Vuonopingviini

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Vuonopingviini
Fiordland penguin (Mattern).jpg
Uhanalaisuusluokitus: Vaarantunut [1]
Vaarantunut
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Pingviinilinnut Sphenisciformes
Heimo: Pingviinit Spheniscidae
Suku: Töyhtöpingviinit Eudyptes
Laji: pachyrhynchus
Kaksiosainen nimi
Eudyptes pachyrhynchus
Gray, 1845
Levinneisyyskartta
Vuonopingviinin levinneisyys
Vuonopingviinin levinneisyys
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Vuonopingviini Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Vuonopingviini Commonsissa

Nimi-testi OKvaarantunut

Vuonopingviini (Eudyptes pachyrhynchus) on pingviinilaji, jota voi tavata ainoastaan Uudessa-Seelannissa.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonopingviinit ovat noin 60 senttimetriä pitkiä ja painavat noin 4 kilogrammaa. Vuonopingviinin tunnistaa nokan juuresta alkavasta keltaisesta raidasta, joka on kummallakin puolella päätä. Selän ja kylkien väritys on tumman sinisenharmaa, vatsa valkoinen. Pingviineillä on oranssi nokka, joka on aikuisilla urospingviineillä hieman muita pidempi.[2][3]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonopingviini elää Uudessa-Seelannissa Eteläsaaren lounaisessa osassa lauhkealla sademetsäalueella lähellä rannikkoa. Niitä voi tavata myös Stewartinsaarella sekä Foveaux’nsalmen pienillä saarilla. Vuonopingviinejä elää Uudessa-Seelannissa arviolta 2 500-3 000 paria. Populaation koko on pienentynyt kolmasosan 1980-luvun määrästä. Lajin uhkana ovat muun muassa saarelle tuodut koirat. Poikasien uhkana ovat myös kissat, rotat ja kärpät.[2][3]

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonopingviini tekee pesän risuista ja ruohosta, yleensä onkaloihin, puiden juurille tai tiheään pensaikkoon. Se tekee pesänsä hieman etäälle toisista pesistä, muutamien metrien päähän. Pesintäkausi alkaa kesäkuussa (keskitalvella), usein edellisvuoden pesäpaikalle. Uros palaa pesäpaikalle hieman aiemmin naarasta, joka munii heinäkuussa kaksi munaa. Toisena munitusta munasta kuoriutuu poikanen yleensä muutaman päivän ennen ensimmäisenä munitusta munasta kuoriutuvaa poikasta. Yleensä pienempi poikanen ensimmäisestä munasta kuolee nälkään muutaman päivän sisällä, koska ei pysty kilpailemaan ravinnosta aiemmin kuoriutuneen poikasen kanssa, joskin suosiollisina vuosina molemmat poikaset selviävät hengissä. Uros huolehtii poikasesta pari ensimmäistä viikkoa ja naaras vastaa ruokinnasta. Sen jälkeen molemmat huolehtivat ruokinnasta noin 75 päivän ajan. Poikaset jättävät pesän marraskuussa kymmenen viikon ikäisinä ja palaavat pesimään kotiyhteisöönsä viiden vuoden ikäisinä.[2][3]

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonopingviinien ravinto vaihtelee niiden elinpaikasta riippuen, mutta pääasiassa se koostuu kaloista, äyriäisistä ja pienistä mustekaloista.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. BirdLife International: Eudyptes pachyrhynchus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 6.5.2014. (englanniksi)
  2. a b c Department of Conservation, vuonopingviini Viitattu 12.3.2016. (englanniksi)
  3. a b c New Zealands birds online, vuonopingviini Viitattu 12.3.2016. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]