Kalev-luokka
| Kalev-luokka | |
|---|---|
 Luokan veneet Kalev ja Lembit |
|
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma |
665 t (pinnalla) 853 t (sukelluksissa) |
| Pituus | 59,5 m |
| Leveys | 7,5 m |
| Syväys | 3,6 m |
| Koneteho |
2 x Vickers-Armstrong -dieselmoottoria, á 600 hv 2 x Vickers-Metropolitan -sähkömoottoria, á 395 hv |
| Nopeus |
13,7 solmua (pinnalla) 8,5 solmua (sukelluksissa) |
| Miehistöä | 32 |
| Aseistus | |
| Meritorjunta |
4 x 533 mm torpedoputkea, joihin 8 torpedoa 40 mm ilmatorjuntatykki 7,71 mm konekivääri 20 x miinaa |
Kalev-luokka oli kahden Viron merivoimissa ennen toista maailmansotaa tilatun sukellusveneen Kalev ja Lembit muodostama alusluokka.
Tilaus ja valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuoden 1933 lopussa Viron parlamentti päätti nykyaikaistaa laivastoa, ja seuraavana vuonna tilattiin brittiläiseltä Vickers-Armstrongsilta kaksi sukellusvenettä. Kahden sukellusveneen hankkiminen liittyi Suomen ja Viron salaiseen sotilasyhteistyöhön, Suomenlahden tykistösulkuun, jossa ensiksi rannikkotykistöjen toimintaa yhtenäistettiin mahdollisuudelle yhteiseen tulenjohtoon kummaltakin puolelta Suomenlahtea ja sitten yhdenmukaistamalla vedenalaista toimintaa. Virolaiset sukellusveneet osallistuivat ainakin kerran elokuussa 1939 yhteisharjoitukseen suomalaisten sukellusveneiden kanssa.[1]
Lembit ja Kalev laskettiin vesille vuonna 1936 ja toimitettiin Tallinnaan vuonna 1937. Sukellusveneet palvelivat Viron merivoimissa vuosina 1937–1940, kunnes Viro muuttui Viron sosialistiseksi neuvostotasavallaksi ja alukset siirtyivät alkusyksyllä 1940 Neuvostoliiton laivastolle.
Niiden toiminta-aika oli neljä viikkoa ja ne kykenivät sukeltamaan 90 metriin.
Kalev 1940–1941[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Neuvostoliiton otettua Kalevin haltuunsa alus ehti suorittaa vain yhden partiotehtävän. Sukellusvene katosi 29. lokakuuta 1941 alkaneen toisen partiotehtävänsä aikana Suomenlahdella, eikä sen hylkyä ole toistaiseksi löydetty.
Lembit 1940–[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lembit palveli toisen maailmansodan loppuun saakka osana Itämeren laivastoa, jonka käytössä se pysyi vuoteen 1956. Sen jälkeen Lembit oli Gorkissa koulutus- ja kokeilukäytössä. Vuonna 1979 alus tuotiin Tallinnaan museoitavaksi, ja vuonna 1985 se avattiin yleisölle Piritan satamassa Tallinnassa Viron merenkulkumuseossa.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Lembitin kotisivu Viron merimuseon sivuilla (englanniksi)
- Eesti Ekspress -lehden artikkeli (Arkistoitu – Internet Archive) (viroksi)
- Kalervo Kijanen: Sukellushälytys; Suomen sukellusveneet sodan ja rauhan toimissa, Laivastolehti 1977. ISBN 951-95457-0-0
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kijanen 1977, s. 103