Wikipedia:Ehdokkaat suositelluiksi artikkeleiksi/Haukilahti

	Tämä sivu on arkisto alla mainitun artikkelin suositellut artikkelit -äänestyksestä. Älä muokkaa tätä sivua. Uudet kommentit ja mielipiteet asiasta tulee sijoittaa asiaankuuluvien artikkelien keskustelusivuille.
	Äänestyksen tulos oli: Hyväksytty (100,0 % kannatti suositelluksi artikkeliksi) --Msaynevirta (k · m) 15. tammikuuta 2015 kello 07.42 (EET) Katso hyväksymistä seuraavat toimenpiteet täältä.

Haukilahti

Artikkelia on työstetty viime vuoden syksystä lähtien, ja sille lupaava artikkeli-äänestyksessä, keskustelusivulla ja vertaisarvioinnissa annetut kehitysehdotukset ovat nähdäkseni toteutettu. Artikkelin kieli on tarkistettu kokonaisuudessaan kahteen kertaan va:n jälkeen. --Msaynevirta (k · m) 1. tammikuuta 2015 kello 03.53 (EET)

Äänestys päättyy 15. tammikuuta 2015 kello 03.53 (EEST).

Kannatan

1. Kaunis kuvaus ja oikein hyvä kuvitus Espoon Haukilahdesta. Se todistaa ettei Espoo ole mikään betonilähiö Helsingin länsirannikolla.Helsinkiläisten pitäisi ymmärtää että Espoo on osa stadilaista identiteettiä ja päin vastoin. Sama koskee Vantaata. --Ashoka (keskustelu) 1. tammikuuta 2015 kello 21.56 (EET)
2. --Tappinen (keskustelu) 1. tammikuuta 2015 kello 21.59 (EET)
3. J.K Nakkila (keskustelu) 2. tammikuuta 2015 kello 15.53 (EET)
4. IMO --Höyhens (keskustelu) 4. tammikuuta 2015 kello 15.35 (EET)
5. Toki. --PtG (keskustelu) 5. tammikuuta 2015 kello 22.13 (EET)
6. --Tanár 6. tammikuuta 2015 kello 13.50 (EET)
7. --Vnnen (keskustelu) 13. tammikuuta 2015 kello 14.00 (EET)

Vastustan

Keskustelu

Piti kysyä tätä jo vertaisarvioinnissa, mutta en ehtinyt joten kysyn nyt. Tietolaatikossa lukee Osa-alueet: Hauenkallio, Linnake, Mellsteninranta, Paattinen, Pitkäkallio, Telamäki, Telaniitty. Mitä nämä ovat? Itse käsittäisin kaupunginosan osa-alueiden olevan kaupunginosassa sijaitsevia asuin-, teollisuus- ja liikealueita. Artikkelin leipätekstissä ei kuitenkaan mainita, että Haukilahti jakaantuisi tuon nimisiin alueisiin. Artikkelin leipätekstissä mainitaan, että Hauenkallio on kallio, Linnaketta ei mainita, Mellsteninranta mainitaan mutta jää epäselväksi onko se vain ranta vai myös asuin-, liike- tms. alue, Paattisten sijaan artikkeli käsittelee Pattista, joka on ilmeisesti puisto tai vanha tila, mutta onko se nykyään myös asuinalue, Pitkäkallioon liittyen puhutaan välillä kalliosta nimeltä Pitkänkallio, välillä Pitkänkallionmäestä, mutta epäselväksi taas jää, onko kyseessä vain kallio vai myös asuinalue tms., Telamäki-niminen kallio mainitaan ja Telaniitty mainitaan, mutta ei sitä onko kyseessä niitty vai asuinalue. Kaupunginosan osa-alueista voisi siis kertoa myös leipätekstissä. Nykyisellään tuo Osa-alueet -kohta hämää minua, kun en tiedä luetellaanko siinä asuinalueita vai kallioita ynnä muita keskeisiä paikkoja. – Kuohatti 1. tammikuuta 2015 kello 14.32 (EET)

Hyvä että otit tämän esille. En suoraan sanottuna itsekään tiedä eikä näille osa-alueille tunnu löytyvän lähteitä oikein mistään. Noille osa-alueille ei ole myöskään minkäänlaisia jakokarttoja, joten niiden rajat ovat myös hyvin epäselvät. Olen ajatellut jo jonkin aikaa poistaa ne tietolaatikosta, mutta näköjään tämä unohtui ottaa esiin va:ssa. Poistan ne tuolta tietolaatikosta, laitetaan takaisin jos niille löytyy joku selvä lähde. --Msaynevirta (k · m) 1. tammikuuta 2015 kello 15.34 (EET)

Pari pikku kysymystä esittäisin. Varsin laadukashan tämä on muutenkin, mutta siis

1. Usein Karjalan evakot on sijoitettu johonkin lähtöpaikan perusteella. Onko Haukilahdessa näin ja jos on, mistä päin sinne on siirtoväkeä asutettu?
2. Espoo kauppalaksi. Olenko käsittänyt väärin, vai eikö maalaiskunnilla ollutkaan kaavoitusmonopolia 1960-luvulle tultaessa?
3. Missä haukilahtelaisten terveyspalvelut hoidetaan (hammashoito on siis siellä, onko muut Tapiolassa?)
4. Urheilukenttiä on siis kolme, onko paikkakunnalla "omia" urheiluseuroja?
5. Sitten tämä Sorsakivi. Kuva on ja liike-elämäosiossa maininta. Mutta mikä se on, vainko tämä kauppaliike vaiko jotain muuta?

