Wallhofin taistelu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Wallhofin taistelu
Osa Puolan sotaa
Päivämäärä:

7. tammikuuta 1626

Paikka:

Wallhof

Lopputulos:

Ruotsin voitto

Osapuolet

 Ruotsi

Puola-Liettuan lippu Puola-Liettua

Komentajat

Kustaa II Adolf

Jan Stanisław Sapieha

Vahvuudet

3 000 sotilasta

7 000 sotilasta

Wallhofin taistelu käytiin 7. tammikuuta 1626 Ruotsin ja Puola-Liettuan välillä.

Taistelun kulku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puolalainen noin 7 000 miehen armeija oli marsalkka Jan Stanisław Sapiehan johdolla talvileirissä Wallhofin kylässä. Ruotsin kuningas Kustaa II Adolf johti sinne noin 3 000 sotilasta, joista 1 000 oli jalka- ja 2 000 ratsuväkeä. Jälkimmäisistä merkittävä osa oli suomalaisia. Lyhyen tykistövalmistelun jälkeen vasemmalla sivustalla Gustav Hornin johtama suomalainen ratsuväki rynnäköi ajalle epätyypillisesti suoraan vihollisen keskiseen ryhmitykseen saattaen puolalaisen armeijan sekasortoon.[1] Kuningas oli ennen taistelua murehtinut kirjeessä marsalkka Jacob De la Gardielle, ettei uskonut suomalaisten ratsumiesten pärjäävän maineikkaalle puolalaiselle ratsuväelle.[2] Myöhemmin kuninkaan hollantilainen henkilääkäri Juhana Narssius kertoi taistelusta:[3]

»Etupäässä suomalaisen kansakunnan hankkima oli tämä voitonseppele, kun muu sotaväki vain katselijana seurasi taistelun kulkua.»

Merkitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kyseessä oli ensimmäinen Kustaa Adolfin kentällä itse johtama taistelu. Häviön seurauksena Puola-Liettua anoi aselepoa ja Ruotsi täydensi Itämeren maakuntien herruutensa.[4] Gabriel Reinin aikalaislähteisiin perustavan tutkimuksen mukaan suomalainen ratsuväki sai hakkapeliitat-lempinimensä Wallhofin taistelun jälkeen.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Juvelius, Einar. Suomen kansan aikakirjat III: 1617 - 1680. Helsinki: Otava, 1931.
  • Korhonen, Arvi. Hakkapeliittain historia I. Porvoo: WSOY, 1939.
  • Rein, Gabriel. Suomi ja suomalaiset ulkomaan kirjallisuudessa 1500-luvulla ja 1600-luvun alkupuoliskolla. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1909.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Juvelius, Einar. Suomen kansan aikakirjat III: 1617 - 1680. Helsinki: Otava, 1931. Sivu 120.
  2. Korhonen, Arvi. Hakkapeliittain historia I. Porvoo: WSOY, 1939. Sivu 524.
  3. Juvelius, Einar. Suomen kansan aikakirjat III: 1617 - 1680. Helsinki: Otava, 1931. Sivu 120.
  4. Juvelius, Einar. Suomen kansan aikakirjat III: 1617 - 1680. Helsinki: Otava, 1931. Sivu 120-1.
  5. Rein, Gabriel. Suomi ja suomalaiset ulkomaan kirjallisuudessa 1500-luvulla ja 1600-luvun alkupuoliskolla. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1909. Sivu 174(2).