Wikiprojekti:Wiki Loves Monuments/Pori
Kohdelistat eivät sisällä jokaista rekisteröityä kulttuuriperintökohdetta. Niiden avulla voi saada yleisnäkymän kulttuuriperintökohteistamme. Muinaisjäännösten, rakennettujen kulttuuriympäristöjen ja rakennusperinnön osalta ajantasaiset luettelot löytyvät Kulttuuriympäristön palveluikkuna -palvelusta.
- Satakunnan kulttuuriperintökohteet kunnittain
Kuvauskohteet: Pori.
Aapelinkorpi poistettu pronssikautinen hautaröykkiö Porissa (ei rauhoitettu)  Sijainti 61.64749996°N, 21.67520531°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
 Arkeologinen kohde 609010076 Muinaisjäännösrekisterissä
 Lue ja muokkaa kohdetta Aapelinkorpi (Q65107526) Wikidatassa
|  | ||
 | Ahlaisten kirkonkylä on kirkonkylä, tilastollinen taajama ja Museoviraston määrittelemä valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö Ahlaisissa Porissa Satakunnassa. Sijainti 61.67583333°N, 21.62027778°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennettu kulttuuriympäristö 1529 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Ahlaisten kirkonkylä (Q23870383) Wikidatassa
|  | |
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Ahlaisten kirkonkylä. Ahlaisten kirkko on Ahlaisissa, Porissa sijaitseva puukirkko. Se on Porin nykyisistä kirkoista vanhin. Salomon Köhlström rakensi kirkon kaksilaivaisena. Kirkko valmistui vuonna 1796. Vuonna 1832 valmistui kirkosta erillään oleva kellotapuli, jonka suunnitteli Carl Ludvig Engel. Vuonna 1908 kirkko muunnettiin 720 henkilöä vetäväksi ristikirkoksi arkkitehti Josef Stenbäckin johdolla. Sijainti 61.67584758°N, 21.62038154°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (304872) ja kohde (200435) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Ahlaisten kirkko (Q3585504) Wikidatassa
 Arkkitehdit Yli-intendentinvirasto, Josef Stenbäck, Salomon Köhlström
|  | |
Ahlaisten kirkon tapuli Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Ahlaisten kirkko.
Rakennus (304744) ja kohde Ahlaisten kirkko (200435) Rakennusperintörekisterissä.
Rakennus (304744) ja kohde (200435) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Ahlaisten kirkon tapuli (Q64031102) Wikidatassa
| |||
Ahlaisten punaisten muistomerkki Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Ahlaisten kirkonkylä. muistomerkki Porissa Sijainti 61.6785°N, 21.6166°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Ahlaisten punaisten muistomerkki (Q25780665) Wikidatassa
|  | ||
Ahola pronssikautinen hautaröykkiö Porissa Sijainti 61.5411877°N, 21.8904394°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 609010015 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Ahola (Q65107559) Wikidatassa
|  | ||
Alinenviikeri pronssikautinen hautaröykkiö Porissa Sijainti 61.55078356°N, 21.86760638°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 609010073 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Alinenviikeri (Q65107488) Wikidatassa
|  | ||
Emppulan metsäsarka pronssikautinen hautaröykkiö Porissa Sijainti 61.52481646°N, 21.85420818°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 609010020 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Emppulan metsäsarka (Q65107521) Wikidatassa
|  | ||
Hiidenkallio pronssikautinen hautaröykkiö Porissa Sijainti 61.73702269°N, 21.66428781°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 609010046 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Hiidenkallio (Q65107595) Wikidatassa
|  | ||
Hiitteenkallio pronssikautinen hautaröykkiö Porissa Sijainti 61.63634389°N, 21.71739271°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 609010032 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Hiitteenkallio (Q65107600) Wikidatassa
|  | ||
Hollampi pronssikautinen hautaröykkiö Porissa Sijainti 61.70779964°N, 21.67708568°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 609010044 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Hollampi (Q65107486) Wikidatassa
|  | ||
Hyle poistettu pronssikautinen hautaröykkiö Porissa (ei rauhoitettu) Sijainti 61.54462273°N, 21.88583896°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 609010014 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Hyle (Q65107525) Wikidatassa
|  | ||
Ingemari 1. ryhmä pronssikautinen hautaröykkiö Porissa Sijainti 61.55745302°N, 21.83862485°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 537010003 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Ingemari 1. ryhmä (Q65107565) Wikidatassa
|  | ||
Ingemari 2. ryhmä pronssikautinen hautaröykkiö Porissa Sijainti 61.55255801°N, 21.83860997°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 537010004 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Ingemari 2. ryhmä (Q65107489) Wikidatassa
|  | ||
Ingemari 3. ryhmä pronssikautinen hautaröykkiö Porissa Sijainti 61.5495911°N, 21.83914155°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 537010005 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Ingemari 3. ryhmä (Q65107566) Wikidatassa
|  | ||
Ingemari 4. ryhmä pronssikautinen hautaröykkiö Porissa Sijainti 61.54625464°N, 21.8413183°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 537010006 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Ingemari 4. ryhmä (Q65107575) Wikidatassa
|  | ||
Ingemari 5. ryhmä pronssikautinen hautaröykkiö Porissa Sijainti 61.55566689°N, 21.84420321°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 537010007 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Ingemari 5. ryhmä (Q65107495) Wikidatassa
|  | ||
Ingemari 6. ryhmä pronssikautinen hautaröykkiö Porissa Sijainti 61.55240866°N, 21.84749838°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 537010008 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Ingemari 6. ryhmä (Q65107555) Wikidatassa
|  | ||
Ingemari 7. ryhmä varhaismetallikautinen hautaröykkiö Porissa Sijainti 61.55672394°N, 21.83695442°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 1000017226 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Ingemari 7. ryhmä (Q65107607) Wikidatassa
|  | ||
Isohohka pronssikautinen hautaröykkiö Porissa Sijainti 61.54037251°N, 21.84921493°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 609010072 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Isohohka (Q65107547) Wikidatassa
|  | ||
