyödyn aikakauden huomattavat rakennusmuistomerkit.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 3926 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kraftmanin härkätalli ja navetta (Q30506250) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Käppärän pieni siunauskappeli

    siunauskappeli Porissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.48772°N, 21.75828°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (310473) ja kohde (203653) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Käppärän pieni siunauskappeli (Q55027088) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Brynolf Blomqvist
  • Lataa kuva
    Lassilan kirkko

    Lassilan kirkko on Porin Noormarkun Lassilan kylässä sijaitseva Matti Österlundin suunnittelema 1851–1854 rakennettu puinen tornillinen pitkäkirkko. Kirkon pinta-ala on 253 neliömetriä, ja siinä on istumapaikkoja 250 hengelle. Runkohuoneeseen liittyvät vastakkaiset matalina kylkiäisinä sakasti ja eteinen. Kupuun päättyvä torni on runkohuoneeseen nähden harvinaisesti eteisen kohdalla, sen kellot ovat vuosilta 1851 ja 1901. Satulakattoisen runkohuoneen sisäkatossa on puuholvi. Kirkkoa on korjattu 1894, 1920, 1924 ja 1976. Alttaritaulu Jeesus, Johannes ja heidän äitinsä on S. Buggin 1898 maalaama jäljennös Rafaelin taulusta. Kirkon 7-äänikertaiset urut on valmistanut Kangasalan urkutehdas 1956. Hirrestä veistetty ja laudalla vuorattu kirkko oli alkuaan punainen, mutta väri muutettiin myöhemmin vaaleaksi. Kirkon ulkomaalaus uusittiin kesällä 2004.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.61931°N, 22.23654°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304929) ja kohde (200492) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lassilan kirkko (Q19705711) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Lavian kirkonkylän raitti

    Lavian kirkonkylässä lehtipuiden reunustama raitti, joka kulkee Lavijärvestä nousevien rantapeltojen yläreunalla järven suuntaisesti, on säilyttänyt hyvin vanhan raittirakenteensa.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1981 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lavian kirkonkylän raitti (Q30689886) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Lavian kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Lavian kirkonkylän raitti.

    Lavian kirkko on Lavian seurakunnan kirkko vuodelta 1823 Porin Laviassa Satakunnassa. Tyypiltään se on tasavartinen ristikirkko, siihen liittyy päätytorni. Kirkon suunnittelija ja rakennustyön valvoja oli kirkonrakentaja Juha Köykkä. Kirkko rakennettiin ilman virallista lupaa, joka myönnettiin 10. kesäkuuta 1823. Jo seuraavan kuun 6. päivänä vietettiin kirkon epävirallisia vihkiäisiä. Viralliset vihkiäiset olivat heinäkuussa seuraavana vuonna.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.59515°N, 22.59904°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304909) ja kohde (200472) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lavian kirkko (Q18662931) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Charles Bassi, Rakennushallitus
  • Lataa kuva
    Mäntyluodon luotsi- ja satamaympäristö

    Mäntyluodon satama on monipuolinen satamahistoriaan ja merenkulkuun liittyvä ympäristö yhdessä viereisen Reposaaren kanssa.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 2928 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Mäntyluodon luotsi- ja satamaympäristö (Q30506521) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kallo
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Mäntyluodon luotsi- ja satamaympäristö.

    Kallo eli Mäntykallo on Porin Mäntyluodon edustalla sijaitseva kallioinen saari. Saarella sijaitsee Kallon majakka, ja saareen johtaa pengertie. Saarella toimii myös Suomen vanhin urheiluseura, vuonna 1856 perustettu Segelföreningen i Björneborg, sekä Porin merivartiosto ja luotsiasema.lähde?

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.59306°N, 21.4625°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kallo (Q11869494) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kallon majakka
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Mäntyluodon luotsi- ja satamaympäristö.

