Wikipedia:Ehdokkaat hyviksi artikkeleiksi/Ilmakehä

	Tämä sivu on arkisto alla mainitun artikkelin hyvät artikkelit -äänestyksestä. Älä muokkaa tätä sivua. Uudet kommentit ja mielipiteet asiasta tulee sijoittaa asiaankuuluvien artikkelien keskustelusivuille.
	Äänestyksen tulos oli: Ei hyväksytty (Vain 3 kannatti hyväksi artikkeliksi.) --Savir (keskustelu) 26. joulukuuta 2016 kello 19.31 (EET)

Ilmakehä

Artikkeli oli vertaisarvioinnissa, jossa se sai kielenhuollon ja sen johdanto korjattiin. Onko tässä jo riittävät perusasiat hyvän tasolle? Aiheesta on paljon ala-artikkeleita, jossa asioista kerrotaan yksityiskohtaisemmin. --Savir (keskustelu) 12. joulukuuta 2016 kello 16.43 (EET)

Äänestys päättyy 26. joulukuuta 2016 kello 16.43 (EET).

Kannatan

1. Juu. Aika paljon nojaa Karttusen et al. kirjaan mutta miksei nojaisi, kun se varmaan on aiheesta kattavin ja pätevin suomenkielinen teos.--Tanár 13. joulukuuta 2016 kello 18.57 (EET)
2. Edellytyksellä että toi ilokaasu mainitaan. Tossa on lähde. --Höyhens (keskustelu) 17. joulukuuta 2016 kello 17.37 (EET)

Vastustan

1. Ealdwulf ^(Talk) 15. joulukuuta 2016 kello 01.24 (EET)
2. Ei lähimaillakaan. Paljon epämääräisesti, harrastajamaisesti ilmaistuja asioita (tyyliin stratosfäärin ilmanpaine on 1/1000 osa maanpinta-tason arvosta täsmentämättä tarkoitetaanko esim 15 km korkeutta - jossa noin 120 hPa - vai 50 km korkeutta mpy - noin 10 hPa), painotukset kummallisia (Ursan julkaisuun pohjautuen ilmakehän optiset ilmiöt nostetaan korostetusti esiin omana kappaleenaan ja luetteloiden, mutta esimerkiksi ilmakehän vesi-ilmiöitä kuten sateita, pilviä, vesipeite-ilmiöitä, jne vastaavasti ei. Onko joku Bishopin rengas muka ilmakehän yleisartikkelissa merkittävämpi asia kuin vaikkapa sumupilvi, tihkusade, kuura tai syöksyvirtaus?). Kuvituksena näkyy olevan nyt yhdysvaltalaisen NWS:n (National Weather Service) "peruspopulaari"n sivun (http://forecast.weather.gov/jetstream/atmos/layers.htm) kuvan käännös. Tuosta voisi pyyhkiä käytöstä jo kauan sitten poistetun avaruussukkulan ja vaikka lisätä kuvitukseksi vaikka polaarisääsatelliittien tyypillisen lentokorkeuden tai viol.-punertavien revontulien esiintymiskorkeutta. Ilmakehän rajakerros eli troposfäärin alin kerros on mainitseminen arvoinen asia perusominaisuuksineen; vaikuttaa esimerkiksi Suomen talvipäivien matalien kerrospilvien pysyvyyteen. Ilmakehän liikkeitä ja niiden vaikutuksia voisi konkretisoida lukuarvoilla: kuinka paljon vettä (myös vesihöyrynä) ja energiaa ilmakehän kiertoliikkeen kautta siirretään yleensä ja esimerkiksi yhden jykevän matalapaineen toimesta. Avaruusjärjestöt ESA ja NASA ovat toki sääsatelliittiensa takia taloudellisesti merkittäviä järjestöjä, muttei vaikkapa ESA varsinaisesti mikään ilmakehäntutkimuslaitos ole, mutta entäs vaikkapa DWD (Deutscher Wetter Dienst), NWS, NCAR, vastaavat; myös YK:n ilmatieteellisen erityisjärjestön (WMO) voisi mainita, se kun kokoaa kansallisten laitosten tutkimusrahoitusta ja -hankkeita "sateenvarjojensa" alle... Näkökulman yleistämisen ja laajentamisen ohella lähteistystä sopii täydentää. --Paju (keskustelu) 15. joulukuuta 2016 kello 02.35 (EET)
3. Kannattaakohan Höyhens niin, että vain perustelut on yliviivattu, vai onkohan hänen äänensä kokonaan mitätöity? No varmuuden vuoksi pannaan ääni tänne, jotta äänestysaikaa ei jatkettaisi sen vuoksi, että alle neljä on osallistunut äänestykseen. Tällä puolella näyttää olevan paremmat perustelut, joten liityn joukkoon. --Pxos (keskustelu) 23. joulukuuta 2016 kello 13.23 (EET) Osa tekstistä muuttunut tarpeettomaksi myöhemmin. --Pxos (keskustelu) 23. joulukuuta 2016 kello 13.59 (EET)