Isosuo pronssikautinen hautaröykkiö Porissa Sijainti 61.69238263°N, 21.68649381°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 1000023207 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Isosuo (Q65107619) Wikidatassa
|  | ||
Isot kalliot pronssikautinen hautaröykkiö Porissa Sijainti 61.62320537°N, 21.73971407°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 609010030 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Isot kalliot (Q65107538) Wikidatassa
|  | ||
Juseliuksen mausoleumi ja Käppärän hautausmaa Kaupunkialueen ulkopuolelle 1881 perustetun suurhautausmaan tunnetuin muistomerkki on Juseliuksen mausoleumi. Rakennettu kulttuuriympäristö 1491 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Juseliuksen mausoleumi ja Käppärän hautausmaa (Q30505563) Wikidatassa
| |||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Juseliuksen mausoleumi ja Käppärän hautausmaa. Käppärän hautausmaa on Porissa Käppärän kaupunginosassa sijaitseva hautausmaa, joka on kaupungin suurin ja kulttuurihistoriallisesti arvokkain hautausmaa. Vuonna 1884 käyttöön otetun Käppärän hautausmaan pinta-alaltaan 18 hehtaaria ja siellä on noin 27 400 hautapaikkaa. Käppärään on haudattu yhteensä noin 76 000 vainajaa. Sijainti 61.486944444444°N, 21.757777777778°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Käppärän hautausmaa (Q11874106) Wikidatassa
|  | |
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Juseliuksen mausoleumi ja Käppärän hautausmaa. Juséliuksen mausoleumi on Porissa Käppärän hautausmaalla sijaitseva mausoleumi, jonka liikemies F. A. Jusélius rakennutti 11-vuotiaana kuolleen tyttärensä Sigridin hautamuistomerkiksi. Arkkitehti Josef Stenbäckin suunnittelema rakennus valmistui vuonna 1903. Se on yksi Porin tunnetuimmista nähtävyyksistä, ja se on kuuluisa erityisesti Akseli Gallén-Kallelan suunnittelemista seinämaalauksista. Mausoleumin uusgotiikkaa edustava arkkitehtuuri ja sisäpintojen koristelut muodostavat eheän rakennustaiteellisen kokonaisuuden, joka tyylillisesti vertautuu kirkkorakennuksiin, mutta sisältää kuitenkin niistä eroavia taiteellisia ja näkemyksellisiä vapauksia. Raamatullisten aiheiden lisäksi maalauksissa on kalevalasia teemoja sekä muun muassa teosofista ja jopa okkultistisena pidettyä symboliikkaa. Sijainti 61.48774444°N, 21.75944722°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Sigrid Juseliuksen mausoleumi (Q6304628) Wikidatassa
Arkkitehti Josef Stenbäck
|  | |
Kappelinluoto historiallinen kaivo ja kalastuspaikka Porissa Sijainti 61.62915958°N, 21.44210161°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 609010022 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Kappelinluoto (Q65107477) Wikidatassa
|  | ||
Karimaa 1. ryhmä pronssikautinen hautaröykkiö Porissa Sijainti 61.60067429°N, 21.78891736°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 537010020 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Karimaa 1. ryhmä (Q65107508) Wikidatassa
|  | ||
Karimaa 3. ryhmä pronssikautinen hautaröykkiö Porissa Sijainti 61.59928852°N, 21.79810366°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 537010022 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Karimaa 3. ryhmä (Q65107515) Wikidatassa
|  | ||
Kartano 1 esihistoriallinen hautaröykkiö Porissa Sijainti 61.60599398°N, 21.81044604°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 1000017232 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Kartano 1 (Q65107605) Wikidatassa
|  | ||
Kartano 2 esihistoriallinen hautaröykkiö Porissa Sijainti 61.60516382°N, 21.81298449°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 1000017233 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Kartano 2 (Q65107604) Wikidatassa
|  | ||
Kellahden kartanomaisema Kellahden kartanomaisema on säterin ja rusthollin lähekkäin sijaitsevien talouskeskusten ja niiden rakennuskannan, puistojen sekä Kellahdenjoen alavan niittymaiseman muodostama kokonaisuus Satakunnan rannikolla. Rakennettu kulttuuriympäristö 2089 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Kellahden kartanomaisema (Q30505700) Wikidatassa
| |||
Kirkkokangas II pronssikautinen hautaröykkiö Porissa Sijainti 61.43869031°N, 21.690361°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 609010005 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Kirkkokangas II (Q65107544) Wikidatassa
|  | ||
 | Kivi-Poriksi kutsutaan Porin keskustassa Kokemäenjoen tuntumassa sijaitsevia 1800-luvun jälkipuoliskolla rakennettuja kivisiä rantakortteleita. Sijainti 61.489294°N, 21.794697°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennettu kulttuuriympäristö 1512 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Kivi-Pori (Q18660080) Wikidatassa
|  | |
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kivi-Pori. Hallituskatu on Porin keskustan ruutukaava-alueen pohjoisosassa itä–länsi-suuntaisena kulkeva katu. Noin kilometrin mittainen katu alkaa idässä Linnansillan edustalla olevasta kiertoliittymästä ja kulkee halki historiallisten Kivi-Porin kortteleiden. Kokemäenjoen rannassa se kohtaa Etelärantakadun kaartuen loivasti kohti etelää ja ruutukaava-aluetta lännessä rajaavaa Vapaudenkatua. Sijainti 61.48932266°N, 21.7946434°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Hallituskatu (Q18658824) Wikidatassa
|  | |
Hj. Nortamo Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kivi-Pori. Yrjö Liipolan julkinen veistos Porissa Sijainti 61.489085°N, 21.792502°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Hj. Nortamo (Q21803294) Wikidatassa
|  | ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kivi-Pori. Hotelli Otava on Porissa sijaitseva arkkitehti C. J. von Heidekenin suunnittelema uusrenessanssityylinen rakennus. Vuonna 1857 valmistuneessa rakennuksessa toimi hotelli aina vuoteen 1985 saakka. Lopettaessaan Hotelli Otava oli Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminnassa ollut hotelli-ravintola. Nykyään rakennus on toimistotiloina muun muassa Porin kaupungin käytössä. Sijainti 61.488684°N, 21.791178°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Hotelli Otava (Q11863663) Wikidatassa
|  | |
