Waldemar Hammenhög

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Waldemar Hammenhög vuonna 1935

Per Waldemar Hammenhög, sukunimi aik. Anderson (18. huhtikuuta 1902 Tukholma1. marraskuuta 1972 Tukholma) oli ruotsalainen kirjailija.[1][2][3][4]

Waldemar Hammenhögin vanhemmat olivat työnjohtaja Per Anderson ja Lydia Charlotta Källgren. Hän suoritti reaalikoulututkinnon Tukholmassa ja oli sitten työssä juoksupoikana ja myöhemmin konttoristina muun muassa eräässä vakuutusyhtiössä ja ASEA:lla vuosina 1919–1930. Näitä kokemuksia hän hyödynsi sittemmin romaaneissaan. Hammenhög alkoi vuodesta 1925 alkaen julkaista novelleja ja jatkokertomuksia lehdissä. Ensimmäisen romaaninsa Esther och Albert Hammenhög julkaisi 1930 ja vuonna 1936 ilmestyi siihen jatko-osana romaani Esthers och Alberts äktenskap.[1][2][3]

Eniten suosiota Hammenhög sai vuonna 1931 ilmestyneellä veijariromaanillaan Pettersson & Bendel, johon hän kirjoitti 1944 jatko-osan Pettersson & Bendels nya affärer ja 1951 jatko-osan Pettersson & Bendels på Sicilien. Romaanien ja poikakirjojen lisäksi Hammenhög julkaisi muun muassa vuonna 1941 natsismista vaikutteita saaneen pamfletin Medelklassens trångmål. Hän oli 1941 jäsenenä fasistisessa Svensk Opposition-järjestössä ja 1942–1943 jäsenenä saksalaismielisessä Riksföreningen Sverige–Tyskland-kulttuuriyhdistyksessä. Hammenhög oli 1930-luvulla yksi Ruotsin suosituimpia nuoria kirjailijoita, jonka arkirealistiset, reportaasityyliin kirjoitetut romaanit kuvasivat todenmukaisesti Tukholman konttoristi- ja käsityöläismaailmaa.[5] [6][1][3]

Hammenhögin varhainen menestys kirjailijana johti hänet tuhlailevaan elämäntyyliin ja vakavaan alkoholismiin. Alkoholiongelma heijastui myös hänen kirjalliseen tuotantoonsa joka oli usein pinnallista ja kiireellä tehtyä. Myöhemmin hänestä tuli raitistunut alkoholisti ja hän kuvasi alkoholiongelmaa muun muassa 1951 ilmestyneessä romaanissaan Torken. Vuotta myöhemmin 1951 Hammenhög julkaisi romaanin Omne animal, jossa hän näytti olevan kallistumassa katoliseen uskoon. Hammenhögin myöhemmät romaanit käsittelivät usein uskonnollisia ja moraalisia kysymyksiä.[7]

Elokuvia Hammenhögin romaaneista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hammenhög teki myös käsikirjoituksen elokuvaan Bergslagsfolk (1937), ohjaajana Gunnar Olsson [4]

Suomennettua tuotantoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Patruuna Sehlingin salaisuus: salapoliisiromaani, suom. Kalevi Airas. Palkittu pohjoismaisessa salapoliisiromaanikilpailussa. Otava 1939 (alkuteos Fallet Sehling)
  • Hiihtäjä-Heikki, mukaillen suom. Martti Jukola. WSOY 1947 (alkuteos Sven skidlöparen)
  • Pettersson & Bendel, suom. Jorma Nortimo. Pellervo-seura, Helsinki 1948
  • Samoilija-Erkki: kertomus nuorisolle suunnistamisurheilusta, mukaillen suom. Martti Jukola. WSOY 1949 (alkuteos Erik skogsluffaren)
  • Painija-Olli, mukaillen suom. Martti Jukola. WSOY 1950 (alkuteos Olle brottaren)
  • Koululaismestari Niilo: kertomus urheilusta nuorisolle, mukaillen suom. Martti Jukola. WSOY 1953 (alkuteos Nils skolungdomsmästaren: idrottsberättelse för ungdom)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäiset artikkelit: en:Waldemar Hammenhög & sv:Waldemar Hammenhög