Wallhofin taistelu
| Wallhofin taistelu | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osa Puolan sotaa | |||||||
| |||||||
| Osapuolet | |||||||
| Komentajat | |||||||
| Vahvuudet | |||||||
|
3 000 sotilasta |
7 000 sotilasta | ||||||
Wallhofin taistelu käytiin 7. tammikuuta 1626 Ruotsin ja Puola-Liettuan välillä.
Taistelun kulku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Puolalainen noin 7 000 miehen armeija oli marsalkka Jan Stanisław Sapiehan johdolla talvileirissä Wallhofin kylässä. Ruotsin kuningas Kustaa II Adolf johti sinne noin 3 000 sotilasta, joista 1 000 oli jalka- ja 2 000 ratsuväkeä. Jälkimmäisistä merkittävä osa oli suomalaisia. Lyhyen tykistövalmistelun jälkeen vasemmalla sivustalla Gustav Hornin johtama suomalainen ratsuväki rynnäköi ajalle epätyypillisesti suoraan vihollisen keskiseen ryhmitykseen saattaen puolalaisen armeijan sekasortoon.[1] Kuningas oli ennen taistelua murehtinut kirjeessä marsalkka Jacob De la Gardielle, ettei uskonut suomalaisten ratsumiesten pärjäävän maineikkaalle puolalaiselle ratsuväelle.[2] Myöhemmin kuninkaan hollantilainen henkilääkäri Juhana Narssius kertoi taistelusta:[1]
»Etupäässä suomalaisen kansakunnan hankkima oli tämä voitonseppele, kun muu sotaväki vain katselijana seurasi taistelun kulkua.»
-
Taistelu kuvattuna aikalaispiirroksessa.
Merkitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kyseessä oli ensimmäinen Kustaa Adolfin kentällä itse johtama taistelu. Häviön seurauksena Puola-Liettua anoi aselepoa ja Ruotsi täydensi Itämeren maakuntien herruutensa.[3] Gabriel Reinin aikalaislähteisiin perustavan tutkimuksen mukaan suomalainen ratsuväki sai hakkapeliitat-lempinimensä Wallhofin taistelun jälkeen.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Juvelius, Einar. Suomen kansan aikakirjat III: 1617–1680. Helsinki: Otava, 1931.
- Korhonen, Arvi. Hakkapeliittain historia I. Porvoo: WSOY, 1939.
- Rein, Gabriel. Suomi ja suomalaiset ulkomaan kirjallisuudessa 1500-luvulla ja 1600-luvun alkupuoliskolla. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1909.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Juvelius, Einar. Suomen kansan aikakirjat III: 1617–1680. Helsinki: Otava, 1931, s. 120.
- ↑ Korhonen, Arvi. Hakkapeliittain historia I. Porvoo: WSOY, 1939, s. 524.
- ↑ Juvelius, Einar. Suomen kansan aikakirjat III: 1617–1680. Helsinki: Otava, 1931, s. 120–1.
- ↑ Rein, Gabriel. Suomi ja suomalaiset ulkomaan kirjallisuudessa 1500-luvulla ja 1600-luvun alkupuoliskolla. Helsinki: Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1909, s. 174(2).