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kivi-Pori. Keski-Porin kirkko on Porin kaupungin suurin kirkko, joka sijaitsee ydinkeskustan tuntumassa Kokemäenjoen rannalla. Keski-Porin seurakuntaan kuuluva kirkko rakennettiin vuosina 1859–1863 ja se vihittiin käyttöön uudenvuodenpäivänä 1864. Ulkoasultaan Keski-Porin kirkko edustaa uusgotiikkaa, sisustus puolestaan on kansallisromanttisen tyylisuunnan mukainen. Kirkon ovat suunnitelleet arkkitehdit Carl Johan von Heideken ja Georg Theodor Chiewitz. Sijainti 61.489166666667°N, 21.801388888889°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (304944) ja kohde (200507) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Keski-Porin kirkko (Q3076123) Wikidatassa
Arkkitehdit Carl Johan von Heideken, Georg Theodor Chiewitz
|  | |
Kultakäkönen, Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kivi-Pori. Aimo Tukiaisen julkinen veistos Sijainti 61.489055555556°N, 21.801083333333°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Kultakäkönen, Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki (Q21856758) Wikidatassa
|  | ||
Lokki Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kivi-Pori. Harry Kivijärven julkinen veistos Sijainti 61.490202°N, 21.794712°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Lokki (Q22575817) Wikidatassa
|  | ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kivi-Pori. Porin Lyseo on Porin ja samalla myös koko maakunnan vanhimpia kouluja, perustettu vuonna 1879. Sijainti 61.48854°N, 21.788453°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Porin Lyseo (Q11888651) Wikidatassa
|  | |
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kivi-Pori. Porin kaupungintalo on Porissa sijaitseva rakennus. Arkkitehtuuriltaan se jäljittelee venetsialaistyylistä renessanssipalatsia. Koristemaalausten suuri määrä tekee rakennuksesta yhden arvokkaimmista uusrenessanssityylisistä rakennuksista Suomessa. Palatsin on suunnitellut arkkitehti August Krook, ja sen rakennuttivat apteekkari ja kunnallisneuvos Robert Junnelius sekä johtaja Hugo Rosenlew. Sen rakennustyöt aloitettiin vuonna 1894 ja se valmistui 1895. Porin kaupunki hankki sen omistukseensa vuonna 1962. 1950-luvulla palatsi oli purkamisuhan alla, sillä sen pohjaratkaisut olivat verrattain epäkäytännöllisiä muuhuin kuin asuinkäyttöön ja sen tekniikka oli vanhentunutta. Palatsi kuitenkin onnistui välttämään purkamisen, joskin hyvin täpärästi. Sijainti 61.48899167°N, 21.794975°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Porin kaupungintalo (Q10430702) Wikidatassa
Arkkitehti August Krook
|  | |
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kivi-Pori. Porin kuninkaankartano oli 1500–1600-luvuilla Porissa sijainnut kuninkaankartano. Se oli Kokemäenkartanon linnaläänin hallintopaikka vuosina 1558–1634. Kartanon rakennukset hävisivät 1700-luvulla. Sijainti 61.489729°N, 21.801413°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Porin kuninkaankartano (Q18661437) Wikidatassa
|  | ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kivi-Pori. Porin raatihuone sijaitsee kaupungin keskustassa Hallituskadun varrella. Vuonna 1841 valmistuneen uusklassismia edustavan rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Carl Ludvig Engel. Raatihuone on Porin tunnetuimpia ja arvokkaimpia rakennuksia, jonka arvoa korostaa sen edessä avautuva historiallinen Raatihuoneenpuisto. Sijainti 61.4896°N, 21.7938°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Porin raatihuone (Q10430701) Wikidatassa
Arkkitehti Carl Ludvig Engel
|  | |
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kivi-Pori. Porin silta on rautainen silta Porissa. Se ylittää Kokemäenjoen ja sijaitsee aivan kaupungin keskustan tuntumassa. Sijainti 61.49082778°N, 21.80018056°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Porin silta (Q10430706) Wikidatassa
|  | |
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kivi-Pori. Porin taidemuseo on vuonna 1979 perustettu nykytaiteen museo, joka sijaitsee Porin Etelärannassa vuonna 1860 valmistuneessa entisessä pakkahuoneessa. Sen kokoelmien pohjana ovat professori Maire Gullichsenin museolle lahjoittamat teokset. Porin taidemuseo tunnetaan vaihtuvista näyttelyistään, jotka esittelevät kotimaisen ja kansainvälisen taiteen uusimpia virtauksia. Se toimii myös Satakunnan maakunnan alueellisena vastuumuseona. Porin taidemuseon yhteydessä osoitteessa Eteläranta 6 toimii Poriginal galleria. Sijainti 61.4901°N, 21.7942°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Porin taidemuseo (Q4412746) Wikidatassa
|  | |
Porin tullihuone Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kivi-Pori. Porin vanha pakka- ja tullihuone Sijainti 61.4901°N, 21.7942°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Porin tullihuone (Q21723059) Wikidatassa
Arkkitehdit Carl Johan von Heideken, Gustaf Nyström, Kristian Gullichsen
|  | ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kivi-Pori. Raatihuoneenpuisto on Porin raatihuoneen edustalla sijaitseva puisto. Se on kaupungin vanhimpia puistoja ja on alun perin toiminut kauppatorina 1800-luvun jälkipuoliskolle saakka. Sijainti 61.48834°N, 21.793184°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Raatihuoneenpuisto (Q18661574) Wikidatassa
|  | |
Sankarihautamuistomerkki Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kivi-Pori. Aimo Tukiaisen julkinen veistos Sijainti 61.488952°N, 21.800055°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Sankarihautamuistomerkki (Q21804510) Wikidatassa
|  | ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kivi-Pori. Satakunnan karhu on kuvanveistäjä Emil Cedercreutzin suunnittelema veistos. Se sijaitsee Porin raatihuonen edustalla. Sijainti 61.48927°N, 21.793897°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Satakunnan karhu (Q18661875) Wikidatassa
|  | |
Selim Palmgren Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kivi-Pori. Lauri Leppäsen julkinen veistos Sijainti 61.488389°N, 21.793811°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Selim Palmgren (Q21856809) Wikidatassa
|  | ||
Vapaussodan muistomerkki Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kivi-Pori. Emil Cedercreutzin julkinen veistos Sijainti 61.489393°N, 21.800184°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Vapaussodan muistomerkki (Q21802337) Wikidatassa
|  | ||