Keskustelu

Yksi pikku kysymys tai tarkennuspyyntö. Artikkelissa mainitaan, että ihminen kuollee nopeasti yli 8 kilometrin korkeudessa, mutta miten sitten on mahdollista että Mount Everestille on kiivetty ilman lisähappea?--Tanár 13. joulukuuta 2016 kello 18.59 (EET)

En tunne vuorikiipeilyä kovin hyvin, mutta arvaisin että Everestin huipulle ja alas elävänä ehtineet olivat vain riittävän nopeita ja poikkeusyksilöitä. Ehkä "nopeasti" kuoleminen viittaa muutamaan päivään. --Savir (keskustelu) 13. joulukuuta 2016 kello 19.22 (EET)

Eka kuva on hämäävä, kun kerrokset eivät ole tasapaksuisia, mutta silti se ei ole lähelläkään mittakaavaa. —kallerna (keskustelu) 13. joulukuuta 2016 kello 22.16 (EET)

”Suomukorppikotka on kuitenkin havaittu yli 12 kilometrin korkeudessa”. Itse linnun artikkelissa (sekä fi- että en-wiki) puhutaan kuitenkin vain 11,3 km korkeudesta. Itse artikkeli koostuu monesta turhan lyhyestä kappaleesta ja pohjautuu käytännössä yhteen lähteeseen. Ealdwulf ^(Talk) 15. joulukuuta 2016 kello 01.23 (EET)

Kyllä tässä ainesta on, mutta tuli muutamia kysymyksiä. 1) Coriolisvoimasta käytetään kyllä usein tätä oikealle-vasemmalle-terminologiaa, mutta se riippuu katsooko alhaalta vai ylhäältä. Vastapäivään kulkeminen eteläisellä pallonpuoliskolla? Kiertääkö siellä aurinko vastapäivään, ei kai sentään? 2) Koostumustaulukko on vähän jäykkä. Se kuvaa liian staattisia oloja, jotka eivät ole ihan paikkansapitäviä edes maanpinnan tasossa. 3) Kasvihuonekaasuista ei mainita typpioksiduulia N₂O, typen kiertokulku on jätetty aika vähälle muutenkin. 4) Kuuluneeko osio ilmatilan juridiikasta tähän ollenkaan? terv. --Höyhens (keskustelu) 16. joulukuuta 2016 kello 05.21 (EET)

Coriolisvoiman ilmavirtausten suunta on artikkelissa ilmoitettu sellaisen tarkkailijan näkökulmasta, jonka jalat ovat alaspäin ja pää ylöspäin. Hän voi olla tuulten alapuolella tai yläpuolella. Tämä lienee käytäntö tuulen kiertosuuntaa ilmoitettaessa? En ryhtynyt kyseenalaistamaan Karttusen taulukkoa ilman koostumuksesta, enkä ihan ymmärtänyt mitä vikaa siinä on. --Savir (keskustelu) 16. joulukuuta 2016 kello 10.35 (EET)

Ainakin CO₂ vaihtelu on huomattavaa. Taulukon täytynee ilmoittaa maanpinnan tason tilannetta, ei koko ilmakehän? --Höyhens (keskustelu) 16. joulukuuta 2016 kello 11.26 (EET)