    Kallon majakka on Porin Mäntyluodon edustalla Kallon saarella sijaitseva majakka.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.59333°N, 21.46233°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kallon majakka (Q5394144) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Mäntyluodon hotelli
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Mäntyluodon luotsi- ja satamaympäristö.

    Mäntyluodon hotelli on vuonna 1918 perustettu hotelli-ravintola, joka toimii Porin Mäntyluodon kaupunginosassa, noin 20 kilometrin päässä kaupungin keskustasta.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.59211°N, 21.48754°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Mäntyluodon hotelli (Q18660924) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehdit Torkel Nordman, Arthur Fagerholm
  • Lataa kuva
    Mäntyluodon vanha rautatieasema
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Mäntyluodon luotsi- ja satamaympäristö.

    Mäntyluodon vanha rautatieasema on Pori–Mäntyluoto-rataosuudella sijaitseva lakkautettu rautatieliikennepaikka. Aseman korvasi vuonna 1984 rakennettu Mäntyluodon uusi asema.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.5926°N, 21.4925°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Mäntyluodon vanha rautatieasema (Q11883772) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Mäntyluodon luotsi- ja satamaympäristö.

    Ryssäntorni on Porin Mäntyluodon satamassa sijaitseva jugendtyylinen puinen satamaloisto. Ryssäntorni sijaitsee vuonna 1901 valmistuneen pitkän kivilaiturin päässä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.59795°N, 21.47829°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Ryssäntorni (Q20250125) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Mäntyluodon luotsi- ja satamaympäristö.

    Uniluoto on Porin 62. kaupunginosa. Se sijaitsee Meri-Porissa, noin 20 kilometrin päässä Porin keskustasta, Mäntyluodon eteläpuolella. Uniluodon länsipuolella on Kallon saari. Uniluodossa sijaitsee Mäntyluodon koulu.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.58944°N, 21.47917°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Uniluoto (Q18662555) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Mäntyluodon rautatieasema

    Mäntyluodon rautatieasema on Suomen rataverkon asema Porissa Kirrinsannan kaupunginosassa. Kaksikerroksinen punatiilinen rakennus on valmistunut vuonna 1984. Ennen Mäntyluodon nykyistä asemaa oli käytössä vuonna 1900 rakennettu Mäntyluodon vanha rautatieasema.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.59038°N, 21.51295°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (200404) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Mäntyluodon rautatieasema (Q18660925) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Mäntyluodon rautatieaseman asemarakennus
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Mäntyluodon rautatieasema.

    asemarakennus Porissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.59266°N, 21.49371°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (303153) ja kohde Mäntyluodon rautatieasema (200404) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Mäntyluodon rautatieaseman asemarakennus (Q55594928) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Bruno Granholm
  • Lataa kuva
    Mäntyluodon rautatieaseman tavaramakasiini
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Mäntyluodon rautatieasema.

    varastorakennus Porissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.59274°N, 21.49232°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304184) ja kohde Mäntyluodon rautatieasema (200404) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Mäntyluodon rautatieaseman tavaramakasiini (Q55599128) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Mäntyluodon rautatieaseman tuhoutunut kaksoisvahtitupa
    Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Mäntyluodon rautatieasema.

    vahtitupa Porissa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.59216°N, 21.49467°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304127) ja kohde Mäntyluodon rautatieasema (200404) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Mäntyluodon rautatieaseman tuhoutunut kaksoisvahtitupa (Q55595544) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Bruno Granholm
  • Lataa kuva
    Noormarkun ruukin ja Ahlström-yhtiön rakennukset

    Noormarkun ruukinalue on edustavimpia ja parhaiten hoidettuja historiallisen rautateollisuuden alueita maassamme.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 907 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Noormarkun ruukin ja Ahlström-yhtiön rakennukset (Q30505587) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Makkarakosken voimalaitos
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Noormarkun ruukin ja Ahlström-yhtiön rakennukset.