 | Kokemäenjoen luodot eli Porin luodot ovat Kokemäenjoen suuhaarojen eli juopien väliin jääviä suistosaaria Porissa, heti Porin keskustan pohjoispuolella. Suurimpia luotoja ovat Hevosluoto, Kvistiluoto ja Hanhiluoto sekä sen kanssa yhteen kasvaneet Raatimiehenluoto ja Kirjurinluoto. Pienempiä luotoja ovat Liljanluoto, Pajukarit ja Polsanluoto. Mantereeseen maankohoamisen myötä yhtyneisiin luotoihin kuuluu lisäksi muiden muassa Pormestarinluoto. Luodot ovat osa Porin kansallista kaupunkipuistoa ja ne muodostavat myös yhden Museoviraston määrittelemistä Valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Rakennettu kulttuuriympäristö 4070 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Kokemäenjoen luodot (Q5394399) Wikidatassa
| ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Kokemäenjoen luodot. Kirjurinluoto on Porissa sijaitseva Kokemäenjoen luoto, samanniminen puistoalue ja Porin kaupunginosa. Kirjurinluodossa järjestetään muun muassa vuosittaiset Pori Jazz -festivaalit sekä Porispere-rockfestivaali. Alue on yksi Porin tunnetuimpia nähtävyyksiä ja osa Porin kansallista kaupunkipuistoa Sijainti 61.513936°N, 21.758766°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Kirjurinluoto (Q212122) Wikidatassa
|  | |
Korpilakso pronssikautinen hautaröykkiö Porissa Sijainti 61.64450268°N, 21.66550658°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 609010077 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Korpilakso (Q65107602) Wikidatassa
|  | ||
Kosonen pronssi- ja rautakautinen hautaröykkiö Porissa Sijainti 61.60573877°N, 21.90413103°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 1000011639 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Kosonen (Q65107616) Wikidatassa
|  | ||
Kraftmanin härkätalli ja navetta Kokemäenjoen varrelle professori Johan Kraftmanin Koiviston entisen kuninkaankartanon talouspihaan rakennuttamat navetta ja härkätalli ovat hyödyn aikakauden huomattavat rakennusmuistomerkit. Rakennettu kulttuuriympäristö 3926 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Kraftmanin härkätalli ja navetta (Q30506250) Wikidatassa
| |||
Kuivaniitty pronssikautinen hautaröykkiö Porissa Sijainti 61.60661885°N, 21.80110288°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 537010024 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Kuivaniitty (Q65107516) Wikidatassa
|  | ||
Kultakallio pronssikautinen hautaröykkiö Porissa Sijainti 61.61175653°N, 21.76675589°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 537010026 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Kultakallio (Q65107500) Wikidatassa
|  | ||
Kytöniitynkallio pronssikautinen hautaröykkiö Porissa Sijainti 61.652413°N, 21.71549469°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 609010034 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Kytöniitynkallio (Q65107524) Wikidatassa
|  | ||
Käppärän pieni siunauskappeli siunauskappeli Porissa Sijainti 61.48771663°N, 21.75828325°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (310473) ja kohde (203653) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Käppärän pieni siunauskappeli (Q55027088) Wikidatassa
Arkkitehti Brynolf Blomqvist
|  | ||
Kärri pronssikautinen hautaröykkiö Porissa Sijainti 61.61936734°N, 21.83186399°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 537010027 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Kärri (Q65107504) Wikidatassa
|  | ||
Lammela pronssikautinen hautaröykkiö Porissa Sijainti 61.65530137°N, 21.90558284°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 537010028 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Lammela (Q65465148) Wikidatassa
|  | ||
Lampinkoski pronssi- ja rautakautinen hautaröykkiö Porissa Sijainti 61.67630556°N, 21.74588409°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 609010088 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Lampinkoski (Q65107564) Wikidatassa
|  | ||
Lamppi pronssikautinen hautaröykkiö Porissa Sijainti 61.68726927°N, 21.7233488°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 609010041 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Lamppi (Q65107578) Wikidatassa
|  | ||
 | Lassilan kirkko on Porin Noormarkun Lassilan kylässä sijaitseva Matti Österlundin suunnittelema 1851–1854 rakennettu puinen tornillinen pitkäkirkko. Kirkon pinta-ala on 253 neliömetriä, ja siinä on istumapaikkoja 250 hengelle. Runkohuoneeseen liittyvät vastakkaiset matalina kylkiäisinä sakasti ja eteinen. Kupuun päättyvä torni on runkohuoneeseen nähden harvinaisesti eteisen kohdalla, sen kellot ovat vuosilta 1851 ja 1901. Satulakattoisen runkohuoneen sisäkatossa on puuholvi. Kirkkoa on korjattu 1894, 1920, 1924 ja 1976. Alttaritaulu Jeesus, Johannes ja heidän äitinsä on S. Buggin 1898 maalaama jäljennös Rafaelin taulusta. Kirkon 7-äänikertaiset urut on valmistanut Kangasalan urkutehdas 1956. Hirrestä veistetty ja laudalla vuorattu kirkko oli alkuaan punainen, mutta väri muutettiin myöhemmin vaaleaksi. Kirkon ulkomaalaus uusittiin kesällä 2004. Sijainti 61.61930976°N, 22.23653845°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (304929) ja kohde (200492) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Lassilan kirkko (Q19705711) Wikidatassa
|  | |
Lavian kirkonkylän raitti Lavian kirkonkylässä lehtipuiden reunustama raitti, joka kulkee Lavijärvestä nousevien rantapeltojen yläreunalla järven suuntaisesti, on säilyttänyt hyvin vanhan raittirakenteensa. Rakennettu kulttuuriympäristö 1981 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Lavian kirkonkylän raitti (Q30689886) Wikidatassa
| |||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Lavian kirkonkylän raitti. Lavian kirkko on Lavian seurakunnan kirkko vuodelta 1823 Porin Laviassa Satakunnassa. Tyypiltään se on tasavartinen ristikirkko, siihen liittyy päätytorni. Kirkon suunnittelija ja rakennustyön valvoja oli kirkonrakentaja Juha Köykkä. Kirkko rakennettiin ilman virallista lupaa, joka myönnettiin 10. kesäkuuta 1823. Jo seuraavan kuun 6. päivänä vietettiin kirkon epävirallisia vihkiäisiä. Viralliset vihkiäiset olivat heinäkuussa seuraavana vuonna. Sijainti 61.595138888889°N, 22.599027777778°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (304909) ja kohde (200472) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Lavian kirkko (Q18662931) Wikidatassa
Arkkitehdit Charles Bassi, Rakennushallitus
|  | |
Leppänen rautakautinen hautaröykkiö Porissa Sijainti 61.48790863°N, 21.56681489°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 609010011 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Leppänen (Q65107518) Wikidatassa
|  | ||
Linjaharju rautakautinen hautaröykkiö Porissa Sijainti 61.49380216°N, 21.52974772°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 609010001 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Linjaharju (Q65107580) Wikidatassa