Hannu Karttusen mukaan "Ilman tiheys pienenee nopeasti ylöspäin mentäessä, mutta eri kaasujen suhteelliset osuudet pysyvät lähes samoina aina noin 100 kilometrin korkeudelle saakka." Ja tuo 100 kilometriä on juuri ilmakehän yläraja. Myös Yahoo Answers -sivusto kertoo, että hiilidioksidin pitoisuus säilyy samana: "the mixing ratio of CO2 is relatively constant through the atmosphere (see reference link) up to very high altitudes". --Savir (keskustelu) 16. joulukuuta 2016 kello 11.43 (EET)

OK, pitää uskoa. --Höyhens (keskustelu) 16. joulukuuta 2016 kello 12.36 (EET)

Palaan vielä tähän ilman kritiikkiä, mutta pähkäilin tuota pitkään. Siis myötäpäivä-käsite näkyy määritellyn pohjoisen pallonpuoliskon mukaan, mikä oli minulle uutta. Olen kuvitellut, että myötäpäivä määräytyy kulloisenkin havainnoijan näkökulmasta auringon näennäiskiertosuunnan mukaan. Samoin on selvää, että ilma käyttäytyy globaalissa kasvihuoneessamme ideaalikaasun tavoin gravitaatiokentässä eli ei ole riippuvainen molekyylien massasta. Anteeksi tämä purkaus, mutta ehkä se selkeyttää eilistä kannanottoani. yst. --Höyhens (keskustelu) 17. joulukuuta 2016 kello 14.25 (EET)

Imperiumin kielessä englannissa suunta onkin "kellon suuntaan", mutta en-wikissä selitetään, että mekaanisten kellojen viisarien suunta tulee aurinkokellosta, joka keksittiin pohjoisella pallopuoliskolla. Vesihöyryn osuus ilmakehässä vaihtelee, mutta sekään ei liity molekyylien massaan. --Tappinen (keskustelu) 20. joulukuuta 2016 kello 15.38 (EET)

Samalla mietin tätä että miksi "vuodet eivät ole veljeksiä". Voisi laittaa jonkinlaiseen merkitysjärjestykseen asiat ihmisen toiminta, vulkaaninen toiminta, Kuun vetovoima ja prekessio. Muttei välttämättä tällä tasolla. --Höyhens (keskustelu) 17. joulukuuta 2016 kello 17.43 (EET)

Ettei mene joulu miettiessä voisin lyhyesti mainita että tuo on suomalainen sananlasku, ja täällä säätä hallitsee ennen kaikkea keskileveysasteiden liikkuvien matalapaineiden kulloinkin ottama reitti. Karkeasti ottaen, jos matalan keskukset menevät eteläpuoleltamma, meille tulee siperialaista ilmaa, jos pohjoispuoleltamme, saadaan sudanilaista ilmaa. Mainitsemasi asiat ovat siinä hyvin pienellä painolla. Kaaoksella on suuri vaikutus, samoin merten pitkillä vaihteluilla (NAO, AO, ENSO). Jos haluat wikistä lukea jotain aihepiiristä niin Nor'easter-artikkelissa mainitaan jotain AO:sta. Ja selvyydeksi: tässä artikkelissa tätä ei tarvitse käsitellä ainakaan vielä HA-tasolla, myöhemmin ehkä pääartikkeliin Ilmakehän kiertoliike. Eräissä kirjoissa tätä on myös käsitelty tyhjentävästi .. :-) --Tappinen (keskustelu) 20. joulukuuta 2016 kello 09.40 (EET)

Yhä pakko myöntää, että olen täysi rapatassu asiantuntemuksessa verrattuna käyttäjään Käyttäjä:Paju, puhumattakaan Tappinen. Ping. --Höyhens (keskustelu) 17. joulukuuta 2016 kello 17.43 (EET)

Mainitsin artikkelissa nyt ilokaasunkin. --Savir (keskustelu) 17. joulukuuta 2016 kello 18.10 (EET)

@Pxos, Höyhens kannattaa ehdoitta kun sai riittävästi toivomiaan parannuksia artikkeliin. Hyvää Joulua. --Höyhens (keskustelu) 23. joulukuuta 2016 kello 13.57 (EET)