    Makkarakosken voimalaitos on Porissa Noormarkun taajamassa Noormarkunjoen Makkarakoskessa sijaitseva vesivoimalaitos. Vuonna 1914 valmistunut voimalaitos kuuluu kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen Noormarkun ruukkialueeseen. Voimalaitoksen omistaa sen myös rakentanut A. Ahlström Osakeyhtiö.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.5931°N, 21.88414°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Makkarakosken voimalaitos (Q18660735) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Noormarkun kirkko
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Noormarkun ruukin ja Ahlström-yhtiön rakennukset.

    Noormarkun kirkko on vuonna 1933 valmistunut kivikirkko Porin Noormarkussa. Se rakennettiin samalle paikalle, jossa sijaitsi vanha 1700-luvulla rakennettu kirkko. Alueella on kirkon ja hautausmaan lisäksi myös vuodelta 1757 peräisin oleva sipulikupolilla varustettu kellotapuli.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.59754°N, 21.8634°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304930) ja kohde (200493) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Noormarkun kirkko (Q17115730) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Armas Lindgren
  • Lataa kuva
    Noormarkun ruukki
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Noormarkun ruukin ja Ahlström-yhtiön rakennukset.

    Noormarkun ruukki on nykyisin Porin kaupunkiin kuuluvassa Noormarkussa sijaitseva ruukkialue. Siihen kuuluu varsinaisen rautaruukin lisäksi myös muita A. Ahlström Osakeyhtiön omistamia rakennuksia, muun muassa saha, voimalaitos sekä työläisten ja johtajien asuntoja.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.59361°N, 21.88444°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Noormarkun ruukki (Q18661002) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Pihlavan huvila-alue eli ns. Huvilaranta on Porissa Pihlavan kaupunginosassa sijaitseva kulttuurihistoriallisesti arvokas 1800-luvun jälkipuoliskon ja 1900-luvun alun huvilakulttuuria edustava alue.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.57116°N, 21.59028°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 5180 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pihlavan huvila-alue (Q18661299) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Pihlavan saha ja asuinalueet

    Pihlavan sahan ja siihen liittyvän yhdyskunnan rakennuskanta sisältää kerrostumia huomattavan pitkältä ajalta.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 350 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Pihlavan saha ja asuinalueet (Q30560062) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Porin teollisuusmaisema

    Porin teollisuusmaisema, puuvillatehdas, konepaja ja saha, on tyyppiesimerkki 1800-luvun loppupuolella vanhoihin rannikkokaupunkeihin syntyneestä monipuolisesesta teollisuudesta, jonka kehittymiseen ja sijoittumiseen vaikuttivat olennaisesti ulkomaiset raaka-aineet, hyvät yhteydet, työvoima ja markkinat.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1498 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Porin teollisuusmaisema (Q30689405) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Porin teollisuusmaisema.

    Isosannan saha oli vuosina 1862–1939 Porissa toiminut saha, joka 1870-luvulta lähtien kuului W. Rosenlew & Co:n omistukseen. Kyseessä oli yksi Suomen ensimmäisistä höyrysahoista. Sen rakennuksista ovat nykyään jäljellä vuonna 1922 valmistunut kaksikerroksinen saharakennus, joka on Pihlavan ja Martinniemen sahojen ohella ainoa höyrysaha-aikakaudelta säilynyt saharakennus, sekä vuodelta 1897 peräisin oleva voima-asema savupiippuineen. Molemmat kuuluvat ns. Porin teollisuusmaisemaan, joka on yksi Museoviraston inventoimista valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Alue on myös osa Porin kansallista kaupunkipuistoa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.49409°N, 21.8144°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Isosannan saha (Q23870123) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Porin teollisuusmaisema.

    Porin Konepaja Oy oli Porissa vuonna 1858 perustettu valimo ja konepaja.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.49225°N, 22.80481°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Porin Konepaja (Q11888648) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Porin Puuvilla
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Porin teollisuusmaisema.