|  | ||
Mäntyluodon luotsi- ja satamaympäristö Mäntyluodon satama on monipuolinen satamahistoriaan ja merenkulkuun liittyvä ympäristö yhdessä viereisen Reposaaren kanssa. Rakennettu kulttuuriympäristö 2928 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Mäntyluodon luotsi- ja satamaympäristö (Q30506521) Wikidatassa
| |||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Mäntyluodon luotsi- ja satamaympäristö. Kallo eli Mäntykallo on Porin Mäntyluodon edustalla sijaitseva kallioinen saari. Saarella sijaitsee Kallon majakka, ja saareen johtaa pengertie. Saarella toimii myös Suomen vanhin urheiluseura, vuonna 1856 perustettu Segelföreningen i Björneborg, sekä Porin merivartiosto ja luotsiasema.lähde? Sijainti 61.59305573°N, 21.46249962°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Kallo (Q11869494) Wikidatassa
|  | |
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Mäntyluodon luotsi- ja satamaympäristö. Kallon majakka on Porin Mäntyluodon edustalla Kallon saarella sijaitseva majakka. Sijainti 61.594555555556°N, 21.462277777778°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Kallon majakka (Q5394144) Wikidatassa
|  | |
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Mäntyluodon luotsi- ja satamaympäristö. Mäntyluodon hotelli on vuonna 1918 perustettu hotelli-ravintola, joka toimii Porin Mäntyluodon kaupunginosassa, noin 20 kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Sijainti 61.59211349°N, 21.4875412°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Mäntyluodon hotelli (Q18660924) Wikidatassa
Arkkitehdit Torkel Nordman, Arthur Fagerholm
|  | |
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Mäntyluodon luotsi- ja satamaympäristö. Mäntyluodon vanha rautatieasema on Pori–Mäntyluoto-rataosuudella sijaitseva lakkautettu rautatieliikennepaikka. Aseman korvasi vuonna 1984 rakennettu Mäntyluodon uusi asema. Sijainti 61.5926°N, 21.4925°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Mäntyluodon vanha rautatieasema (Q11883772) Wikidatassa
|  | |
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Mäntyluodon luotsi- ja satamaympäristö. Ryssäntorni on Porin Mäntyluodon satamassa sijaitseva jugendtyylinen puinen satamaloisto. Ryssäntorni sijaitsee vuonna 1901 valmistuneen pitkän kivilaiturin päässä. Sijainti 61.59794998°N, 21.47828674°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Ryssäntorni (Q20250125) Wikidatassa
|  | ||
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Mäntyluodon luotsi- ja satamaympäristö. Uniluoto on Porin 62. kaupunginosa. Se sijaitsee Meri-Porissa, noin 20 kilometrin päässä Porin keskustasta, Mäntyluodon eteläpuolella. Uniluodon länsipuolella on Kallon saari. Uniluodossa sijaitsee Mäntyluodon koulu. Sijainti 61.58944444°N, 21.47916667°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Uniluoto (Q18662555) Wikidatassa
|  | ||
 | Mäntyluodon rautatieasema on Suomen rataverkon asema Porissa Kirrinsannan kaupunginosassa. Kaksikerroksinen punatiilinen rakennus on valmistunut vuonna 1984. Ennen Mäntyluodon nykyistä asemaa oli käytössä vuonna 1900 rakennettu Mäntyluodon vanha rautatieasema. Sijainti 61.590383°N, 21.512952°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennuskohde (200404) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Mäntyluodon rautatieasema (Q18660925) Wikidatassa
|  | |
Mäntyluodon rautatieaseman asemarakennus Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Mäntyluodon rautatieasema. asemarakennus Porissa Sijainti 61.59266215°N, 21.49371083°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (303153) ja kohde Mäntyluodon rautatieasema (200404) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Mäntyluodon rautatieaseman asemarakennus (Q55594928) Wikidatassa
Arkkitehti Bruno Granholm
|  | ||
Mäntyluodon rautatieaseman tavaramakasiini Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Mäntyluodon rautatieasema. varastorakennus Porissa Sijainti 61.59274375°N, 21.49232142°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (304184) ja kohde Mäntyluodon rautatieasema (200404) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Mäntyluodon rautatieaseman tavaramakasiini (Q55599128) Wikidatassa
|  | ||
Mäntyluodon rautatieaseman tuhoutunut kaksoisvahtitupa Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Mäntyluodon rautatieasema. vahtitupa Porissa Sijainti 61.59216474°N, 21.49466651°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (304127) ja kohde Mäntyluodon rautatieasema (200404) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Mäntyluodon rautatieaseman tuhoutunut kaksoisvahtitupa (Q55595544) Wikidatassa
Arkkitehti Bruno Granholm
|  | ||
Noormarkun ruukin ja Ahlström-yhtiön rakennukset Noormarkun ruukinalue on edustavimpia ja parhaiten hoidettuja historiallisen rautateollisuuden alueita maassamme. Rakennettu kulttuuriympäristö 907 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Noormarkun ruukin ja Ahlström-yhtiön rakennukset (Q30505587) Wikidatassa
| |||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Noormarkun ruukin ja Ahlström-yhtiön rakennukset. Makkarakosken voimalaitos on Porissa Noormarkun kirkonkylässä Noormarkunjoen Makkarakoskessa sijaitseva vesivoimalaitos. Vuonna 1914 valmistunut voimalaitos kuuluu kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen Noormarkun ruukkialueeseen. Voimalaitoksen omistaa sen myös rakentanut A. Ahlström Osakeyhtiö. Sijainti 61.593098°N, 21.884143°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Makkarakosken voimalaitos (Q18660735) Wikidatassa
|  | |
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Noormarkun ruukin ja Ahlström-yhtiön rakennukset. Noormarkun kirkko on vuonna 1933 valmistunut kivikirkko Porin Noormarkussa. Se rakennettiin samalle paikalle, jossa sijaitsi vanha 1700-luvulla rakennettu kirkko. Alueella on kirkon ja hautausmaan lisäksi myös vuodelta 1757 peräisin oleva sipulikupolilla varustettu kellotapuli. Sijainti 61.5975°N, 21.863444444444°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (304930) ja kohde (200493) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Noormarkun kirkko (Q17115730) Wikidatassa
Arkkitehti Armas Lindgren
|  | |
Noormarkun kirkon tapuli Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Noormarkun kirkko.
