WAAS
 |
 |
WAAS eli Wide Area Augmentation System on Yhdysvaltain GPS-paikannussatelliitteja tukeva mittaus- ja tiedonvälitysjärjestelmä, joka lisää paikannustarkkuutta ja valvoo GPS:n paikannussignaalin eheyttä ilmailun tarpeisiin. WAAS:n merkittävin sovellus on, että sillä saadaan toteutettua toiminnallisesti periaatteessa ILS-lähestymistä vastaava, pystyopastuksellinen ns. LPV-lähestyminen ilman maalaitteita. Lähestymisminimit vastaavat lähes täysin kategorian 1 ILS-lähestymisminimeitä, mutta toistaiseksi LPV:tä ei kuitenkaan luokitella tarkkuuslähestymiseksi, koska tarkkuuslähestyminen edellyttää, että koneen korkeus määritellään ulkopuolisten signaalien avulla, eikä pelkästään koneessa itsessään olevan GPS-vastaanottimen avulla, eikä opastuksen tarkkuutta voida myöskään taata kuten ILS:ssä.[1] Koska LPV ja ILS ovat lentäjän näkökulmasta lähes identtisiä menetelmiä, useat ilmailuviranomaiset sallivat ILS:n korvaamisen LPV:llä tarkastuslennoilla, jos koesuorituksena on kategorian 1 ILS-lähestyminen ja ratkaisukorkeus ei ylitä 200 jalkaa.[1]
Suomen toistaiseksi ainoat LPV-lähestymismenetelmät ovat käytössä valikoiduilla maakuntalentoasemilla.[2] Eurooppa on ollut LPV:n käyttöönotossa huomattavasti Amerikkaa jäljessä, sillä ensimmäiset LPV-lähestymismenetelmät julkaistiin Yhdysvalloissa jo vuonna 2009. Nykyään niitä on siellä käytössä jo enemmän kuin kategorian 1 ILS-menetelmiä, eikä uusia kategorian 1 ILS-asennuksia lähtökohtaisesti enää tehdä. Nykymuotoinen LPV ei mahdollista matalan näkyvyyden lähestymisiä, joten LPV-laitteita asennetaan harvoin liikennekoneisiin. Tästä syystä ILS-laitteet eivät toistaiseksi ole poistumassa kaupallisen liikenteen lentoasemilta.[3][4]
WAAS:n eurooppalainen vastine on EGNOS ja sen SBAS-toiminnallisuus. Kumpikin järjestelmä mittaa alueellisilla maa-asemilla (WAASin kohdalla ne sijaitsevat Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Meksikossa ja EGNOSin kohdalla EU-alueella) GPS:n antaman paikannustarkkuuden, maa-asemien tieto paikannuksen epätarkkuudesta maa-asemilla välitetään lentokoneille lähettämällä korjaustieto WAAS-keskusasemalta muutamille geostationaarisille tietoliikennesatelliiteille, jotka lähettävät tiedon lentokoneille. Täten WAASin käyttö vaatii paikantimen, joka pystyy vastaanottamaan tietoliikennesatelliitin lähetyksen. Suomen suuremmista lentoasemista täysimittaiset LPV-menetelmät otetaan ensimmäisenä käyttöön Tampere-Pirkkalassa elokuussa 2022 (aiemmat ovat olleet teoreettiselta vähimmäistarkkuudeltaan huonompia SBAS APV-menetelmiä).[5] WAAS-vastaanottimia on käytössä myös veneilyssälähde?.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Localiser Performance with Vertical Guidance (LPV) SKYbrary Aviation Safety. 27.9.2021. Viitattu 4.1.2022. (englanniksi)
- ↑ ESSP and Seinäjoki Airport have signed an EGNOS Working Agreement for Finland ESSP-SAS. Viitattu 4.1.2022. (englanniksi)
- ↑ Stephen Pope: Avionics Update: FAA planning first LPV approach procedures Aviation International News. Arkistoitu 6.1.2022. Viitattu 6.1.2022. (englanniksi)
- ↑ Mattis, James N., Chao, Elaine L., Duke, Elaine C., United States.: 2017 Federal Radionavigation Plan. Rosa P, 2017. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ aic Suomi Finland 2022 ais.fi. Arkistoitu 26.7.2022. Viitattu 2.8.2023. (englanniksi)