    Porin Puuvilla Oy oli suomalainen vuosina 1898–1974 toiminut puuvillakankaita ja lankaa valmistanut tekstiiliteollisuusyritys, jonka tuotantolaitokset sijaitsivat Porissa.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.4927°N, 21.799°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Porin Puuvilla (Q17092806) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti August Krook
  • Lataa kuva
    Porin vanha hautausmaa

    Porin vanha hautausmaa sijaitsee Porin ydinkeskustan länsipuolella Maantiekadun varrella. Se on järjestyksessään kaupungin toinen hautausmaa, joka rakennettiin 1809. Hautausmaa jäi pois käytöstä vuoteen 1890 mennessä ja sen korvasi vajaan kilometrin päähän vuonna 1884 valmistunut Käppärän hautausmaa. Vanhoihin sukuhautoihin haudattiin kuitenkin satunnaisesti vielä 1950-luvulle saakka. Hautausmaa otettiin uudelleen käyttöön vuonna 2008, kun paikalle avattiin uurnahauta-alue. Pääosa hautausmaasta on kuitenkin nykyään puistona, historiallisia hautamuistomerkkejä alueella on nähtävissä noin 300.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.48528°N, 21.77833°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4575 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Porin vanha hautausmaa (Q10430699) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Porin vesitorni
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Porin vanha hautausmaa.

    Porin vesitorni sijaitsee Porin keskustan länsilaidalla. Sen on suunnitellut arkkitehti Bertel Strömmer ja rakentanut Uuno Helmisen rakennusliike. Vesitorni otettiin käyttöön vuonna 1936 ja se on lähes 50 metriä korkea. Tornin vesitilavuus on 500 kuutiometriä. Torni on tiiliverhoiltu eli vesisäiliötä kantavat rakenteet ovat verhouksesta erilliset. Porin vesitorni on maakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen kohde ja kuuluu Porin kansalliseen kaupunkipuistoon. Vesitorni on yksi kaupungin tunnetuimmista maamerkeistä.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.48479°N, 21.78028°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Porin vesitorni (Q4357054) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Bertel Strömmer
  • Lataa kuva
    Päärnäinen

    Päärnäinen on Porin 6. kaupunginosa, jonka rakennuskanta on osin lähes alkuperäistä 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun matalaa empiretyylistä puukerrostaloa ja osin 1960-luvun pienkerrostaloa. Kaupunginosan oikea nimi on Päärnäinen, mutta nimeä ei käytetä tavallisessa puhekielessä, eikä kovin moni edes tunne sitä. Kaupunginosa sijaitsee Keski-Porin alueella keskustan länsipuolella ja Käppärän itäpuolella. 6. kaupunginosan eteläpuolella sijaitsee 10. kaupunginosa Tiilinummi, joka saatetaan joskus virheellisesti mieltää osaksi Kuukkaria. Kalevanpuisto toimii Päärnäisten ja Tiilinummen rajana, Rauhanpuisto erottaa Päärnäisten ja Käppärän.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.4855°N, 21.7689°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4792 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Päärnäinen (Q10438536) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Reposaaren kirkko

    Reposaaren kirkko on Porin Reposaaressa sijaitseva norjalaistyylinen tunturikirkko. Se valmistui vuonna 1876 ja vihittiin samana vuonna käyttöön 9. heinäkuuta. Kirkko soveltui aluksi vain kesäkäyttöön, talvikäyttöön sopivaksi se muutettiin vuonna 1902. Sitä korjailtiin myös vuonna 1906, jolloin sinne asennettiin myös Felix Frangin maalaama alttaritaulu.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.60833°N, 21.45222°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304952) ja kohde (200515) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Reposaaren kirkko (Q10658411) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Reposaari

    Reposaari on kylä sekä Porin kaupunginosa Meri-Poriksi kutsutulla alueella ja Kokemäenjoen suiston uloin saari aivan Selkämeren ulapan äärellä. Puolentoista neliökilometrin kokoisella saarella asuu noin tuhat henkilöä. Vuonna 1978 asukkaita oli 1 080.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.61317°N, 21.44574°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1497 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Reposaari (Q7314172) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Riihikedon aravatalot

    Riihikedon yhtenäinen asuinalue edustaa varhaista aravatuotantoa.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4571 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Riihikedon aravatalot (Q30689217) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Riihikedon koulukorttelit

    Porin Riihikedossa on poikkeuksellisen laaja ja monipuolinen koulualue.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 4574 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Riihikedon koulukorttelit (Q30690476) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Cygnaeuksen koulu
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Riihikedon koulukorttelit.