Rakennus (304679) ja kohde Noormarkun kirkko (200493) Rakennusperintörekisterissä.
Rakennus (304679) ja kohde (200493) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Noormarkun kirkon tapuli (Q64031103) Wikidatassa
| |||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Noormarkun ruukin ja Ahlström-yhtiön rakennukset. Noormarkun ruukki on nykyisin Porin kaupunkiin kuuluvassa Noormarkussa sijaitseva ruukkialue. Siihen kuuluu varsinaisen rautaruukin lisäksi myös muita A. Ahlström Osakeyhtiön omistamia rakennuksia, muun muassa saha, voimalaitos sekä työläisten ja johtajien asuntoja. Sijainti 61.59361111°N, 21.88444444°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Noormarkun ruukki (Q18661002) Wikidatassa
|  | |
Nättälänjärvi pronssikautinen hautaröykkiö Porissa Sijainti 61.63907087°N, 21.72857708°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 609010075 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Nättälänjärvi (Q65107543) Wikidatassa
|  | ||
Pappila pronssikautinen hautaröykkiö Porissa Sijainti 61.65902527°N, 21.70431282°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 609010036 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Pappila (Q65107540) Wikidatassa
|  | ||
Parkkalin metsäsarka rautakautinen hautaröykkiö Porissa Sijainti 61.48177818°N, 21.57082232°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 609010009 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Parkkalin metsäsarka (Q65107598) Wikidatassa
|  | ||
Peltola pronssikautinen hautaröykkiö Porissa Sijainti 61.58789613°N, 21.79593979°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 537010013 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Peltola (Q65107497) Wikidatassa
|  | ||
Peltoniemi pronssikautinen hautaröykkiö Porissa Sijainti 61.58593631°N, 21.79362605°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 537010012 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Peltoniemi (Q65107503) Wikidatassa
|  | ||
Peräpellonmäki pronssikautinen hautaröykkiö Porissa Sijainti 61.44497417°N, 21.69573653°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 609010003 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Peräpellonmäki (Q65107583) Wikidatassa
|  | ||
 | Pihlavan huvila-alue eli ns. Huvilaranta on Porissa Pihlavan kaupunginosassa sijaitseva kulttuurihistoriallisesti arvokas 1800-luvun jälkipuoliskon ja 1900-luvun alun huvilakulttuuria edustava alue. Sijainti 61.571158°N, 21.590281°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennettu kulttuuriympäristö 5180 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Pihlavan huvila-alue (Q18661299) Wikidatassa
|  | |
Pihlavan saha ja asuinalueet Pihlavan sahan ja siihen liittyvän yhdyskunnan rakennuskanta sisältää kerrostumia huomattavan pitkältä ajalta. Rakennettu kulttuuriympäristö 350 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Pihlavan saha ja asuinalueet (Q30560062) Wikidatassa
| |||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Pihlavan saha ja asuinalueet. Pihlavan saha on Porin Pihlavassa toimiva saha, joka on perustettu vuonna 1875. Sen omistaja on Westas Group, ja saha tunnetaan nykyään nimellä Westas Pihlava Oy. Pihlavan saha oli Ahlströmin omistuksessa yli 120 vuoden ajan, kunnes se myytiin Werstars Groupille vuonna 2013. Sijainti 61.566419°N, 21.608518°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Pihlavan saha (Q93697558) Wikidatassa
|  | |
Pohjola poistettu pronssikautinen hautaröykkiö Porissa (ei rauhoitettu) Sijainti 61.57807124°N, 21.8342643°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 537010009 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Pohjola (Q65107537) Wikidatassa
|  | ||
Polkukallio 3 pronssi- ja rautakautinen hautaröykkiö Porissa Sijainti 61.53728726°N, 21.85423214°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 609010087 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Polkukallio 3 (Q65107596) Wikidatassa
|  | ||
Porin teollisuusmaisema Porin teollisuusmaisema, puuvillatehdas, konepaja ja saha, on tyyppiesimerkki 1800-luvun loppupuolella vanhoihin rannikkokaupunkeihin syntyneestä monipuolisesesta teollisuudesta, jonka kehittymiseen ja sijoittumiseen vaikuttivat olennaisesti ulkomaiset raaka-aineet, hyvät yhteydet, työvoima ja markkinat. Rakennettu kulttuuriympäristö 1498 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Porin teollisuusmaisema (Q30689405) Wikidatassa
| |||
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Porin teollisuusmaisema. Isosannan saha oli vuosina 1862–1939 Porissa toiminut saha, joka 1870-luvulta lähtien kuului W. Rosenlew & Co:n omistukseen. Kyseessä oli yksi Suomen ensimmäisistä höyrysahoista. Sen rakennuksista ovat nykyään jäljellä vuonna 1922 valmistunut kaksikerroksinen saharakennus, joka on Pihlavan ja Martinniemen sahojen ohella ainoa höyrysaha-aikakaudelta säilynyt saharakennus, sekä vuodelta 1897 peräisin oleva voima-asema savupiippuineen. Molemmat kuuluvat ns. Porin teollisuusmaisemaan, joka on yksi Museoviraston inventoimista valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Alue on myös osa Porin kansallista kaupunkipuistoa. Sijainti 61.494091°N, 21.814395°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Isosannan saha (Q23870123) Wikidatassa
|  | ||
Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Porin teollisuusmaisema. Porin Konepaja Oy oli Porissa vuonna 1858 perustettu valimo ja konepaja. Sijainti 61.492252°N, 22.804814°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Porin Konepaja (Q11888648) Wikidatassa
|  | ||
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Porin teollisuusmaisema. Porin Puuvilla Oy oli suomalainen vuosina 1898–1974 toiminut puuvillakankaita ja lankaa valmistanut tekstiiliteollisuusyritys, jonka tuotantolaitokset sijaitsivat Porissa. Sijainti 61.4927°N, 21.799°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Porin Puuvilla (Q17092806) Wikidatassa