terv. --Höyhens (keskustelu) 4. tammikuuta 2015 kello 15.33 (EET)

Evakot ja tuo kauppala-osio ovat sen Haukilahti – Gäddvik -kirjan pohjalta kirjoitettuja osioita. Kirjan pohjalta käsitin ettei kunnalla ainakaan ole ollut paljon valtaa alueen rakentamisessa ja kaavoittamisessa ennen 1970-lukua, jolloin alueelle saatiin voimaan ensimmäinen yleiskaava. Alue oli 1950-luvulta rakennuskiellossa, mutta kiellon aikana rakentaminen tapahtui poikkeusluvin.
Terveyspalvelut hoidetaan muualla Espoossa tuota hammashoitoa lukuunottamatta. Urheilukenttiä on ne kolme ja kaupunginosassa toimii ainakin jalkapalloseura HooGee, joka taitaa olla artikkelissakin mainittu. Sorsakivellä toimii nykyisin K-Market ja pesula (Sorsakivi on rakennuksen nimi). --Msaynevirta (k · m) 4. tammikuuta 2015 kello 16.03 (EET)

Ahaa. Muut kysymäni asiat melko lailla tässä selkenevätkin, mutta toi poikkeuslupa-asia pitäisi täsmentää. Toki artikkeli ei väitäkään, että juuri kauppalaksi muuttuminen antaisi tämän syy-seuraussuhteena. Käsitykseni mukaan kunnilla on olut kaavoitusmonopoli jo sitä ennen. Sikäli seuraava "Haukilahden rakentaminen voimistui entisestään, kun Espoosta tuli kauppala 1963. Espoo sai samalla yksinoikeuden kaavoituksen ja maankäytön määrittelyyn, minkä seurauksena kaikille asuinalueilla alettiin laatia yleiskaavaa." ei pitäne paikkaansa, ellei sitten kunnallislaissa ole tapahtunut muutosta juuri silloin tai myöhemmin. Koetan itsekin kaivaa vastausta tähän. --Höyhens (keskustelu) 4. tammikuuta 2015 kello 21.22 (EET)

No niin. Kunnallinen kaavoitusmonopoli syntyi 1966, jolloin kaavoitus siirrettiin kunnille lääninhallituksilta. Ns. "lounaisrannikkosopimus" vuodelta 1965 näytää olevan kuitenkin tähän vaikuttava. Siis Espoon kaavoittaminen ilman poikkeuslupia on tullut mahdolliseksi 1965 eli pari vuotta kauppalaksi muuttamisen jälkeen. Saatko tästä mitenkään selkeää lausetta? Voinhan minäkin tietysti tuonnempana yrittää. [1] --Höyhens (keskustelu) 4. tammikuuta 2015 kello 21.37 (EET)

Lounaisrannikkosopimus taitaa olla jonkinlainen aluerakentamissopimus (näin ymmärsin tuosta linkittämästäsi sivusta). Haukilahdessa suurin osa rakentamisesta on tehty yksittäisten rakennusyhtiöiden toimesta, kuten 1960-luku -osion viimeisessä kappaleessa todetaan. Lounaisrannikkosopimuksella voi olla tosin tekemistä entisen Toppelundin palstan pohjoisosan rivi- ja kerrostalojen kanssa, sillä ne on rakentanut Sato Oyj 60- ja 70-lukujen vaihteessa. --Msaynevirta (k · m) 4. tammikuuta 2015 kello 23.18 (EET)

Tarkensin kaavoitusmonopolin historiaa artikkelissa. Tuota lounaisrannikkosopimuksen mahdollista yhteyttä Haukilahteen täytyy selvittää lisää. --Msaynevirta (k · m) 5. tammikuuta 2015 kello 20.19 (EET)

Pitäisikö palvelut-luvun nimi olla "palveluita ja toimintaa", kuten suositellussa Kypärämäki-artikkelissa? Seurakunta ja kotiseutuyhdistys eivät ole sellaisia asioita, mitä yleensä "palveluista" tulee mieleen.--Tanár 6. tammikuuta 2015 kello 13.51 (EET)

Hyvä idea, vaihdoin osion otsikon tuohon ehdottamaasi, sillä sopiihan se paremmin noihin osiossa esiteltyihin uskonnolliseen toimintaan ja kotiseutuyhdistykseen. --Msaynevirta (k · m) 6. tammikuuta 2015 kello 14.35 (EET)

Voisiko historia-osuuden tiivistää olennaiseen? Esim. Pitkänkallionmäen patteria koetelleet yöpakkaset -39 on yleisesityksen kannalta mielestäni epärelevantti tieto. Tiivistämisen seurauksena ykyisestä osiosta voisi tehdä oman artikkelin, jota voi helposti laajentaa (vrt. Kontula). --Olimar 6. tammikuuta 2015 kello 19.11 (EET)

Tämä voisi olla ihan hyvä ratkaisu, sillä onhan tuolla vähän epäolennaisen tarkkoja asioita (olen harkinnut myös jossain määrin palvelut-osion tiivistämistä). Koitan saada tämän hieman suuremman homman alulle kun omat kiireeni hieman hellittävät. (viim. helmi-maaliskuuhun mennessä, jollei sitten lähiviikkoina) --Msaynevirta (k · m) 7. tammikuuta 2015 kello 17.19 (EET)