    Cygnaeuksen koulu sijaitsee Porin keskustan tuntumassa Eteläpuiston päässä. Koulurakennus edustaa jugendtyyliä ja valmistui vuonna 1912. Koulu on toiminut alusta alkaen kansakouluna ja sittemmin peruskoulun ala-asteena. Koulussa toimivat musiikki- ja kuvataideluokat, sekä kansainvälinen, englanninkielistä opetusta antava International School. Erityispainotteiset luokat ja International School jatkuvat ala-asteelta yläasteelle siirryttäessä automaattisesti Porin suomalaiseen yhteislyseoon (PSYL:iin), joka sijaitsee vastakkaisella puolella katua. Ilta-aikaan koulun tiloja on käyttänyt mm. Palmgren-opisto ja Porin Poikakuoro. Sodan aikana koulua käytettiin sotasairaalana.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.48169°N, 21.78998°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Cygnaeuksen koulu (Q422070) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Usko Nyström
  • Lataa kuva
    Porin suojeluskuntatalo
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Riihikedon koulukorttelit.

    Porin suojeluskuntatalo eli Karhulinna on Porin keskustassa sijaitseva vuonna 1928 valmistunut rakennus, jossa nykyään toimii Porin seudun steinerkoulu. Se muodostaa niin sanotun Riihikedon koulukorttelien alueen yhdessä muun muassa vuonna 1912 rakennetun Cygnaeuksen koulun sekä Porin suomalainen yhteislyseon (1934) kanssa. Rakennukset kuuluvat Museoviraston määrittelemiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.48192°N, 21.79159°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Porin suojeluskuntatalo (Q18661444) Wikidatassa
  • OOjs UI icon userAvatar.svg Arkkitehti Gunnar Wahlroos
  • Lataa kuva
    Porin suomalainen yhteislyseo
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Riihikedon koulukorttelit.

    Porin suomalainen yhteislyseo (PSYL) on Porin keskustassa sijaitseva koulu, jossa toimivat Porin suomalaisen yhteislyseon koulu sekä Porin suomalaisen yhteislyseon lukio. Vuonna 1926 perustettu koulu tunnettiin vuosina 1974–1993 nimellä Riihikedon koulu.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.48141°N, 21.79149°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Porin suomalainen yhteislyseo (Q18661445) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Siipirataslaiva Salama oli Porin ja Reposaaren välisessä matkustajaliikenteessä vuosina 1857–1885. Laiva kuljetti matkustajien lisäksi myös rahtia hinaamissaan jokiproomuissa. Laivassa oli myös ravintola matkustajia varten. Ennen Salamaa Reposaareen oli liikennöinyt jokihinaaja Sovinto, mutta se oli jouduttu luovuttamaan Krimin sodan aikana englantilaiselle laivasto-osastolle.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.62947°N, 21.36906°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 1734 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta S/S Salama (Q5393296) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Söörmarkku on kylä ja taajama nykyään Porin kaupunkiin kuuluvassa entisessä Noormarkun kunnassa. Asukkaita siellä on 1 004 (2013).