Arkkitehti August Krook
|  | |
 | Porin vanha hautausmaa sijaitsee Porin ydinkeskustan länsipuolella Maantiekadun varrella. Se on järjestyksessään kaupungin toinen hautausmaa, joka rakennettiin 1809. Hautausmaa jäi pois käytöstä vuoteen 1890 mennessä ja sen korvasi vajaan kilometrin päähän vuonna 1884 valmistunut Käppärän hautausmaa. Vanhoihin sukuhautoihin haudattiin kuitenkin satunnaisesti vielä 1950-luvulle saakka. Hautausmaa otettiin uudelleen käyttöön vuonna 2008, kun paikalle avattiin uurnahauta-alue. Pääosa hautausmaasta on kuitenkin nykyään puistona, historiallisia hautamuistomerkkejä alueella on nähtävissä noin 300. Sijainti 61.485277777778°N, 21.778333333333°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennettu kulttuuriympäristö 4575 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Porin vanha hautausmaa (Q10430699) Wikidatassa
|  | |
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Porin vanha hautausmaa. Porin vesitorni sijaitsee Porin keskustan länsilaidalla. Sen on suunnitellut arkkitehti Bertel Strömmer ja rakentanut Uuno Helmisen rakennusliike. Vesitorni otettiin käyttöön vuonna 1936 ja se on lähes 50 metriä korkea. Tornin vesitilavuus on 500 kuutiometriä. Torni on tiiliverhoiltu eli vesisäiliötä kantavat rakenteet ovat verhouksesta erilliset. Porin vesitorni on maakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen kohde ja kuuluu Porin kansalliseen kaupunkipuistoon. Vesitorni on yksi kaupungin tunnetuimmista maamerkeistä. Sijainti 61.48479444°N, 21.78027778°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Porin vesitorni (Q4357054) Wikidatassa
Arkkitehti Bertel Strömmer
|  | |
Praka pronssikautinen hautaröykkiö Porissa Sijainti 61.58753686°N, 21.79902111°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 537010014 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Praka (Q65107556) Wikidatassa
|  | ||
Päkkenki esihistoriallinen hautaröykkiö Porissa Sijainti 61.61695761°N, 21.7898018°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 1000017230 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Päkkenki (Q65107617) Wikidatassa
|  | ||
 | Päärnäinen on Porin 6. kaupunginosa, jonka rakennuskanta on osin lähes alkuperäistä 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun matalaa empiretyylistä puukerrostaloa ja osin 1960-luvun pienkerrostaloa. Kaupunginosan oikea nimi on Päärnäinen, mutta nimeä ei käytetä tavallisessa puhekielessä, eikä kovin moni edes tunne sitä. Kaupunginosa sijaitsee Keski-Porin alueella keskustan länsipuolella ja Käppärän itäpuolella. 6. kaupunginosan eteläpuolella sijaitsee 10. kaupunginosa Tiilinummi, joka saatetaan joskus virheellisesti mieltää osaksi Kuukkaria. Kalevanpuisto toimii Päärnäisten ja Tiilinummen rajana, Rauhanpuisto erottaa Päärnäisten ja Käppärän. Sijainti 61.4855°N, 21.7689°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennettu kulttuuriympäristö 4792 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Päärnäinen (Q10438536) Wikidatassa
|  | |
Rainiola 1. ryhmä pronssikautinen hautaröykkiö Porissa Sijainti 61.59489794°N, 21.79362932°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 537010018 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Rainiola 1. ryhmä (Q65107579) Wikidatassa
|  | ||
Rainiola 2. ryhmä pronssikautinen hautaröykkiö Porissa Sijainti 61.59256801°N, 21.79811905°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 537010015 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Rainiola 2. ryhmä (Q65107557) Wikidatassa
|  | ||
Rainiola 3. ryhmä pronssikautinen hautaröykkiö Porissa Sijainti 61.59415727°N, 21.79968376°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 537010016 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Rainiola 3. ryhmä (Q65107507) Wikidatassa
|  | ||
Rainiola 4. ryhmä pronssikautinen hautaröykkiö Porissa Sijainti 61.59568036°N, 21.80210959°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 537010017 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Rainiola 4. ryhmä (Q65107498) Wikidatassa
|  | ||
Rainiola 5. ryhmä pronssikautinen hautaröykkiö Porissa Sijainti 61.59705726°N, 21.79504138°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 537010019 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Rainiola 5. ryhmä (Q65107576) Wikidatassa
|  | ||
Rajakalliot pronssikautinen hautaröykkiö Porissa Sijainti 61.41871632°N, 21.58673092°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 609010008 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Rajakalliot (Q65107474) Wikidatassa
|  | ||
Rajakalmisto rautakautinen hautaröykkiö Porissa Sijainti 61.48216414°N, 21.56539107°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 609010010 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Rajakalmisto (Q65107585) Wikidatassa
|  | ||
Renfors pronssikautinen hautaröykkiö Porissa Sijainti 61.61957739°N, 21.74830772°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 609010027 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Renfors (Q65465150) Wikidatassa
|  | ||
 | Reposaaren kirkko on Porin Reposaaressa sijaitseva norjalaistyylinen tunturikirkko. Se valmistui vuonna 1876 ja vihittiin samana vuonna käyttöön 9. heinäkuuta. Kirkko soveltui aluksi vain kesäkäyttöön, talvikäyttöön sopivaksi se muutettiin vuonna 1902. Sitä korjailtiin myös vuonna 1906, jolloin sinne asennettiin myös Felix Frangin maalaama alttaritaulu. Sijainti 61.60825282°N, 21.45221361°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennus (304952) ja kohde (200515) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Reposaaren kirkko (Q10658411) Wikidatassa
|  | |
Reposaaren kirkon tapuli Osa Rakennusperintörekisterin kohdetta Reposaaren kirkko.
Rakennus (304745) ja kohde Reposaaren kirkko (200515) Rakennusperintörekisterissä.
Rakennus (304745) ja kohde (200515) Rakennusperintörekisterissä.
