Puustelli
Puustelli eli virkatalo (< ruots. boställe) on tarkoittanut Ruotsissa ja Suomessa joko sotilas-, siviili- tai kirkollisen viran haltijalle luovutettua palkkatilaa. Sotilasvirkatalo (myöhemmin valtionvirkatalo) oli Ruotsin kruunun ruotujakolaitoksen sotapäällystölle luovuttama palkkatila. Nimitystä puustelli saatettiin käyttää myös papiston virkataloista, kuten kirkkoherranvirkatalosta eli pappilasta ja kappalaisen virkatalosta eli kappalaisenpappilasta.
Virkataloja rakennettiin vielä Suomen itsenäisyyden aikanakin esimerkiksi kunnanjohtajien ja ylimpien virkamiesten käyttöön. Niinpä moniin Suomen kuntiin rakennettiin lääkärin talo tai eläinlääkärin talo sotien jälkeisellä jälleenrakennuskaudella, kun kunnat pyrkivät parantamaan alueensa lääkäripalveluja. Korkeatasoisella virka-asunnolla voitiin houkutella syrjäseutujen kuntiin virkamiehiä. Virkatalo tarjottiin palkan osana (luontoisetuna). Virkatalot jäivät vähitellen pois käytöstä 1970-luvulla yleisen asumistason nousun myötä ja henkilöverotuksen muutosten takia. Virka-asuntoja alettiin verottaa, jolloin niissä asumisesta tuli kallista. Pappiloita ja muita virkataloja onkin 1970-luvulta lähtien joko myyty yksityisille tai muutettu toiseen käyttöön.
Sotilasvirkatalot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuningas Kaarle XI uudisti ruotujakolaitosta 1679–1680 siten että virkatalon haltijalla ei ollut enää perintöoikeutta tilaan. Samoihin aikoihin toimeenpantiin aatelille luovutettujen tilojen peruuttaminen kruunulle eli reduktio, mikä lisäsi kruununtilojen lukumäärää.
Sotilasvirkamiehille, upseeristolle ja aliupseeristolle annettiin palkkatilaksi puustelli eli kruunun omistama maatila. He saivat ja heidän odotettiinkin asuvan tilallaan rauhan aikana ja viljelevän sekä pitävän rakennukset kunnossa. Muuhun palkkaukseen voitiin osoittaa joidenkin talojen, tavallisesti lähitalojen, verotulot. Puustelli oli sitä mahtavampi, mitä korkeampi oli sotilaan asema järjestelmässä. Eversti sai tavallisesti kartanon ja alempiarvoiset sotilaat ja virkamiehet aina luokkaa pienemmän talon.
Tavallista oli, että puustellin haltija antoi tilan vuokralle vuokraviljelijälle eli lampuodille ja asui itse muualla. Lampuoti joutui maksamaan vuokraa puolet tilan tuotosta. Sotaretket saattoivat kestää vuosia ja ainakin sinä aikana tilaa viljeli ja hoiti lampuoti.
Kruunu velvoitti puustellin haltijan pitämään rakennukset ja maat kunnossa. Kruunun virkamiehet tekivät tarkastuksia kolmen vuoden välein ja aina haltijan vaihtumisen yhteydessä. Jos tilaa oli hoidettu huonosti, joutui puustellin haltija maksamaan korvauksia kruunulle. Jos tilalla oli suoritettu merkittäviä parannuksia, kuten ojitettu uusia maita ja rakennettu tai kunnostettu taloja, saattoi uusi haltija joutua maksamaan edelliselle korvauksia tehdyistä parannuksista.
Kruunu antoi tarkat määräykset puustellien rakennuksista. Tavallisesti kyseessä oli kuitenkin vanha asuttu tila ja rakennuksia korjailtiin ja uusittiin ajan kanssa. Uusia puustelleja rakennettaessa kruunulla oli mallipiirustuksia.
Suomen siirryttyä Venäjän valtaan vuonna 1809 virkatalovelvollisuus lakkasi. Talojen silloiset haltijat saivat kuitenkin asua niissä kuolemaansa saakka.
Puustelleja on ollut Suomessa kaikkiaan noin 840.[1] Suuri osa niistä on säilynyt meidän päiviimme saakka. Osa on valtion omistuksessa ja museoitu, osa on annettu vuokralle ja osa on myyty.
Esimerkiksi Kaarinassa on yhä jäljellä kolme puustellia. Everstin virkatalo oli Kuusiston kartano[2], joka on Museoviraston hallinnoima museo[3]. Vaarniemen entinen kapteeniluutnantin virkatalo[4] on myyty yksityiselle henkilölle. Mattelmäki on entinen korpraalin virkatalo ja siellä harjoitetaan tilausravintolatoimintaa[5].
Kirkolliset virkatalot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Pappila
Aikaisemmin pappilat olivat maatiloja, joiden tuotto oli merkittävä osa sen haltijan palkkaa. Pitkään on siten ollut käytäntönä, että pappilassa asuva kirkkoherra on vastannut työsuhdeasuntonsa kunnossapidosta.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Sotapäällystön virkatalot. Elvi ja Pauli Lappalaisen sukuseura.
- Ruotsin ja Suomen sotilaspuustellit kartalla. Käyttäjän laatima Google-kartta.
- Suomen Historiallisen Seuran Käsikirjoja III. Kaarlo Wirilander 1953.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Karskela, Sirkka 1987: Sukututkijan tietokirja. Gummerus Oy. Jyväskylä. ISBN 951-99866-5-0lähde tarkemmin?
- ↑ Kuusiston kartano[vanhentunut linkki]
- ↑ Museoviraston sivu[vanhentunut linkki]
- ↑ Suojeltavat rakennukset. Latautuva PDF. Varsinais-Suomen liitto (Web Archive 2007).
- ↑ Mattelmäen rälssitila[vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Asutushallituksen virkataloasiakirjat. (Arkistolaitoksen Portti-käyttäjäpalvelu).
- Upseerien puustellit ja sotamiesten torpat. Hakkapeliitta, 18.12.1934, nro 51-52, s. 22, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot.
- Sotilasvirkatalokartta