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.56699°N, 21.81623°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1989 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Söörmarkku (Q18662198) Wikidatassa
  • Lataa kuva

    Kuvauskohteet Rauma

    Rauma Wikipediassa

    Automaattisesti luodun listan loppu.
    Anttilan ja Voiluodon kylät

    Anttilan ja Voiluodon vierekkäin sijaitsevat kylät ovat esimerkki rannikon kyläasutuksesta, jossa talot ovat erillään toisistaan kallioisilla kumpareilla ja pienet peltoalat ympäröivät entisiä saaria.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1991 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Anttilan ja Voiluodon kylät (Q30510213) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Voiluoto
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Anttilan ja Voiluodon kylät.

    kylä Raumalla

  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Voiluoto (Q50360297) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kaupinvuori

    pronssikainen röykkiökalmisto Raumalla Satakunnassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.1108°N, 21.66799°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 684010026 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kaupinvuori (Q31029242) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kodisjoen kirkko

    Kodisjoen kirkko on Rauman Kodisjoella sijaitseva puinen satulakattoinen länsitornillinen pitkäkirkko, joka rakennettiin 1907 raumalaisen urkurin Johan Frederik Lindegrenin piirusten mukaan, edellisenä vuonna puretun 1779 valmistuneen kirkon hirsistä ja vanhan kirkon muodot pääosin säilyttäen. Kirkon keskellä ovat runkohuoneesta ulkonevat korkeat kylkiäiset. Kolminivelinen suippohuippuinen torni rakennettiin uudelleen 1930-luvun tulipalon jälkeen. Kirkossa on pyörökaari-ikkunat, ulkovuorauksessa vaihtelevat pysty- ja vaakalaudoitukset. Sisäseinät ovat hirsipintaiset ja sisäkatto on kolmitaitteinen lautakatto. Kirkkorakennusta korjattiin 1966. Kirkossa on istumapaikkoja noin 250 hengelle. Kirkon kellot ovat vuosilta 1798 ja 1865.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.02573°N, 21.68769°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304904) ja kohde (200467) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kodisjoen kirkko (Q19704902) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Kylmäkorvenkallio

    pronssikautinen kalmisto, kivipöytiä Raumalla Satakunnassa

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.08095°N, 21.62179°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Arkeologinen kohde 684010037 Muinaisjäännösrekisterissä
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Kylmäkorvenkallio (Q31029084) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Lapin kirkko

    Lapin kirkko on Lapin kappeliseurakunnan kirkko Raumalla, entisen Lapin kunnan kirkonkylässä. Punainen puukirkko on vuodelta 1760. Kellotapuli on rakennettu kirkkomaan ulkopuolelle pienelle mäelle ja se on vuodelta 1806.

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.10446°N, 21.82778°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennus (304908) ja kohde (200471) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lapin kirkko (Q15911564) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Lapinjokilaakson kylä- ja viljelymaisema

    Lapinjoen yläjuoksun laaja, useita keskiaikaisia kyliä käsittävä kylä- ja viljelymaisema edustaa länsisuomalaisten jokilaaksojen ryhmäkylän pitkää asutushistoriaa.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1980 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Lapinjokilaakson kylä- ja viljelymaisema (Q30506217) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Rauman asuinalueet

    Rauman asuinalueet Onnela, Nummi, Asevelikylä sekä alue kolmannessa kaupunginosassa ovat edustavia esimerkkejä oman aikansa tyypillisistä suomalaisista asuinalueista.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 5172 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Rauman asuinalueet (Q30509702) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Rauman seminaari

    Rauman seminaari on yksi 1800-luvun lopun ja vuosisadanvaihteen opettajaseminaareista, jotka ovat valtion maanlaajuisen rakennusprojektin ja yleisten rakennusten ylihallituksen suunnittelun tuloksia.

  • OOjs UI icon university.svg Rakennuskohde (200105) Rakennusperintörekisterissä.
  • OOjs UI icon university.svg Rakennettu kulttuuriympäristö 1525 RKY-palvelussa.
  • OOjs UI icon Wikidata Echo black.svg Lue ja muokkaa kohdetta Rauman seminaari (Q30560303) Wikidatassa
  • Lataa kuva
    Rauman seminaarin johtajan asuinrakennus, nykyisin kirjasto
    Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Rauman seminaari.

    asuintalo Raumalla

  • OOjs UI icon mapPin.svg Sijainti 61.1316°N, 21.49655°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.