Lue ja muokkaa kohdetta Reposaaren kirkon tapuli (Q64031105) Wikidatassa
| |||
 | Reposaari on kylä, taajama sekä Porin kaupunginosa Meri-Poriksi kutsutulla alueella ja Kokemäenjoen suiston uloin saari aivan Selkämeren ulapan äärellä. Puolentoista neliökilometrin kokoisella saarella asuu noin tuhat henkilöä. Vuonna 1978 asukkaita oli 1 080. Sijainti 61.613172222222°N, 21.445741666667°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennettu kulttuuriympäristö 1497 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Reposaari (Q7314172) Wikidatassa
|  | |
Riihikedon aravatalot Riihikedon yhtenäinen asuinalue edustaa varhaista aravatuotantoa. Rakennettu kulttuuriympäristö 4571 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Riihikedon aravatalot (Q30689217) Wikidatassa
| |||
Riihikedon koulukorttelit Porin Riihikedossa on poikkeuksellisen laaja ja monipuolinen koulualue. Rakennettu kulttuuriympäristö 4574 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Riihikedon koulukorttelit (Q30690476) Wikidatassa
| |||
.jpg) | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Riihikedon koulukorttelit. Cygnaeuksen koulu sijaitsee Porin keskustan tuntumassa Eteläpuiston päässä. Koulurakennus edustaa jugendtyyliä ja valmistui vuonna 1912. Koulu on toiminut alusta alkaen kansakouluna ja sittemmin peruskoulun ala-asteena. Koulussa toimivat musiikki- ja kuvataideluokat, sekä kansainvälinen, englanninkielistä opetusta antava International School. Erityispainotteiset luokat ja International School jatkuvat ala-asteelta yläasteelle siirryttäessä automaattisesti Porin suomalaiseen yhteislyseoon (PSYL:iin), joka sijaitsee vastakkaisella puolella katua. Ilta-aikaan koulun tiloja on käyttänyt mm. Palmgren-opisto ja Porin Poikakuoro. Sodan aikana koulua käytettiin sotasairaalana. Sijainti 61.48169167°N, 21.789975°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Cygnaeuksen koulu (Q422070) Wikidatassa
Arkkitehti Usko Nyström
|  | |
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Riihikedon koulukorttelit. Porin suojeluskuntatalo eli Karhulinna on Porin keskustassa sijaitseva vuonna 1928 valmistunut rakennus, jossa nykyään toimii Porin seudun steinerkoulu. Se muodostaa niin sanotun Riihikedon koulukorttelien alueen yhdessä muun muassa vuonna 1912 rakennetun Cygnaeuksen koulun sekä Porin suomalainen yhteislyseon (1934) kanssa. Rakennukset kuuluvat Museoviraston määrittelemiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Sijainti 61.481917°N, 21.791586°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Porin suojeluskuntatalo (Q18661444) Wikidatassa
Arkkitehti Gunnar Wahlroos
|  | |
 | Osa rakennettua kulttuuriympäristöä Riihikedon koulukorttelit. Porin suomalainen yhteislyseo (PSYL) on Porin keskustassa sijaitseva koulu, jossa toimivat Porin suomalaisen yhteislyseon koulu sekä Porin suomalaisen yhteislyseon lukio. Vuonna 1926 perustettu koulu tunnettiin vuosina 1974–1993 nimellä Riihikedon koulu. Sijainti 61.481405°N, 21.791489°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Lue ja muokkaa kohdetta Porin suomalainen yhteislyseo (Q18661445) Wikidatassa
|  | |
Rintala pronssikautinen hautaröykkiö Porissa Sijainti 61.56981556°N, 21.76903023°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 537010002 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Rintala (Q65107505) Wikidatassa
|  | ||
Riuta pronssikautinen hautaröykkiö Porissa Sijainti 61.58403751°N, 21.79526685°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 537010011 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Riuta (Q65107502) Wikidatassa
|  | ||
Ruosniemi I pronssikautinen hautaröykkiö Porissa Sijainti 61.5534951°N, 21.86125468°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 609010012 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Ruosniemi I (Q65107519) Wikidatassa
|  | ||
Ruosniemi II pronssikautinen hautaröykkiö Porissa Sijainti 61.55276046°N, 21.86539329°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 609010013 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Ruosniemi II (Q65107587) Wikidatassa
|  | ||
Ruosniemi metsäsarat pronssikautinen hautaröykkiö Porissa Sijainti 61.51127428°N, 21.88112347°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 609010019 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Ruosniemi metsäsarat (Q65107476) Wikidatassa
|  | ||
Råfors pronssikautinen hautaröykkiö Porissa Sijainti 61.68634835°N, 21.69492177°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 609010043 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Råfors (Q65107541) Wikidatassa
|  | ||
Salmio pronssikautinen hautaröykkiö Porissa Sijainti 61.65354317°N, 21.72307835°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 609010035 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Salmio (Q65465149) Wikidatassa
|  | ||
Santakangas poistettu kivikautinen ruumiskalmisto Porissa (ei rauhoitettu) Sijainti 61.4100756°N, 21.68898177°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 609010062 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Santakangas (Q65107535) Wikidatassa
|  | ||
Sudenkallio esihistoriallinen hautaröykkiö Porissa Sijainti 61.45451336°N, 21.64186004°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 1000022111 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Sudenkallio (Q65107621) Wikidatassa
|  | ||
Säteri pronssikautinen hautaröykkiö Porissa Sijainti 61.61859591°N, 21.73055657°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 609010026 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Säteri (Q65107599) Wikidatassa
|  | ||
Sääksluoto pronssikautinen hautaröykkiö Porissa Sijainti 61.7260674°N, 21.70283291°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 609010045 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Sääksluoto (Q65107562) Wikidatassa
|  | ||
Söörmarkku on kylä ja taajama nykyään Porin kaupunkiin kuuluvassa entisessä Noormarkun kunnassa. Asukkaita siellä on 997 (2017). Sijainti 61.566985°N, 21.81623°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Rakennettu kulttuuriympäristö 1989 RKY-palvelussa.
Lue ja muokkaa kohdetta Söörmarkku (Q18662198) Wikidatassa
|  | ||
Viikerin aukee II pronssikautinen hautaröykkiö Porissa Sijainti 61.54196486°N, 21.89460951°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 609010017 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Viikerin aukee II (Q65107545) Wikidatassa
|  | ||
Viljanen pronssikautinen hautaröykkiö Porissa Sijainti 61.43047704°N, 21.62703704°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 609010002 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Viljanen (Q65107582) Wikidatassa
|  | ||
Välimäki esihistoriallinen hautaröykkiö Porissa Sijainti 61.42006858°N, 21.71747861°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 609010024 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Välimäki (Q65107522) Wikidatassa
|  | ||
Ylinen Pohjajärvi pronssikautinen hautaröykkiö Porissa Sijainti 61.62324337°N, 21.73276998°E Museoverkon kartalla ja Monumentalissa.
Arkeologinen kohde 609010031 Muinaisjäännösrekisterissä
Lue ja muokkaa kohdetta Ylinen Pohjajärvi (Q65107560) Wikidatassa
|  |
- Satakunnan kulttuuriperintökohteet kunnittain